Mitä "kotiäiti" tekee loppuelämällään sen jälkeen kun lapset on jo aikuisia ja muuttaneet pois?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö kotiäitinä olla vain siihen saakka, kun pienin täyttää 3v? Jos se jatkuu sen jälkeen, niin sitä voisi kutsua nimellä lokkeilu. Voi niitä miesparkoja, jotka tuollasen saa puolisoksi.

Jos äiti on äitiyslomalla tai perhevapaalla, niin hän on vapaalla työelämästä.

Kotiäitejä ovat ne, joiden kotonaolo aika ei ole sidottu lapsen ikään ja tukiin, vaan perhe itse kustantaa ja mahdollistaa kotiäitiyden.

Ei, vaan isä kustantaa ja mahdollistaa äidin kotona olemisen.

Suurin osa äideistä pärjää kyllä omillaan äitiysloman aikana tai perhevapailla, jos lapsi on miehen kanssa yhteinen ja lapsen isä kantaa oman osuutensa maksamalla puolet äidin ansion menetyksestä, onhan lapsi yhteinen projekti ja valtio maksaa loput äitiyspäivärahana ja kotihoidontukena.

Vai ajattelitko, ettei lapsen isän tarvitse maksaa äidin ansiomenetystä, vaikka nainen on synnyttänyt ja hoitaa vauvaa kotona ja lapsen isä voi porkuttaa, kuin lasta ei olisikaan. Sama se on toisinpäin, jos isä jää kotiin hoitamaan lasta.

Suomalaiset isät eivät jää kotiin hoitamaan lasta. Käy itsetunnon päälle ja onhan se palkkakin useimmiten parempi kuin naisella.

Noin voi sanoa tämän päivän isistä(ainakin tilastojen valossa) mutta aikaisempina vuosikymmeninä esim. 80- ja 90-luvulla koti-isyys oli yleistä, näin ainakin omassa ystävä- ja sukulaispiirissä. Se oli perheissä itsestään selvää, että perhevapaat jaettiin puoliksi.

Ja uusi laki olisi enemmän kuin tervetullut, jossa perhevapaat jaettaisiin molemman vanhemman kesken.

Elävät miehensä siivellä ja kontrolloivat aikuisten lastensa elämää. Sitten jos joutuvat töihin, nillittävät kun pitää jotain tehdä. Oma äitini tällainen, kauhee kyyläys ja kontrollointi ja valittaa kun nyt nollasopparilla töitä riittää koronan takia, eikä voi kotona maata ansiosidonnaista nauttien ja kaljaa juoden. Erityisen mukavaa tuo kontrollointi, tai sen yritys, kun itsekin jo nelikymppinen...

Juuri näin, miksi pitäisi mennä töihin jos ei ole pakko eikä halua? Jos ei tukia nosta niin eikö ole parempikin, että jättää työt niille kellä niitä tarvis ja halu tehdä.

Itse olen osa-aikainen kotiäiti. Mies on työreissussa 6-8 viikkoa kerrallaan, tänä aikana teen muutamia keikkatyöpäiviä hoitoalalla. Miehen ollessa kotona, en tee yhtään keikkaa. Lapset ovat päiväkoti- ja kouluikäisiä. En tiiä mitä sitten, kun lapset lentävät pesästä. Hoitoalalle en mene kokoaikaiseksi, en ikinä. Meillä on kyllä talous erittäin vahvalla pohjalla, ja mun nimissänikin on omaisuutta.

Joskus tapahtuu niin, että mies jättää elättinsä kun lapset muuttaa pois kotoa. Vuosia kotona ollut nainen (kotiäiti teineille) huomaa, että eläkettä ei ole kertynyt, ja on löydettävä uusi mies. Uusi mies on yleensä hieman vanhempi ja kohta eläkeiässä, ja nainen pääsee siihen siivelle taas elelemään. 

Makaa,kääntää kylkeä ja piereskelee.....

Panee sun miestäs!

Itselläni se verran suuri vuotuinen osinkotuotto, että käytän aikani matkusteluun ja elämästä nauttimiseen.

Mulla on yksi pieni lapsi ja oon töissä ihan normaalisti. Silti mietin miten selviän kun lapsi joskus muuttaa pois kotoa. Mies viihtyy paljon enemmän yksinään kuin minä, ja minä ja lapsi touhutaan paljon kaksin. On ihanaa että on joku niin läheinen tyyppi elämässä, vaikkakin vain lainassa. Millaista elämä on sitten kun lapsi tai lapset muuttavat pois kotoa?

Vierailija kirjoitti:

Äitini oli kotiäiti muutamaa työvuotta lukuunottamatta, mutta nyttemmin on ns. kotirouva ollut jo pitkään, kun nuorinkin meistä on asunut omillaan jo yli 10 vuotta.

Äitini hoitaa lapsenlapsia paljon, lenkkeilee, käy eri tapahtumissa, hoitaa huushollia, isäni tekee edelleen pitkää päivää yrittäjänä.

Minä olen ollut töissä, mutta ryhdyin kotiäidiksi/rouvaksi nyt juuri pari kk sitten. Tarkoitus olla ainakin vuosi, ellei enemmän "kotirouvana", pientä vapaaehtoistyötä teen tässä samalla. Kaksi ammattia mulla on, toinen niistä hoitaja, eli töitä on, nytkin on moneen otteeseen soiteltu eri paikkoihin että tulisinko, kun tarvetta olisi. Tarkoitukseni on kuitenkin huilata nyt hetki ja palautua, ja sitten etsiä muun alan töitä. Toki jos ei löydy, palaan hoitoalan hommiin, mutta osa-aikaisena/keikkalaisena, jos mahdollista.

Eräs ystäväni oli vajaat 10 vuotta 3 lapsen kotiäitinä, on nyt ollut ruokakaupassa töissä 3 vuotta, vakiduunin sai vuoden työskenneltyään.

Mun mielestä sekoitat nyt tavallisen äitiys/vanhempainvapaalla olemisen ja kotiäitiyden. Kyllähän lähes jokainen äiti on lapsensa kanssa sen vuoden kotona olematta varsinaisesti kotiäiti. Kotiäidiksi laskisin ihmisen, joka on kotona vielä yli taaperoiän tai tekee niin monta lasta, että pikkulapsikausi kestää todella pitkään. Tällöin yleensä uhkana on myös mahdollisen tutkinnon vanheneminen ja työelämästä putoaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elän mukavaa luksuselämää. Harrastan mitä milloinkin huvittaa, käyn erilaisia kursseja, teen omaksi ilokseni kuvataidetta ja käsitöitä, järkkään tuttavapiirille bileitä mökillämme ja kotonamme. Yleensä myös matkustelen paljon mutta korona-aikana en ole käynyt ulkomailla.

Rahaa minun ei tarvitse miettiä, mies tienaa todella hyvin ja viime vuonna lisäksi perin vanhempani joilla oli hyvin varoja osakkeissa ja kiinteistöissä. Isälläni kun oli aikanaan Nokialle alihankintaa tehnyt teollisuusyritys jonka myi hyvään aikaan ennen Nokian alamäkeä.

Särähti vähän korvaan tuo, että sinun ei tarvitse murehtia rahasta koska miehesi tienaa hyvin.

Mukavaa että miehelläsi on rahaa, mutta jos sinulla ei ole omia tuloja niin olet tyhjän päällä ja täysin riippuvainen hänestä.

Sisälukutaitoa, pliis. Hän on perijätär, joten raha-asiat ovat reilassa.

Oon ollut kotona kauan, eikä ole ajatellut mennä takaisin töihin, ikinä.

Opiskelin itseni opettajaksi, toimin opettajana muutaman vuoden, kunnes jäin äitiyslomalle. Sen jälkeen jäin kotiin. Ensimmäisestä lapsesta sain vielä äitiyspäivärahat, mutta seuraavista en enää hakenut. 

Rahat saan sijoitusasunnoista, veroja maksan vuokratuloista 30 %, käytän palveluita.

Vierailija kirjoitti:

Joskus tapahtuu niin, että mies jättää elättinsä kun lapset muuttaa pois kotoa. Vuosia kotona ollut nainen (kotiäiti teineille) huomaa, että eläkettä ei ole kertynyt, ja on löydettävä uusi mies. Uusi mies on yleensä hieman vanhempi ja kohta eläkeiässä, ja nainen pääsee siihen siivelle taas elelemään. 

Se voi olla myös toisinpäin, kotiäiti elättää miehensä ja lapsensa. Myös miehet saattavat olla pienipalkkaisessa työssä tai ,"yrittäjä" kotiäidin siivellä.

Yleensä kotiäideillä elämä on jo turvattu lapsena, suvun ennakkoperintöjen kautta, lisäksi osinko- ja pääomatulot.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen muutaman naisen jotka olivat 10+vuotta kotiäitinä yhteen menoon. Yksi kouluttautui lähihoitajaksi ja heti vakitöihin, yksi alkoi yrittäjäksi, yksi hakeutui suurtalouskeittiölle töihin.

Itse menin takaisin opettajaksi. Kuka nyt voisi olla kotiäitinä vuosikymmeniä?? Käsitteet sekaisin. Kotiäiti ja kotirouva eri asioita.

Vuosikymmenen???

Ulisee katkerasti, kuinka on tehnyt "arvokasta työtä" olemalla vain kotona mutta kukaan työnantaja ei ota sitä huomioon työnhaussa. Ihmettelee myös, miten avoimen yo:n kurssit, kansalaisopistojen kielikurssit, käsityökerhon jäsenyys yms. harrastukset eivät tuo työpaikkaa vaikka niin kovasti on yrittänyt kehittää itseään.

Lopulta työllistyy päiväkotiapulaiseksi, koulukeittäjäksi tms.

Ai mitä ne tekee? Komentelee miehiään!

Mulla on vielä kotiäidin "uraa" jäljellä ainakin 10 vuotta, olen silloin lähempänä 50-vuotias. Ajattelin siinä vaiheessa toteuttaa kolmea eri yrityssuunnitelmaa, mitä tässä on mielessä pyörinyt. Jos yksikään ei ota tulta, jatkan vanhimman poikani omaishoitajana, ja odottelen lapsenlapsia. Sitten keskityn auttamaan seuraavaa sukupolvea, neljä lasta työllistää varmasti aikuisenakin. Ei hullumpaa elämää sekään. Eläke ei pelota, olen tottunut olemaan pienituloinen, ja talolaina on jo maksettu. Saa nähdä, saako tulevaisuudessa eläkettä kukaan muukaan.

Toipuu ja muuttaa nettiin ja tänne vauva-palstalle on monikin kotirouva majoittunut.:D

Kotiäitejä on monenlaisia.

Jos saa ensimmäisen lapsen 20-vuotiaana ja viimeisen 45-vuotiaana voi lasten aikuistuttua jäädä eläkkeelle.

Jos on vain väliaikaisesti kotiäiti voi palata työelämään kun lapset kasvavat.

Jos on sellainen kotiäiti kuin minä ei voi mennä töihin koska on pitkäaikaissairas mutta voi hoitaa kotia, lapsia ja ikääntyviä sukulaisia. Tämäkin ura loppuu kansaneläkkeeseen tai hautaan.