Lue keskustelun säännöt.
Kadehdin naisia, jotka ovat sinut ikänsä kanssa!
01.06.2014 |
Täytän ensi viikolla 37. Olen siis käytännössä nelikymppinen, mutta koen olevani vielä kolmekymppinen. Kadehdin ystäviäni, jotka tuntuvat hyväksyneen ikääntymisensä ja näyttävät sen myös ulkoisesti. Tiedättehän tyypin: räväkän punaiset lyhyet hiukset, näyttävät silmälasit, vahva meikki, pikkuisen pyöreyttä kropassa, pukeutuu isokuvioisiin trikootunikoihin ja Eccon sandaaleihin, käyttää isoja koruja ja lakkaa kyntensä kirkkailla väreillä.
Itse yritän edelleen pitää nuoruuden illuusiota yllä: hiukseni ovat pitkät ja luonnollisella sävyllä värjätyt, meikkaan nudesti ja yritän kirkastaa katsettani valokynällä, pyrin pitämään yllä lihaskuntoa ja ryhtiäni treenaamalla monta kertaa viikossa, maksoin itseni kipeäksi silmien laserleikkauksesta, pukeudun slimfit-farkkuihin ja jalassani on yleensä Converset.
Pelkään, että näytän naurettavalta yrittäessäni pitää yllä nuoruuden illuusiota. Miten te muut haltsaatte neljänkympin kriisin?!
Kommentit (5)
Eihän tuollainen tätilookki todellakaan passaa kaikille, eikö olisi parempi valita sellainen tyyli joka passaa ihmiselle itselleen parhaiten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytin pari viikkoa sitten 40 vuotta. Ystävissäni on niin aikaisemmin täyttäneitä, paljonkin vanhempia kuin myös nuorempiakin. Tavallaan vähän pelkäsin tätä uutta lukua, mutta nyt olen jo täysin sinut asian kanssa, jopa ylpeä siitä. Pukeutumiseni ei ole muuttunut juurikaan aikoihin, ei myöskään kampaukseni, mutta sisälläni on ollut ehkä enemmänkin myllerrystä. Minulla oli muutama vuosi sitten jonkunlainen neljänkympin kriisi, mutta kun siitä juttelin parin ystäväni kansa (joista toinen on ihana ja viisas 75 vuotias), niin kriisi katosi. Ehkä hieman erilainen näkökanta ikään auttoi, ja muutti kriisini nauruksi ja huumori astui taas mukaan asiaan.
Miksi pitäisi näyttää tädiltä? Minäkin treenaan, pukeudun kuten sinäkin ap, näytän nuoremmalta naamastanikin kuin "pitäisi" tässä iässä. En edes halua tätiytyä. En koe yrittäväni esittää nuorempaa, olen tällainen sporttinen tyttö enkä pyöreä kananpeetukkainen täti. Jos edes yritän pukeutua jotenkin klassisemmin älähtävät muksuni tai nuorempi poikaystäväni että ei tollasia tätivaatteita. Toki jos itse tunnet olevasi kuviotunikatäti niin pukeudu sen mukaan kuin sinusta tuntuu. Minulle neljänkympin kriisi oli siinä kun päätin että minusta ei pyöreää tätiä tule läskigeeneistäni huolimatta, vaan haluan olla paremmassa kunnossa ja parempikroppainen kuin parikymppisenä. Kompensoipa sitten tulevaa naaman rupsahtamista... Aion elää satavuotiaaksi joten en edes ole elämäni puolivälissä vielä, joten en aio elää kuin olisin jo mummoiässä. Kuka sen määrittelee millainen on nelikymppinen ja miksi pitäisi olla tietynlainen?
38v
Mitä jos pukeutuisit omalle tyylillesi uskollisesti?
Hah! Meillä töissä tuohon tyyliin pukeutuvat ainoastaan yli 60-vuotiaat. Sitä nuoremmat pukeutuvat edelleen ihan farkkuihin, tennareihin ja t-paitoihin. Miksi pitäisi yht'äkkiä tyyliään muuttaa iän myötä? Jokainen pukeutuu omaan tapaansa, niihin vaatteisiin jotka itselle soveltuvat ja tuntuvat hyviltä. Terv. 38-vuotias