Kuinka kauan lasta voi pitää nälässä kasvatuksen varjolla?

Käytätkö paljon mausteita? Jos lapsi ei pidä niistä ja siksi ruoka ei maistu.

Minulla on ollut vastaavanlainen nirso lapsi. Kolmevuotiaaksi söi hyvin, mutta sen jälkeen mikään muu kuin jauhelihakastike, pasta ja peruna ei kelvannut. Kävimme ravintoterapeutilla, psykologilla ja neuvolan puhutteluissa vuosia, kun ensin päiväkodissa ja sen jälkeen koulussa huolestuttiin syömättömyydestä.

Vikaa etsittiin tietenkin tarjoamastamme ruuasta ja kasvatuksesta ja kokeilimme kaikkia mahdollisia keinoja ja vinkkejä. Mikään ei auttanut. Myöhemmin selvisi että lapsella, joka oli silloin jo nuori aikuinen, on erittäin herkkä makuaisti. 

Vasta nyt parikymppisenä ruoka-aineiden valikoima on kasvanut. Antaisin neuvoksi niin kuin joku aikaisempikin kirjoittaja, että koitat koostaa lapselle mahdollisimman terveellisen ruokavalion niistä aineksista jotka kelpaavat. On parempi että lapsi kasvaa edes sillä pastalla, kuin että kasvu häiriintyy ja suhde ruokaan on lopullisesti epäterve.

Mulla on myös huonosti syövä lapsi. Lopulta kasvu pysähtyi ja neuvolasta tuli tiukat ukaasit, että lapselle on annettava sitä ruokaa, mitä hän syö. Nyt päiväkotiinkin tilataan omat ruoat hänelle. Terapeutit, psykologit käyty läpi, mutta Se mitä jäi käteen oli, että juuri mitään ei ole tehtävissä, aika yleensä auttaa :(

En tiedä miten hyvä äiti näissä tilanteissa toimii.

Meillä teen jotain ruokaa ja saa syödä tai olla syömättä ja iltapalalla sitten on paahtoleipäää tai muroja, joka menee alas. Lapset ovat laihoja ja huonoja syömään. Toinen syö kaikkea vähän mutta on lapsista laihempi. Toinen on kasvanut pitkälti maidolla ja suklaamuroilla. Ihan hyvänkokoinen ihminen hänestä on kasvamassa.

ap, sun päivän tarjoilut kuulostaa kyllä todella terveelliselle, mutta sinuna hölläisin nyt ajatusmaailmaa. Mitä iloa siitä, että pöytä on täynnä parsaa, täysjyvää, paprikaa ja lohta jollei lapsi kerran syö niitä? Kyllä mä ehkä hölläisin pipoa, jotta lapsi kuitenkin söisi, saisi energiaa ja jaksaisi hyväntuulisena leikkiä ja urheilla...

Tosin meillä tuon ikäisillä on tehonnut jo ihan puhdas järjen puhuminen "lohi on tosi terveellistä, siitä saa vitamiineja, jaksat urheilla enemmän, opit helpommin sitten lukemaan, kun aivot saavat voimaa" jne... ja lahjonta: "jos syöt nyt hyvin vihanneksia, otamme jälkkäriksi jättikset.  

Mutta jollei tällainen tehoa, ja lapsi on väsähtänyt ja kiukkuinen, niin kyllä antaisin sitten edes hedelmiä, pannukakkua, jugurttia marjoilla, kurkkuviipaleita yms melkein mitä tahansa, jotta lapsi saa voimaa.

Maailmassa on tietty näitä supernannyjä, jotka kokee onnistumisen iloa, kun lasta pidetään kasvatuksen nimissä nälässä ja laitetaan nukkumaan omaan sänkyyn pimeään huoneeseen, vaikka lapsi siellä itkee koska pelkää yksinäisyyttä ja pimeää... sitä voi miettiä kuinka tunnevammaisia ihmisiä nämä nannyt kasvattavat... Lapselle ei tietenkään pidä antaa kaikkea periksi, mutta oishan se hyvä muistaa että kyseessä on ihminen tunteineen. Joku syy sillä sunkin muksulla on, miksei syö...

[quote author="Vierailija" time="27.05.2014 klo 17:09"]Minun mielestä perheessämme on ihan ok ruokavalio eikä höttö kuten täällä päivitellään. Kaksi muuta lasta ovat syöneet/syövät tänään:

aamupala: 2 weetabixiä maidolla ja lasi tuorepuristettua appelsiinimehua

välipala: maustamaton juomajogurtti ja pari paussi-keksiä

lounas: TUOREITA kasviksia (parsakaali, kukkakaali, sipuli, porkkana, kesäkurpitsa, valkoinen kesäkurpitsa, maissia, punainen paprika) wokpannulla paistettuna, jasmin riisiä, uunilohta ja tuoretta pinaattia (lehtiä) ja vettä. Jälkiruuaksi vesimelonia.

välipala: pillimaito, vettä ja leipä (margariini, juusto, tomaatti)

(harrastuksissa+ pyöräilyä)

päivällinen: täysjyväpastaa tomaattikastikkeessa, munakoisoa ja kalkkunaa, salaattia ja vettä

ap

[/quote]

Aamupalan jälkeinen välipala pois, ruokailuväliksi 3-4 tuntia. Ei painostusta tai pakkosyöttöä. Välipala rajattu, ei esim niin paljon hedelmää ja leipää ku haluaisi.

Minä olen yrittänyt keksiä ruokaisia välipalavaihtoehtoja. Tykkääkö teidän lapsi lihapasteijoista, pizzoista tms? Niitä voi täyttää monella tavalla ja saa piilotettua terveellisiä ainesosia taikinaan ja täytteeseen. Miksei välipalakin voisi olla ruokaisa? Tykkääkö kananmunasta? Meillä syö tosi vaihtelevasti. Joku päivä ei oikein mitään järkevää ja toisina ihan ok. Riippuu mitä on tarjolla ja miten se tarjotaan. Miten lapsi reagoi jos teet jotain ihan uutta ruokaa mitä ei ole ikinä nähnyt? Joskus ruokahalu on kiinni muodosta. 28

[quote author="Vierailija" time="27.05.2014 klo 17:52"]

Minä olen yrittänyt keksiä ruokaisia välipalavaihtoehtoja. Tykkääkö teidän lapsi lihapasteijoista, pizzoista tms? Niitä voi täyttää monella tavalla ja saa piilotettua terveellisiä ainesosia taikinaan ja täytteeseen. Miksei välipalakin voisi olla ruokaisa? Tykkääkö kananmunasta? Meillä syö tosi vaihtelevasti. Joku päivä ei oikein mitään järkevää ja toisina ihan ok. Riippuu mitä on tarjolla ja miten se tarjotaan. Miten lapsi reagoi jos teet jotain ihan uutta ruokaa mitä ei ole ikinä nähnyt? Joskus ruokahalu on kiinni muodosta. 28

[/quote]

olen antanut lounaaksi mm. itsetehtyä piirakkaa sellaista umpinaista kuten pasteija ja sisällä tehosekoittimella jauhettua broilerinrintaa, porkkanaa, paprikaa ja sipulia mitä söi kerran mutta toisella kertaa (toinen pv) ei kelvannut.

Nyt lopetat sen kyttäämisen ja streessamisen. Varmasti ohimenevä vaihe. Meillä neljästä lapsesta yks on tollanen, ei syö usein mitään ruuastaan, mutta saa normaalisti välipalat ym. muut, en ole kiinnittänyt mitään huomiota. Pakottaminen ja ennenkaikkea saman ruuan syöttäminen ei varmasti auta, pahentaa tilannetta. Älä kiinnitä huomiota, tarjoa ruoka syö mitä syö ja that's it, tuskin vuosikausia tuota jatkaa.

[quote author="Vierailija" time="27.05.2014 klo 17:09"]

Minun mielestä perheessämme on ihan ok ruokavalio eikä höttö kuten täällä päivitellään. Kaksi muuta lasta ovat syöneet/syövät tänään:

aamupala: 2 weetabixiä maidolla ja lasi tuorepuristettua appelsiinimehua

välipala: maustamaton juomajogurtti ja pari paussi-keksiä

lounas: TUOREITA kasviksia (parsakaali, kukkakaali, sipuli, porkkana, kesäkurpitsa, valkoinen kesäkurpitsa, maissia, punainen paprika) wokpannulla paistettuna, jasmin riisiä, uunilohta ja tuoretta pinaattia (lehtiä) ja vettä. Jälkiruuaksi vesimelonia.

välipala: pillimaito, vettä ja leipä (margariini, juusto, tomaatti)

(harrastuksissa+ pyöräilyä)

päivällinen: täysjyväpastaa tomaattikastikkeessa, munakoisoa ja kalkkunaa, salaattia ja vettä

ap

[/quote]

Aika paljon hiilihydraatteja suhteessa proteiiniin eli ei ehkä ihan se paras ruokavalio lapselle. Lapsen täytyy syödä todella paljon kalkkunaa?

Ruokana voi olla riisipuuroa ja marjasoppaa, makaronilaatikkoa, kinkkukiusausta, lihapullia, kotitekoisia hampurilaisia jne. Kokeile tarjota erilaisia ruokia. Kuulostaa tosi omituiselta, kun omat lapseni ovat jokainen syöneet kaikkea. Hyi-sanaa ei ole pöydässä kuulunut tai mitään valtapelejä pelattu. Runsas ulkoilu ja liikkuminen ovat taanneet ruuan menekin.

Kasvatuksen varjolla? Kasvatus on hyvin kaukana toiminnoistasi. Ruokavalionne kuulostaa lapsikielteiseltä; puuttuu lihapullat, makkarakastike, lasagne,jauhelihakeitto jne. 

Aika hauskaa, kun moni kotiruokaongelmainen lapsi syö kiitettävästi kylässä kaikkea tarjolla olevaa..

[quote author="Vierailija" time="27.05.2014 klo 16:05"]

Minulla on 5,5v lapsi joka on aina syönyt ruokaa huonosti. Nirppailee vain vähän. Aikaisemmin jätti kaikki lihat syömättä joten annoin pääasiassa kasvis- ja kalaruokaa joka meni ihan ok alas. Nyt ei meinaa syödä kasviksiakaan vaan söisi vain pastan tai perunaa. Ruokapöydässä istuu parikin tuntia ja saanut silläaikaa syötyä pari haarukallista. Välillä syö ihan ok tai jopa hyvinkin, välillä taas kausia jolloin ei söisi mitään ruokaa.

Nyt meillä oli ruokana kirjolohta, jasminriisiä ja paljon tuoreita wokattuja kasviksia sekaisin+ pinaatin lehtiä. Lapsi ei syönyt lounaalla mitään. En antanut välipalaa vaan tarjosin ruokaa uudestaan päivällisellä eikä taaskaan syönyt. Iltapalaa ei saanut vaan tarjosin taas tuota ruokaa. Tänään sai aamupalaksi yhden weetabixin eikä taaskaan suostunut syömään ruokaansa lounaalla. Nyt heitän sen ruuan pois jo. Seuraavaksi tarjoan jotain ruokaa huomenna lounaalla. Onko liian julmaa? Jos annan välipalaa/aamupalaa/iltapalaa niin ruokaa ei syö. Söisi oikein hyvällä ruokahalulla hedelmiä, leipää, jogurttia, muroja ym. mutta ruoka ei meinaa mennä alas millään jos pizzaa ym herkkua ei lasketa.

Ja tuosta lounaan syömättä jättämisestä seuraa aina sama ongelma: kiukkuisuus, riidanhaastaminen ja itkuisuus. Selkeästi nälkäinen ja väsynyt mutta ei silti syö millään! Vaikka olisi jälkiruokaa tiedossa.

Mitä sinä tekisit? (pisimmillään oli syömättä 3pv ja sitten söi yhden kerran lounaan ja aloitti taas "paaston")

[/quote]

Olet julma ja teet ruuasta ihan liian suuren numeron. Olet hyvää vauhtia aiheuttamassa lapsellesi syömishäiriön.

Anna hänelle normaalit ateriat äläkä käytä ruokaa vallankäytön välineenä.

[quote author="Vierailija" time="27.05.2014 klo 18:44"]

Kasvatuksen varjolla? Kasvatus on hyvin kaukana toiminnoistasi. Ruokavalionne kuulostaa lapsikielteiseltä; puuttuu lihapullat, makkarakastike, lasagne,jauhelihakeitto jne. 

Aika hauskaa, kun moni kotiruokaongelmainen lapsi syö kiitettävästi kylässä kaikkea tarjolla olevaa..

Hmmm... en nyt ala taistelemaan lapsikielteisestä tai lapsimyönteisestä ruokavaliosta. Edelleen uskon että se riippuu mihin lapsi on tottunut. Et voi olettaa että thaimaalainen taapero tykkää sun jauhelihakeitosta tai makaronilaatikosta.

Meillä syödään mm. kurpitsasosekeittoa, porkkana-pataattisosekeittoa, linssi-kasviskeittoa, kikhernekeittoa, tabuleeta, kasvisriisiä, kasvisrisottoa, muussia salsaa ja kananrintapalaa, spaghettia/muuta pastaa tomaattikastiketta ja vaaleaa kalaa, lohta riisiä ja kasviksia, tonnikalapizzaa, omatekoisia kasvis/kanapiirakoita, kanarisottoa, kalkkunaa uunikasviksia ja couscousta, omatekemiä lohkoperunoita ja   kalaa, munakasta jne. 

[quote author="Vierailija" time="27.05.2014 klo 16:05"]

Minulla on 5,5v lapsi joka on aina syönyt ruokaa huonosti. Nirppailee vain vähän. Aikaisemmin jätti kaikki lihat syömättä joten annoin pääasiassa kasvis- ja kalaruokaa joka meni ihan ok alas. Nyt ei meinaa syödä kasviksiakaan vaan söisi vain pastan tai perunaa. Ruokapöydässä istuu parikin tuntia ja saanut silläaikaa syötyä pari haarukallista. Välillä syö ihan ok tai jopa hyvinkin, välillä taas kausia jolloin ei söisi mitään ruokaa.

Nyt meillä oli ruokana kirjolohta, jasminriisiä ja paljon tuoreita wokattuja kasviksia sekaisin+ pinaatin lehtiä. Lapsi ei syönyt lounaalla mitään. En antanut välipalaa vaan tarjosin ruokaa uudestaan päivällisellä eikä taaskaan syönyt. Iltapalaa ei saanut vaan tarjosin taas tuota ruokaa. Tänään sai aamupalaksi yhden weetabixin eikä taaskaan suostunut syömään ruokaansa lounaalla. Nyt heitän sen ruuan pois jo. Seuraavaksi tarjoan jotain ruokaa huomenna lounaalla. Onko liian julmaa? Jos annan välipalaa/aamupalaa/iltapalaa niin ruokaa ei syö. Söisi oikein hyvällä ruokahalulla hedelmiä, leipää, jogurttia, muroja ym. mutta ruoka ei meinaa mennä alas millään jos pizzaa ym herkkua ei lasketa.

Ja tuosta lounaan syömättä jättämisestä seuraa aina sama ongelma: kiukkuisuus, riidanhaastaminen ja itkuisuus. Selkeästi nälkäinen ja väsynyt mutta ei silti syö millään! Vaikka olisi jälkiruokaa tiedossa.

Mitä sinä tekisit? (pisimmillään oli syömättä 3pv ja sitten söi yhden kerran lounaan ja aloitti taas "paaston")

[/quote]

Miksi ihmeessä olet alkanut temppuilemaan lapsen syömisten kanssa? Syöminen on perustarve eikä aikuinen saa tehdä siitä valtapeliä. Jos lapsi ei syö niin sitten ei syö ja seuraava ateria on uusi tilanne ja uusi ruoka (samaa mitä muillakin) eikä mikään kosto edellisestä (vanhoja ei muistella). Ja taas, lapsi syö tai on syömättä, mutta silti ei saa jättää ilman välipaloja. Lapsen pitää saada joka päivä riittävästi ravintoa ja jos hän ei sinun pöperöitäsi pysty syömään niin tee hänelle sellaista täysipainoista ruokaa mikä menee alas. 

Oletko ottanut nuo kasvatusohjeesi niiltä sadistisilta ja täysin empatiakyvyttömiltä supernannyiltä, joita ei pitäisi päästää edes samaan kaupunkiin lasten kanssa. 

Ap-viestissä nimenomaan tuon lapsen kohdalla tottumukset eivät toimi.

quote author="Vierailija" time="27.05.2014 klo 19:16"]

[quote author="Vierailija" time="27.05.2014 klo 18:44"]

Kasvatuksen varjolla? Kasvatus on hyvin kaukana toiminnoistasi. Ruokavalionne kuulostaa lapsikielteiseltä; puuttuu lihapullat, makkarakastike, lasagne,jauhelihakeitto jne. 

Aika hauskaa, kun moni kotiruokaongelmainen lapsi syö kiitettävästi kylässä kaikkea tarjolla olevaa..

Hmmm... en nyt ala taistelemaan lapsikielteisestä tai lapsimyönteisestä ruokavaliosta. Edelleen uskon että se riippuu mihin lapsi on tottunut. Et voi olettaa että thaimaalainen taapero tykkää sun jauhelihakeitosta tai makaronilaatikosta.

Meillä syödään mm. kurpitsasosekeittoa, porkkana-pataattisosekeittoa, linssi-kasviskeittoa, kikhernekeittoa, tabuleeta, kasvisriisiä, kasvisrisottoa, muussia salsaa ja kananrintapalaa, spaghettia/muuta pastaa tomaattikastiketta ja vaaleaa kalaa, lohta riisiä ja kasviksia, tonnikalapizzaa, omatekoisia kasvis/kanapiirakoita, kanarisottoa, kalkkunaa uunikasviksia ja couscousta, omatekemiä lohkoperunoita ja   kalaa, munakasta jne. 

[/quote]

Seuraavaan ateriaan asti. Ja istuttamatta siinä pöydässä yhtään turhaan. Lapsi joko syö tai ei syö, sen päättää ihan itse ja jos päättää olla syömättä niin ei haittaa, seuraava ruoka on säännölliseen aikaan ajallaan.

Suomessa ei lapsi nälkään kuole jos sen aterian toimittaa nenän eteen ajallaan. Ei sitten mitään naposteltavia välillä, ei muuta kuin vettä jos janottaa.

Kurja tilanne. Kunpa osaisin auttaa. Luin ehkä vähän laiskasti, mutta syökö lapsi siis muualla kuin kotona, esim. hoitopaikassa, mummolassa tms.? Useinhan on niin, että lapsi oppii esim. hoitopaikassa syömään sellaisia ruokia, mitkä kotona olisi yök, se on kaiketi se ryhmäpaine noin myönteisessä mielessä. Omat lapseni ovat kotihoidettuja, ja nirso kuopus on eskarissa yllättäen ollut ihan hyvä syöjä. Ei kaikkien tarvitse kaikesta pitääkään, mutta noin kaiken kaikkiaan syöminen sujuu hyvin. Ja on se onneksi siirtynyt kotiinkin.

Lapsesi on jo sen verran "vanha", etten kyllä oikein menisi sille linjalle, että kunhan jotain syö, vaikka pastaa tai perunaa ja se siitä. Jossain vaiheessa heräsin siihen, että kuopukseni saattoi syödä lautaselta pastan tai perunan ja maistaa kynnenkokoisen palan lihaa ja jotain kasvista. Systeemi, jolla opetellaan 1-vuotiaan kanssa ei toimi enää jollain n. 5-vuotiaalla. "Yllättäen" todettiin matalahko hemoglobiini, joskin hänellä on ab-kuurien takia myös ärtynyt suoli, ja voisin kuvitella, että ravintoaineiden imeytyminen on ollut vähän sitä sun tätä, ja tietysti tuo vaiva on voinut vaikuttaa ruokahaluunkin. Mutta ihan arkijärjellä ajattelen, että 5-vuotias ei kasva terveellä tavalla, jos ruokavalio on valkoista vehnäjauhoa (pasta) ja siinä ohessa on ripaus jotain muuta.

Lähtisin miettimään psykologisia juttuja ja vaikka juuri jotain erityisherkkyyksiä, luulen että kuopuksellanikin on taustalla jotain tuollaista. Ei ne psyk. jutut välttämättä tarkoita, että teidän koti on jokin helvetin esikartano, se voi olla tavallinen koti, jossa on jotain sellaista ristiriitaa tms., mikä ei muita mainittavammin rassaa, mutta yksi sitten ahdistuu ja oireilee omalla tavallaan. Meillä esim. tuo kuopus on minun ohella se perheemme ilmapiirin anturi.

Lähtisin ehkä siitä, että valikoisin lapsen syömäkelpoisista ruoista riittävästi terveellisiä (herkkujakin saa ja kannattaa syödä jälkiruoaksi!) ja panostaisin kivaan ilmapiiriin. Ehkä lapsi voisi tulla mukaan kauppaan katselemaan, josko löytyisi jotain kivan näköistä maisteltavaa ostettavaksi, vaikka sitten joku av-mamma itkisikin täällä, että taas oli kaupassa perhe, jossa lapsi päätti ruoista :) Kotona ruokia voisi laittaa yhdessä, lapsi voisi pilkkoa, haistella tms. Ja ihan pikku hiljaa lautaselle ihan pieni nokare ruoka-ainetta, joka arveluttaa, muttei ole se pahin mahdollinen inhotus. Ymmärrän, että se tuntuu jotenkin epäilyttävältä, että eikös siinä madella lapsen edessä eikä olla yhtään jämäköitä, mutta ei lapsen kanssa minusta tärkeintä ole kurinpito vaan rakkaus. Jos jokin asia on sinulle tosi vaikea, haluaisit varmaan itsekin kannustusta ja ARMOA, etkä vain selviä rajoja ja toitotusta, että kyllä sinun iässä kaikki muut tämän jo osaa. Jos lapsesi ei jotain osaa, niin ei osaa, sitä opetellaan, eikä mietitä osaako naapurin Emma ja Petteri. Ne naapurit ei ehkä taas osaa jotain sellaista, mitä sinun lapsesi osaa.

Yksi aiheesta kirjoitettu uudehko kirja on Karen LeBillonin kirja "Miksi ranskalaiset lapset syövät ihan kaikkea" tai jokin sen tapainen. En tiedä käykö se yksiselitteiseksi ohjekokoelmaksi, mutta siinä on minusta ihan symppiksellä tavalla käsitelty näitä syömisongelmia.

Jos ei syö mitään niin silloin pitää mennä lääkäriin. Mun mielestä aamupalalla tarjotaan aamupalaa, päivälisellä päivällistä, välipalalla välipalaa ym... Eikä niin että joka kerralla sitä "pahaa" ruokaa. Jos ruoka tai välipala ei kelpaa, niin silloin jättää syömättä ja odottaa seuraavaan ruoka/välipala aikaan. 

"Lapsesi on jo sen verran "vanha", etten kyllä oikein menisi sille linjalle, että kunhan jotain syö, vaikka pastaa tai perunaa ja se siitä."

Juuri tätä minäkin tarkoitin. Ja niille ruuan kummallisuudesta (ilmeisesti kasvikset ja kala) epäilijöille tiedoksi että lapsi on tätä samaa ruokaa syönyt hyvällä ruokahalulla aikaisemmin. Kun huomaa ettei lapsi syö juuri muuta kuin aamu- ja välipaloja alkaa miettiä erilaisia keinoja kuten niiden välipalojen pois jättäminen ja pelkän ruuan tarjoaminen. ap