Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mistä tunnistaa alkoholistin tai alkoholiriippuvaisen
04.06.2014 |
tai riippuvuutta kohti menevän miehen? Ei aiempaa kokemusta ole, mutta nyt alkanut tietyt piirteet ihmetyttää seurustelukumppanissa.( muutto yhteen puheissa, mutta...) Haluaa viikonloppuisin pe ja la juoda viiniä ruuan kanssa. Jos ruualta jää viiniä yli, niin lipittelee telkkaria katsellessa pullon loppuun aika vauhdilla.
Jos sanoo menevänsä "yksille", kuuluu siihen kolme kaljaa ja ainakin yksi terävä. Suosii janojuomana kaljaa. Jos juhlissa ilmaista juomaa tarjolla, juo mielen määrin.
Ei kuitenkaan räyhää, sammu tai tee hölmöyksiä.
Ei krapulaa koskaan, onko se sitten hyvä vai huono asia?
Paljon asioita, kiitos, jos jaksat lukea ja vastata. En haluaisi pilata elämääni, jos pelko kumppanista, joka alkoholisoitumassa.
Ja se vielä lisäksi, ettei näe alkoholin käytöllä olevan mitään ongelmaa / haittaa.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Jos suhde on asiallinen ja pitävällä pohjalla, voinet kertoa huolesi hänelle, jota se koskee. Ellet voi, niin mitä muita asioita on, joita vahtaat selän takana varmuuden vuoksi.
Veikkaan, että reilussa kolmessa vuodessa asia on jo ratkennut suuntaan tai toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoholiongelmaisen läheisenä itselleni ainakin hälytysmerkkejä on seuraavat:
- aina on jokin syy juoda. Raskas päivä/viikko, hyvä sää, onnistuminen jossain, epäonnistuminen... You name it. Mutta siis syy ja selitys sille, miksi ottaa (ja tärkeä pointti; kukaan ei edes kysy syytä, vaan se kerrotaan itse tyylillä "kävinpä tänään tossa terassilla, oli siis niiin nätti sää että oli pakko nauttia" tms.)
- juomista piilotellaan. Viinipullo voi olla lämpimässä kuivatarvikkeiden takana, allaskaapista löytyy laseja, tölkit piilotetaan, juomisesta tehdään tavallaan näkymätöntä.
- fyysisinä oireina mm. käsien tärinä, jos alkoholia ei saakkaan. Tähänkin toki on erinäisiä tekosyitä (huonosti nukuttu yö, stressi, ruoka ei maistu...), mutta kummasti yksi kalja pelastaa.
- jos jonain "totuttuna" päivänä ei juokkaan, siitä tulee ns. ongelma, eli jos ruuan kanssa ei olekaan viiniä (/se on unohtunut ostaa, alkkis ei tokikaan unohda mutta jos joku muu onkin käynyt kaupassa), niin sitä tuskastellaan ja yleensä sitten hankitaankin keinolla millä hyvänsä.
- alkoholista ei haluta puhua, vaan sen tullessa puheeksi joko vaivaannutaan/suututaan, ollaan puolustuskannalla ja VARSINKIN jos juomisen runsaudesta puhutaan, niin alkoholiongelmainen suuttuu. Usein sitten myös juo perään ikään kuin uhmaikäisen mielenosoituksena ("kato äiti mä piirrän tahallaan seinään ku just kielsit sen", mutta aikuisen ruumiissa).
Löytyisi näitä varmaan lisääkin, mutta rupesi kirjoittaessa turhauttamaan... :D
Vierailija kirjoitti:
Miten alkoholisti ei ota opikseen ja muuta elämäänsä? Jos useampi parisuhde kariutunut viinan takia, niin miksei luovu paheestaan. Toisaalta nuo alkoholistit tuntuvat aina saavan uuden naisen rinnalleen. Ovatko jotain hupiveikkoja vai mikä heissä vetoaa naisiin?
Alkoholistin on vaikea "ottaa opikseen", koska se riippuvuus voi olla niin paha, että se menee kaiken yli, vaikka kuinka tietäisi, että se on sairasta ja pilaa elämän eikä edes haluaisi juoda. Sama asia kuin vaikka nyt esimerkkinä syömishäiriöisellä, sitä voi maata letkuissa 40-kiloiseksi kuihtuneena ja teoriassa tietää, että ei näin, mutta kun siellä pään sisällä on se ns. pakko harrastaa sitä haitallista toimintaa.
Ei se ole pahe, vaan sairaus, jonka voi saada hallintaan yleensä pitkäjänteisellä hoidolla ja vaatii myös siltä alkkikselta täyden panostuksen jos meinaa pysyä kuivilla, koska ei se alttius sieltä pysyvästi poistu.
Alue: Aihe vapaa
Aloittajan pitäisi miettiä, mitä juomista on valmis sietämään / katselemaan. Se onko joku alkoholisti vai ei, on tässä toisarvoinen pointti.