"Ainoan lapsen asema" sisarussarjassa

Mulla ja siskolla 6v ikäeroa enkä todellakaan allekirjoita :)

Ei pidä paikkaansa. Meillä on peräti 18 vuotta ikäeroa ja olemme todella läheiset.

Minulla ja siskolla yli 7-vuotta ikäeroa ja minä todellakin allekirjoitan, mutta korostan kyllä sitä, ettei tämä ole mitenkään negatiivinen juttu :) Hyvissä väleissäkin toki ollaan.

6.5 vuotta ikäeroa. Ollaan aina oltu parhaat ystävät ja yhdessä leikitty.

Minun mielestäni pitää jotenkin paikkaansa. Meillä lapsilla on ikäeroa yli kymmenen vuotta ja vaikka tietysti ovat rakkaita ja läheisiä toisilleen, on molemmat saaneet tavallaan kasvaa ainoina lapsina, molemmat vähän pilalle lellityt ;)

Toisen ja viimeisen lapsen ikä ero on 10v. ja en kyllä allekirjoita tuota

Ap tässä, olen minäkin siis ihan lämpimissä väleissä sisarusteni kanssa. Ehkä enemmänkin en ole koskaan osannut ajatella, että lapseni jäisi jostain paitsi jos hänellä ei olisi sisarusta / sisarusta pienellä ikäerolla. Voi olla tietty ihmistyyppi kysymyskin, itse en ole lainkaan "laumasielu" eikä sisarukset ole olleet minulle kovin merkityksellisiä. Ennemminkin olen etsinyt niitä omia tyyppejä elämään. Näiden nuorempien lisäksi siis vielä kaksi 7,5v ja 10v vanhemmat sisarukset. Ikäeroilla ei ole merkitystä meidän sisaruussuhteisiin, parhaiten synkkaa ihmisenä tuon 10v vanhemman kanssa ja hän tuntuu samalta kuin ystävä. Muut ehkä aika etäisiä.

Eihän se voi olla, kun niitä on kuitenkin enemmän ja vanhemmat huomioi molempia. Ihme lässytystä. Minä oon kolkyt ja sisko 23 ja aina ollaan tiedostettu, et meitä on kaks ja sen mukaan kohdeltu :D ollaan aina oltu toistemme parhaat ystävät. Äiti aina huokaileekin, että sieltä ne kauhukaksoset taas tulee :D

Mulla ja siskolla 6 vuotta ja ollaan hyviä ystäviä. Siskolle voi puhua mistä vain. Ollaan myös asuttu kimppakämpässä.

Lapsena en tykännyt siskosta yhtään. Hajotti tavarat jne. Omilla lapsilla neljä vuotta ja heillä paljon kiinteämpi suhde. Enemmän näkyy se välittäminen. Mulle sisko oli pienenä useimmiten riesa :P mutta ei lapsuuden kiinteä suhde välttämättä takaa sitä, että aikuisina ollaan hyvissä väleissä.

Kyllä mulla kuitenkin kuuluu sisko olennaisena osana lapsuuden muistoihin. Kyllä mä ajattelen että meitä oli kaksi, ei todellakaan tunnu olo "ainokaiselta".

9 jatkaa. Meiltä on jääny pois se kilpailuasetelma, joka on sisaruksilla joilla on vähän ikäeroa. Ei kilpailua vanhemmista ei kavereista yms, kun ollaan oltu aina eri vaiheissa. Itse itsenäistynyt ja halunnut omaa rauhaa kun sisko tarvinnut enemmän vanhempia yms. Hirveen helppoa oli kasvaa, kyn sisarus paljon nuorempi. Äiti ymmärsi ja oli hyvin läsnä naisena teini iässä, eikä sisko kiusannut ikävästä iästä, kun ei siitä tajunnut ja kun sisko tuli murrosikään meitä oli äidin kanssa kaks naista samassa taloudessa auttamassa ja kuuntelemassa. Ikäeroa oli sen verran, että sisko kehtas mulle jutella ja pyytää apua jos äidiltä ei kehdannut ja sit äidin kanssa juteltiin helpommin.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 23:51"]

9 jatkaa. Meiltä on jääny pois se kilpailuasetelma, joka on sisaruksilla joilla on vähän ikäeroa. Ei kilpailua vanhemmista ei kavereista yms, kun ollaan oltu aina eri vaiheissa. Itse itsenäistynyt ja halunnut omaa rauhaa kun sisko tarvinnut enemmän vanhempia yms. Hirveen helppoa oli kasvaa, kyn sisarus paljon nuorempi. Äiti ymmärsi ja oli hyvin läsnä naisena teini iässä, eikä sisko kiusannut ikävästä iästä, kun ei siitä tajunnut ja kun sisko tuli murrosikään meitä oli äidin kanssa kaks naista samassa taloudessa auttamassa ja kuuntelemassa. Ikäeroa oli sen verran, että sisko kehtas mulle jutella ja pyytää apua jos äidiltä ei kehdannut ja sit äidin kanssa juteltiin helpommin.

[/quote]

Minkälaisia asioita oikein tarkoitat? Siis mistä juttelitte teininä äidin kanssa? Kun en mä ainakaan oman äitini kanssa mistään erityisemmin muista jutelleeni silloin...

9 taas täällä. Mekin ollaan asuttu siskon kanssa kimpassa pariin otteeseen. Ja edelleen eletään samassa kaupungissa, vaikka äitee asuu vielä meidän synnyinseuduilla. Huomenna kaupoille yhdessä. Me ei varmasti oltais näin läheisiä, jos oltais parin vuoden ikäerolla. Nyt ollaan saatu enemmän molemmat sitä jakamatonta huomiota äidiltä. Olisko meitä nyt sit kaksi "ainoaa lasta" tässä perheessä :)

[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 23:56"][quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 23:51"]

9 jatkaa. Meiltä on jääny pois se kilpailuasetelma, joka on sisaruksilla joilla on vähän ikäeroa. Ei kilpailua vanhemmista ei kavereista yms, kun ollaan oltu aina eri vaiheissa. Itse itsenäistynyt ja halunnut omaa rauhaa kun sisko tarvinnut enemmän vanhempia yms. Hirveen helppoa oli kasvaa, kyn sisarus paljon nuorempi. Äiti ymmärsi ja oli hyvin läsnä naisena teini iässä, eikä sisko kiusannut ikävästä iästä, kun ei siitä tajunnut ja kun sisko tuli murrosikään meitä oli äidin kanssa kaks naista samassa taloudessa auttamassa ja kuuntelemassa. Ikäeroa oli sen verran, että sisko kehtas mulle jutella ja pyytää apua jos äidiltä ei kehdannut ja sit äidin kanssa juteltiin helpommin.

[/quote]

Minkälaisia asioita oikein tarkoitat? Siis mistä juttelitte teininä äidin kanssa? Kun en mä ainakaan oman äitini kanssa mistään erityisemmin muista jutelleeni silloin...

[/quote]

tarkoitin, että juttelin siskon asioista äidin kanssa ja sitten autoin siskoa. Kun mulle oli siskon helpompi puhua, kun äidille. Jos siskoa painoi isot asiat niin puhui mulle. Äidin kanssa sumplittiin niitä iltateellä ja autoin sitten siskoa äidin avustamana.