järkytyin!
Juu olen vanhempi kuin vuosi sitten, juu olen saanut kolme lasta, juu en ole paljoakaan liikkunut, juu olen röhnöttänyt aivan liikaa sohvan nurkassa kirjan ja netin äärellä, mutta silti...!
Kotona ei ole vaakaa, ja jostain syystä kotoa ei löydy kuin yksi kasvopeili ja yksi todella onneton puolivartalopeili, jota joutuu kuikuilemaan aivan omituisesti, että näkyisi edes jotain. Lääkärissä olen joutunut käymään muutaman kerran vaa'alla ja se on näyttänyt joka kerran saman; 59 kiloa, joka on n.5 kiloa enemmän kuin mitä olen vuosikausia painanut. Pituuteni on 171, joten ylipainoa ei ole, lähinnä luokittelin itseni 'laihaksi läskiksi'.
Mutta tänään olin pitkästäaikaa ajan kanssa pukukopissa. Ja mitä sieltä peilistä näkyi! Yök. Vatsa roikkuu ja tursuaa muodostaen todella epämääräisen keskivartalon; tissit on hulahtaneet lähes napaan (75D), pylly -missä se on!?; lantiot sellaiset tyyliä kukkulat ja laakso; käsivarsissa selvät allin alut!
Hyvät AV naiset: jakakaa järkyttyneelle 40-kriisin kanssa painivalle naiselle parhaimmat vinkkinne ja tsemppauksenne. Miten tästä eteenpäin?! Olen todella kiinni vauvassa (käytännössä yh), joka kuitenkin n. kolmena päivänä viikossa hoidossa, jolloin teen töitä yksityisyrittäjänä, joten vanhaa tuttuani lenkkipolkua on vaikeaa tavata enää... Mitä voisin tehdä kotona? Millä saa nopeasti muutoksia aikaiseksi? Auttaakaa ennenaikaisesti rupsahtanutta! Kiitos.
Kommentit (18)
No näin olin haaveillut, mutta meillä tuo lenkkipolku on todella kiemurteleva ja mäkinen sekä paljon juurakoita. Olen muutaman kerran tehnyt kävelylenkin meidän kolmipyöräisillä rattailla ja sekin oli jo todella haastavaa. Upea maasto tällaiselle paljasjalkajuoksususta tykkäävälle, mutta ihan mahdottomat vaunujen kanssa. Kiitos muuten ideasta.
ap
Yksi vaihtoehto on vaan ihan laihduttaa ilman liikuntaa. Eihän sinulla ylipainoa ole, mutta kyllä ne allit yms silti siitä pienenee kun tarpeeksi laihaksi itsesi vedät. Itse tein näin kun ei ole mahdollisuutta liikunnan harrastamiseen. Nyt 48-kiloisena ei roiku eikä riipu mistään.
Ruokavalion muokkausta, kahvakuula?
Tee vatsalihasliikkeitä, punnerra, kyykkyhyppyjä, paikallaanjuoksua tai hypi hyppynarulla, osta käsipainot... onhan näitä vaihtoehtoja. Itsellä ei varaa kuntosaliin joten kotona jumppailen.
Minkälainen on 5:2 -dieetti?
Kahvakuulailua voisin joo yrittää. Onko nuo kuulat kalliita? Minkälaisella tällaisen löllykän kannattaisi aloittaa? Olisiko jotain linkkejä joihinkin todella perusliikkeisiin (tipahdan kärryiltä hiemankin monimutkaisemissa liikesarjoissa)?
Kiitos paljon!
ap
Sellaista pientä isometrista harjoittelua voi harrastaa kotitöiden lomassa, ja jotain punnerruksia ja pientä hyppelyä tms siihen mukaan.
Ja ihmisellä sitten muuten on vain yksi lantio. Monikkomuotoa jos haluaa käyttää, ne on lanteet. Vai oletko lihonut niin pahasti, että on käynyt niinkuin leuan kanssa, että niitä senkuin kertyy kolminkin kappalein?
Kehonpainojumppaa telkkarin äärellä
Kotona jumppailevalle: minkälaisen rutiinin olet tehnyt itsellesi? Aloitan aina innostuneena, mutta sitten se jääkin. Nyt löytyi kyllä peilikuvasta motivaatiota taas aloittamiseen, mutta ylläpitäminen on varsinainen haaste.
Minkälaisia liikesarjoja teet? Kuinka usein? Missä? Kuinka nopeasti alkoi näkymään kropassa?
Ja juu, lopetan nyt karkin napostelun.
ap
9 :)
No eiköhän mulla oikeastaan ole vain yksi lantio, olet oikeassa. Sen muoto on vain aika monikkomainen... Mutta ei ihan kolmoisleukatyyppinenkään -onneksi.
Tampio kysyy: mitä on isometrinen harjoittelu? Kuulostaa hyvältä tuollainen, että sen voisi integroida tuollaiseen arkiseen puuhasteluun. Onko se esim. sellaista pyllyn rutistelua ja vatsan jännittämistä?
Ja laihdutusta ehdottaneelle: tämä olisikin varmasti helpointa minulle. Olen enemmän sellaista 'helpompi olla tekemättä mitään (esim. syömistä) kuin tehdä aktiivisesti jotain'-tyyppiä. Mutta musta tulee aika helposti hieman liian kuivakka. Jotenkin koen, että tässä iässä olisi viimeinen hetki saada sellainen mukiinmenevä kroppa -tämä mielessä haluaisin nyt tsempata itseni tekemään jotain asian eteen.
Kiitos kaikille ideoista! Lisää kiitos! Kertokaa myös miten motivoitte itseänne, miten käytännössä saatte jumppaamisen/ liikkumisen sopimaan päiviinne...
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 16:21"]
Juu olen vanhempi kuin vuosi sitten, juu olen saanut kolme lasta, juu en ole paljoakaan liikkunut, juu olen röhnöttänyt aivan liikaa sohvan nurkassa kirjan ja netin äärellä, mutta silti...!
Kotona ei ole vaakaa, ja jostain syystä kotoa ei löydy kuin yksi kasvopeili ja yksi todella onneton puolivartalopeili, jota joutuu kuikuilemaan aivan omituisesti, että näkyisi edes jotain. Lääkärissä olen joutunut käymään muutaman kerran vaa'alla ja se on näyttänyt joka kerran saman; 59 kiloa, joka on n.5 kiloa enemmän kuin mitä olen vuosikausia painanut. Pituuteni on 171, joten ylipainoa ei ole, lähinnä luokittelin itseni 'laihaksi läskiksi'.
Mutta tänään olin pitkästäaikaa ajan kanssa pukukopissa. Ja mitä sieltä peilistä näkyi! Yök. Vatsa roikkuu ja tursuaa muodostaen todella epämääräisen keskivartalon; tissit on hulahtaneet lähes napaan (75D), pylly -missä se on!?; lantiot sellaiset tyyliä kukkulat ja laakso; käsivarsissa selvät allin alut!
Hyvät AV naiset: jakakaa järkyttyneelle 40-kriisin kanssa painivalle naiselle parhaimmat vinkkinne ja tsemppauksenne. Miten tästä eteenpäin?! Olen todella kiinni vauvassa (käytännössä yh), joka kuitenkin n. kolmena päivänä viikossa hoidossa, jolloin teen töitä yksityisyrittäjänä, joten vanhaa tuttuani lenkkipolkua on vaikeaa tavata enää... Mitä voisin tehdä kotona? Millä saa nopeasti muutoksia aikaiseksi? Auttaakaa ennenaikaisesti rupsahtanutta! Kiitos.
Olet läskiyden lisäksi vielä vitun tyhmä. Neuvo: Liiku enemmän kuin kulutat. No, ymmärsitkö? Ai niin, eihän se ole kivaa, kun se rasittaa.
Uh kiitos viisaista sanoistasi 13. Kyllä tiedän olevani 'vitun tyhmä' tässä suhteessa. Olin jotenkin tuudittautunut siihen uskoon, että kroppani pysyisi kuosissa yhtä vähällä vaivalla kuin nuorempanakin, mutta nyt raskaudet ja ikä ovatkin muuttaaneet kehoni olomuotoa ja toimintoja yllättävän paljon.
Ja kyllä, liiku enemmän kuin kulutat on tietenkin se perus juttu, mutta sitäkin voi tehdä niin monella eri tavalla. Täältä hainkin nyt inspiraatiota ja hyviä käytännön vinkkejä millä taas innostuisin liikkumaan, ja varsinkin ylläpitäisi liikkumisen. Kerro sinäkin miten toteutat käytännössä tuon 'liiku enemmän kuin kulutat'? Oletko josku joutunuut kiinteyttämään valahtanutta kroppaa? Miten sen teit?
Kiitos
ap
[quote author="Vierailija" time="02.06.2014 klo 16:55"]
9 :)
No eiköhän mulla oikeastaan ole vain yksi lantio, olet oikeassa. Sen muoto on vain aika monikkomainen... Mutta ei ihan kolmoisleukatyyppinenkään -onneksi.
Tampio kysyy: mitä on isometrinen harjoittelu? Kuulostaa hyvältä tuollainen, että sen voisi integroida tuollaiseen arkiseen puuhasteluun. Onko se esim. sellaista pyllyn rutistelua ja vatsan jännittämistä?
Ja laihdutusta ehdottaneelle: tämä olisikin varmasti helpointa minulle. Olen enemmän sellaista 'helpompi olla tekemättä mitään (esim. syömistä) kuin tehdä aktiivisesti jotain'-tyyppiä. Mutta musta tulee aika helposti hieman liian kuivakka. Jotenkin koen, että tässä iässä olisi viimeinen hetki saada sellainen mukiinmenevä kroppa -tämä mielessä haluaisin nyt tsempata itseni tekemään jotain asian eteen.
Kiitos kaikille ideoista! Lisää kiitos! Kertokaa myös miten motivoitte itseänne, miten käytännössä saatte jumppaamisen/ liikkumisen sopimaan päiviinne...
[/quote]
Ensinnäkin, jos olet innostuvaa ja lannistuvaa sorttia, muista aloittaa niin hitaasti ja vähästä, että se into pysyy yllä ja treenin päättyessä tekisi mieli vielä jatkaa. Ne pari pientä jännitysliikettä monta kertaa päivässä toimii hyvin, koska siinä opetellaan uudenlaista elämäntapaa eikä lisätä kalenteriin jotain rasittavaa.
Isometrinen harjoittelu varmaan löytyy netistä, mutta tosiaan siinä jännitetään lihaksia ilman että heilutaan kovasti. Callanetics oli nuoruuteni kova sana, kirjoja saattaa löytyä vielä jostain. Siinä yksi perusliike on sellainen baletista pöllitty, että seisot sopivasti hiukan varpailla, polvet hiukan koukussa, varpaat ja polvet samaan suuntaan sojottaen, ja pidät jostain tuolinselästä kiinni. Sitten lasket sitä asentoa sentin ja nostat sentin, jne. Sitten voit kääntää lantiota samaten sentin eteen ja takaisin, ja kun teet sitä eri korkuisena, reisissä tuntuu eri kohdissa. Alleja taas viritellään niin, että nostat käsivarret suorana selän taa, ja sama senttipeli siellä. Samalla voi laittaa ruokaa tms, ja yllättäen tajuaa olevansa sitten vapaa kuitenkin, ja arki lakkaa kuristamasta.
Kiitos 15! Tuo Isometrinen harjoittelu kuulostaa hyvin mulle sopivalta. Täytyykin googlailla illalla rauhassa kun vauva mennyt nukkumaan.
Mulla toi innostuminen on sen tyyppistä, että saatan heittäytyä uuteen asiaan ihan täysillä, mutta kun se tulee tutuksi ja rutinoituu, menetän siihen mielenkiintoni. Mulla on aika vahvana add. Toi add tekee myös sen, että oikeasti tarvitsisin ulkopuolelta tulevan ärsykkeen, että ylipäätänsä pääsisin liikkeelle.
Olenkin tästä teidän ehdotuksista innostuneena päättänyt rakentaa seuraaville kuukausille kalenteriin treenisuunnitelman joka päivälle (joka päivälle jotain, koska muuten unohdan...), ja niin että ohjelma muuttuu ehkä kahden viikon välein että uutuuden viehätys säilyisi. Liikkeiden pitää olla myös mahd yksinkertaisia.
Kiitoksia paljon mun inspiroimisesta! Kohti kiinteämpää! Saa tulla lisää ehdotuksia.
Onko jollain kokemuksia lankuttamisesta?
Ei, en enää imetä. Olinkin itseasiassa neljä kuukautta synnytyksen jälkeen hoikemmassa kunnossa kuin nyt...
ap
Se imettäminen kun vie energiaa kehosta.
Osta kokovartalopeili kotiin, niin pysyy motivaatio yllä :)
Lenkkipolulle vauva juoksurattaisiin mukaan