Harjoiteltiinko teidän lapsuudessa kotona ampumista?

Ilmakiväärillä vain. Ihan mukava harrastus tarkkuus-ammunta on.

Just on mieheni ampumassa9 v poikamme kanssa. Tytärtä ei kiinnosta pätkääkään ja nuorin liian pieni. Minunkin kotona ammuttiin ja osaan ampua pienoiskiväärillä ja aikuisena opettelin haulikon.

Ilmakiväärillä ammuttiin tarkkuutta ja sut vapun jälkeen aina vappupallot. Isän tutun luona sain sitten ampua ihan pienoiskiväärillä tarkkuutta, se oli kivaa ja olin oikeesti aika hyvä siinä! Se kivääri vaan painoin niin paljon, etten meinannut silloin jaksaa kannatella sitä.

Kyllä minä pienoiskivääärillä, haulikolla ja hirvikiväärillä ammuin. Lupia ei ollut, mutta isä valvoi. Kävimme ampumaradalla.

Ilmakiväärillä kotona, ja oikeilla aseilla sai sitten kokeilla isän opastamana ampumaradalla jos kiinnosti

Ilmakoilla kyllä. Oman ilmakon sain 9-vuotiaana ja se selässä pyöräilin muiden pikkukillien (joilla oli toki omat ilmakot) kanssa räiskimään ties mitä ja missä. Maalla tämä oli ihan normaali vielä meidän 80-luvun alkupuolella syntyneiden keskuudessa.

Oma vanhimmainen poika täytti just 10, enkä ikimaailmassa antaisi hänen touhuta samalla tavalla.

Kyllä vielä 2000-luvun alussakin tuli ammuttua tuliaseella ihan vain vanhempien pihassa. Nykyään on tullut niin paljon naapureita lähistölle että ei enää viitsi aiheuttaa melusaastetta.

Kyllä meilläkin ammuttiin, isä aloitti ja äiti ampui seuraavana viimeinen ei voinut ampua kuin itsensä.

Kerrostalossa olisi voinut tulla naapureilta kommenttia, jos olisi kotona harjoiteltu ampumista. Ei kyllä harjoiteltu missään muuallakaan. Ei meillä mitään aseita ollut. Miksi olisikaan ollut? 

Joo harrastettiin ampumishippaa. Se keneen osui oli hippa.

Enon luona. Ohi meni. Siis tädin ohi. En ollut paikalla.

Sitten eno astui klassisesti haravaan ja etuhampaat meni🤣🤣🤣

Juntit.