Kaukosuhteilijat ja muutkin: miten estätte/hoidatte läheisyyden kaipuutanne?
Pari päivää (krhm no okei, viikon) olen tässä kärvistellyt, voi kun saisi edes yhden halin tai yhden yön rakkaan vieressä :(
Lenkillä ja salilla on käyty, on katsottu leffoja, käyty ystävien kanssa ulkona jne, mutta auttaa vain hetkellisesti. Nyt mammapalstan kootut vinkit kehiin!
Kommentit (10)
nukkumaan käydessä laittaa miehen t-paidan päälle ja menee selkä seinää vasten nukkumaan niin voi unenpöpperössä luulla melkein olevansa oman miehen vieressä
mulla ei ainakaan onnistu mitenkään :D
Että oikeen VIIKON. mä joudun olemaan puolet vuodesta erossa omastani ja mun mielestä ''leskiajasta''
pitää ottaa kaikki irti - nähdä ystäviä ja elää normaali elämää ilman roikkumista ja jatkuvaa ikäväikävä-kohtailua..
Mulla on kaksi elämää, toinen oma, johon kuuluu työ, johon kuuluu suurin osa ajastani, lähes aikuinen lapsi ja ystävät sekä muu sosiaalinen elämä ja sitten satunnaiset tapaamiset miehen kanssa hänen luonaan. Samassa kaupungissa asutaan ja näin on menty neljä vuotta ja aiotaan mennä tulevaisuudessakin. En ikävöi miestä. Joskus lähetellään viestejä erossa olon aikana, mutta pääsääntöisesti haluamme viettää itsellistä elämää. Tämä ratkaisu sopii meille parhaiten.
Elän elämäni parasta aikaa nyt, 50 täytin juuri.
Olen täsmälleen samaa mieltä vitosen kanssa.
t. 6
[quote author="Vierailija" time="29.05.2014 klo 20:36"]
Että oikeen VIIKON. mä joudun olemaan puolet vuodesta erossa omastani ja mun mielestä ''leskiajasta''
pitää ottaa kaikki irti - nähdä ystäviä ja elää normaali elämää ilman roikkumista ja jatkuvaa ikäväikävä-kohtailua..
[/quote]
Siis ollaan oltu erossa kauemmin (jos nyt välttämättä haluat tietää niin joulukuun lopulta asti), mutta läheisyydenkaipuu iskee sykleissä. Ja nyt olen nimenomaan viikon kärvistellyt läheisyydenkaipuussa (sen tavallisen ikävän lisäksi siis).
Itse kärvistelin, mies haki lohtua ex -vaimon jalkojen välistä.
Olen aina välillä reissuhommissa ja viikosta neljään viikkoon pois kotoa. Pois ollessa on kauhea ikävä ja varsinkin vähän ennen kotiin lähtöä. Sitten kun pääsee kotiin, niin ilmeisesti kummallakin on vähän suuria odotuksia yhteisestä ajasta ja kotiloma menee tapellessa.
En toedä, ikävä on aina. Me sit soitellaan ja tekstaillaan paljon. JA MIehen ostama pehmolelu on kainalossa :-)