No voi helvetti. Tuttavaperheeseen tulossa lapsi
Lapsen syntymä on aina ihana asia, mutta kyllä se välillä pistää miettimään minkälaiseen tilanteeseen niitä lapsia kannattaa hankkia.
Eräs läheinen tuttavapariskunta on ollut on/off-suhteessa vuoden päivät. Pariskunnan mies viettää viikoittain öitä meillä kun ovat riitaantuneet niin pahasti. Nainen puhuu erosta jatkuvasti, kummallakin on paha olla. Tiedän myös että ainakin lievää väkivaltaa on ollut puolin ja toisin, miehellä alkoholin kanssa ongelmia ja tämä on vasta lyhyt versio heidän ongelmistaan.
Ja tänään pariskunnan nainen soitti ja kertoi ilouutisista. Toki onnittelin kohteliaasti, mutta en voi ymmärtää heidän ratkaisuaan. Lapsia on kuitenkin kaksi jo entuudestaan, molemmat alle 5v. Ei se uusi lapsi parisuhdetta ja perhettä tule pelastamaan.
Harkitaa ihmiset tarkoin mihin tilanteeseen niitä lapsia teette!
Kommentit (19)
Harvinaisen yksimielistä porukkaa!
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:05"]
Lapsen syntymä on aina ihana asia, mutta kyllä se välillä pistää miettimään minkälaiseen tilanteeseen niitä lapsia kannattaa hankkia.
Eräs läheinen tuttavapariskunta on ollut on/off-suhteessa vuoden päivät. Pariskunnan mies viettää viikoittain öitä meillä kun ovat riitaantuneet niin pahasti. Nainen puhuu erosta jatkuvasti, kummallakin on paha olla. Tiedän myös että ainakin lievää väkivaltaa on ollut puolin ja toisin, miehellä alkoholin kanssa ongelmia ja tämä on vasta lyhyt versio heidän ongelmistaan.
Ja tänään pariskunnan nainen soitti ja kertoi ilouutisista. Toki onnittelin kohteliaasti, mutta en voi ymmärtää heidän ratkaisuaan. Lapsia on kuitenkin kaksi jo entuudestaan, molemmat alle 5v. Ei se uusi lapsi parisuhdetta ja perhettä tule pelastamaan.
Harkitaa ihmiset tarkoin mihin tilanteeseen niitä lapsia teette!
[/quote]
Kaveri hommasi lapsen vaikka edellinen juuri kuoli onnettomuudessa. Oikein?
Minusta lapsen hommaamiseen riittää että lasta on valmis rakastamaan. Koskaan ei tiedä milloin me kuollaan tai milloin jää työttömäksi tai vaikka vammautuisi itse?
Ap on minusta naiivi.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:42"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:05"]
Lapsen syntymä on aina ihana asia, mutta kyllä se välillä pistää miettimään minkälaiseen tilanteeseen niitä lapsia kannattaa hankkia.
Eräs läheinen tuttavapariskunta on ollut on/off-suhteessa vuoden päivät. Pariskunnan mies viettää viikoittain öitä meillä kun ovat riitaantuneet niin pahasti. Nainen puhuu erosta jatkuvasti, kummallakin on paha olla. Tiedän myös että ainakin lievää väkivaltaa on ollut puolin ja toisin, miehellä alkoholin kanssa ongelmia ja tämä on vasta lyhyt versio heidän ongelmistaan.
Ja tänään pariskunnan nainen soitti ja kertoi ilouutisista. Toki onnittelin kohteliaasti, mutta en voi ymmärtää heidän ratkaisuaan. Lapsia on kuitenkin kaksi jo entuudestaan, molemmat alle 5v. Ei se uusi lapsi parisuhdetta ja perhettä tule pelastamaan.
Harkitaa ihmiset tarkoin mihin tilanteeseen niitä lapsia teette!
[/quote]
Kaveri hommasi lapsen vaikka edellinen juuri kuoli onnettomuudessa. Oikein?
Minusta lapsen hommaamiseen riittää että lasta on valmis rakastamaan. Koskaan ei tiedä milloin me kuollaan tai milloin jää työttömäksi tai vaikka vammautuisi itse?
Ap on minusta naiivi.
[/quote]
Onnelisen lapsuuden perusta on vanhempien vakaa parisuhde. Rakkaus lapseen riittää tiettyyn pisteeseen saakka - mutta lapsi oppii vanhemmiltaan! Lapsi oppii että parisuhteessa on normaalia haukkua toista, huutaa, rikkoa tavaroita, lyödä, häätää toinen vanhempi kotoa kun arki ei sujukaan.
4 kanssa samaa mieltä siitä, että lapsi on tervetullut, kun sitä haluaa ja on valmis rakastamaan, mutta pitääkö lasata hankkia perheeseen, missä on väkivaltaa ja päihteiden väärinkäyttöä, se ei mielestäni ole rakkautta lasta kohtaan.
Itse olen yh ja aion saada vauvan kun sen haluan. Pystyn yksinkin huolehtimaan.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:49"]
Itse olen yh ja aion saada vauvan kun sen haluan. Pystyn yksinkin huolehtimaan.
[/quote]
Mulla on sulle hyvä ehdotus. Elä omaa elämääsi, äläkä yritä elää lastesi kautta!
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:53"][quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:49"]
Itse olen yh ja aion saada vauvan kun sen haluan. Pystyn yksinkin huolehtimaan.
[/quote]
Mulla on sulle hyvä ehdotus. Elä omaa elämääsi, äläkä yritä elää lastesi kautta!
[/quote]En tarvii ehdotuksias. Mä en ole se joka yksin vanhuksena kiikkuu keinutuolissa vaan toivottavasti saan seuraa lasteni lapsista. Ja silloin voin olla ylpeä että minulla on monta lasta. Yh ei ole huono vanhempi siinä missä kaksikaan.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:55"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:53"][quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:49"]
Itse olen yh ja aion saada vauvan kun sen haluan. Pystyn yksinkin huolehtimaan.
[/quote]
Mulla on sulle hyvä ehdotus. Elä omaa elämääsi, äläkä yritä elää lastesi kautta!
[/quote]En tarvii ehdotuksias. Mä en ole se joka yksin vanhuksena kiikkuu keinutuolissa vaan toivottavasti saan seuraa lasteni lapsista. Ja silloin voin olla ylpeä että minulla on monta lasta. Yh ei ole huono vanhempi siinä missä kaksikaan.
[/quote]
Onko heikko itsetunto kun pitää tulla avautumaan omasta paremmuudestaan ketjuu jossa ei edes aihetta käsitelty?
Ap ystäväsi asiat eivät kuulu sinulle. On paskempiakin asioita mietittävänä. Olisit onnellinen puolestaan, kaikki kun lapsia eivät edes saa.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:55"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:53"][quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:49"]
Itse olen yh ja aion saada vauvan kun sen haluan. Pystyn yksinkin huolehtimaan.
[/quote]
Mulla on sulle hyvä ehdotus. Elä omaa elämääsi, äläkä yritä elää lastesi kautta!
[/quote]En tarvii ehdotuksias. Mä en ole se joka yksin vanhuksena kiikkuu keinutuolissa vaan toivottavasti saan seuraa lasteni lapsista. Ja silloin voin olla ylpeä että minulla on monta lasta. Yh ei ole huono vanhempi siinä missä kaksikaan.
[/quote]
No just. Voit sä silti olla yksin ja yksinäinen, vaikka lapsia olisikin! Ei se sitä tarkoita, että lapset ehtisivät/haluaisivat olla vanhuksen seurana. Kaikki eivät ole edes väleissä omien vanhempiensa kanssa. Ja vaikka olisi lapsia, niin eipä heitä kovin usein vanhainkodissa näe hoitamassa vanhempiaan. Hyvä kun joskus ja jouluna käydään katsomassa...
Omaa onneaan ja tulevaisuuttaan ei kannata rakentaa muiden varaan, ei etenkään omien lasten. Se on liian suuri taakka lasten kannettavaksi ja varsin itsekäs ajatus.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:46"]
4 kanssa samaa mieltä siitä, että lapsi on tervetullut, kun sitä haluaa ja on valmis rakastamaan, mutta pitääkö lasata hankkia perheeseen, missä on väkivaltaa ja päihteiden väärinkäyttöä, se ei mielestäni ole rakkautta lasta kohtaan.
[/quote]
Niin, mutta ehkä siinä pian erotaan. Eli se todellinen syy hommata lapsi ei liity suhteeseen mitenkään. Vaan siihen että on eri asia pitää suhdetta kiinni lapsella (johan niitä kerran on) vaan se että tahtoo uuden lapsen -tulee ero, niin vielä ehtii.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 15:02"]
Ap ystäväsi asiat eivät kuulu sinulle. On paskempiakin asioita mietittävänä. Olisit onnellinen puolestaan, kaikki kun lapsia eivät edes saa.
[/quote]
Kyllähän ne vähän kuuluu jos apn pitää perheineen majoittaa tämän ystäväperheen miestä.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 15:15"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:46"]
4 kanssa samaa mieltä siitä, että lapsi on tervetullut, kun sitä haluaa ja on valmis rakastamaan, mutta pitääkö lasata hankkia perheeseen, missä on väkivaltaa ja päihteiden väärinkäyttöä, se ei mielestäni ole rakkautta lasta kohtaan.
[/quote]
Niin, mutta ehkä siinä pian erotaan. Eli se todellinen syy hommata lapsi ei liity suhteeseen mitenkään. Vaan siihen että on eri asia pitää suhdetta kiinni lapsella (johan niitä kerran on) vaan se että tahtoo uuden lapsen -tulee ero, niin vielä ehtii.
[/quote]
En ymmärrä tätä ajattelua. Suurella todennäköisyydellä tulee eron jälkeen kuvioon uudet puolisot. Miksei niitä lapsia voi hänen kanssaan tehdä?
Tuskin tahallaan tehty ja vanhemmilta löytyy sen verran ihmisyyttä etteivät murhaa lastaan. Yksinkertainen selitys.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:55"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:53"][quote author="Vierailija" time="01.06.2014 klo 14:49"]
Itse olen yh ja aion saada vauvan kun sen haluan. Pystyn yksinkin huolehtimaan.
[/quote]
Mulla on sulle hyvä ehdotus. Elä omaa elämääsi, äläkä yritä elää lastesi kautta!
[/quote]En tarvii ehdotuksias. Mä en ole se joka yksin vanhuksena kiikkuu keinutuolissa vaan toivottavasti saan seuraa lasteni lapsista. Ja silloin voin olla ylpeä että minulla on monta lasta. Yh ei ole huono vanhempi siinä missä kaksikaan.
[/quote]
Voit olla ylpeä siitä että sinulla on monta lasta, wtf? Mitä ylpeilemistä siinä on, tehdä vain niitä lapsia, ja sinun kohdallasi vielä niillä ei ole edes isää?! Oletko niitä, jotka kyselevät sitten täällä paljonko sossu antaa lastenvaunuihin, kun haluat 700 euron vaunut?! Anteeksi, en tarkoita olla näin ilkeä, ihmettelen vaan mistä tuo tulee että voi olla sitä ylpeämpi mitä useampi lapsi on! On minullakin kolme lasta, mutta minulle he ovat olleet lahjoja, en ole ikinä tajunnut ylpeillä sillä!
Yleensä käy niin että tulee ero. Se kolmas lapsi on jo liikaa huonoon suhteeseen. Äiti vielä enemmän kiinni lapsissaan ja mies liihottaa entistä enemmän.
Tai sitten, hyvässä lykyssä, on käynyt niin kuin meillä. Oli ollut aika tuulista ehkä vuoden verran, mutta sitten sitä päätettiin, että onoff loppuu ja perheily ja parisuhteen huolto alkaa uudestaan. Käytiin terapiassa, muutettiin tietoisesti muutamia asioita elämässä jne, mutta nämä asiat eivät ehkä näkyneet ulkopuolisille lainkaan. Aivan varmasti joku ehti ajatella, että kuopus tehtiin paikkailemaan parisuhdetta, mutta siinä vaiheessa olimme taas hyvinkin vakaalla pohjalla. Onneksi, sillä näistä ongelmista on nyt yli 7 vuotta ja perhe-elämä on edelleen onnellista.
Allekirjoitan.
Olen itse kolmen lapsen eronnut äiti. Minäkin yritin lapsellisesti pelastaa suhdettamme sillä kolmannella lapsella. Ei siis yritetty lasta, mutta jätin ehkäisyn pois "tulkoon jos on tullakseen". No, vuoden päästä tärppäsi. Mies oli iloinen lapsen syntymästä, mutta erosimme lapsen ollessa 2kk ikäinen. Mies vain ilmoitti ettei voi elää kanssani, ei tässä ilmapiirissä, eikä muutenkaan. Ei halua samoja asioita kuin minä.
Kova pala se oli, ja vasta nyt alan nähdä kuinka lapsellisesti toimin.