Sanan lehtolapsi etymologia?

Lehdot olivat muinaissuomalaisten pyhiä paikkoja ennen kuin Aasialaiset kirkot miekoin ja ristein tekivät niistä selvää. En tiedä tarkkaan mistä lehtolapsi tulee, mutta voisin kuvitella että sillä on siteensä Suomen pakanoiden ja Aasian kristittyjen konfliktiin. Mahdollisesti termi oli jossain määrin käytössä jo aiemmin, mutta kirkko demonisoi sen ei-kristityssä liitossa syntyneen lapsen nimitykseksi. Kenties kaikki lapset olivat aikoinaan vapaita lehtolapsia.  

Aasialaiset kristityt?

Salaa, yksin, kauempana asutuksesta (ulkona) synnytetyt isättömät lapset. 

Äpärä ei välttämättä ole lehtolapsi. Jos pariskunta ei ole naimisissa, on lapsi äpärä, mutta lehtolapsi on olemassa olevan avioliiton ulkopuolelle tehty lapsi. Avoliittoon syntyneet on äpäriä, ei lehtolapsia. Kaikki äpärät ei ole lehtolapsia, mutta kaikki lehtolapset on äpäriä.

Lehossa eli lehdossa tarkoittaa vapaana, villinä, luonnossa. Nämä lapset ovat ikään kuin vapaasta luonnosta eivätkä kunnon vakaasta liitosta.

En usko tuota noitien karkoitusta, Suomessa noidat on olleet lähinnä miehiä.

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 06:11"]Aasialaiset kristityt?

[/quote]

Nimenomaan. Oliko uutta että kristinusko on Aasiasta lähtöisi?

'Kaik myö marjat mukkaan männä,
linnuöt liekumma lehossa,
Kaik myö marjat mukkaan männä,
linnut liekumma lehossa.'

"Lehossa" tarkoittaa yksinkertaisesti "jossain tuolla ulkona", eli lapsi on syntynyt missä sattuu mutta ei vakaan avioliiton sisäpuolella.

Katsoin yliopiston kirjastossa useammasta etymologian sanakirjasta, eikä yhdessäkään ollut sanaa lehtolapsi. Kaikissa ei ollut edes sanaa lehto, mutta sehän onkin etymologialtaan sama kuin lehti. Joka tapauksessa nätimpi sana kuin huorilapsi, jota vanha nykysuomen sanakirja tarjoaa vaihtoehdoksi.

ennen noidat karkoitettiin kylien tai kaupunkien laidalle metsään asumaan. Miehet kävivät usein metsillä ja viettivät kaksoiselämää näiden metsien naisten kanssa ja siitä syntyi lehtolapsia.

Lehdossa siitettyjä.

Nämä vauvat oli niitä ns. koivun juurelta/ alta löytyneitä lapsia, eli kasvaneet lehdossa, tupsahtaneet luonnosta.

En tiedä, mutta kuullostaa kauniimmalta sanalta kuin äpärä.

Nyt esitän omia arvailujani: olisiko lehtolapsen äiti ja isä tapailleet jossain lehdoissa tai niityillä ja lapsikin saanut alkunsa salavihlaisten tapaamisten seurauksena. Aviolapsethan siitettiin varmaan yöaikaan aviovuoteessa.

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 08:05"][quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 06:11"]Aasialaiset kristityt?
[/quote]
Nimenomaan. Oliko uutta että kristinusko on Aasiasta lähtöisi?
[/quote]

Maantieteellisesti kyllä, mutta nykykielen tarkoituksissa menisitkö sanomaan lähi-idässä asuvaa arabia aasialaiseksi?

Aasian maaosassa hän kyllä asuu, mutta harvat lähi-idässä yms arabimaissa asuvat eivät todellakaan kutsu itseään Aasialaisiksi.

Jos yrität päteä, yritä kuulostaa vähemmän idiootilta.

Mielikuva on että käyty vaahteran alla salapanolla.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 08:05"][quote author="Vierailija" time="08.06.2014 klo 06:11"]Aasialaiset kristityt?

Nimenomaan. Oliko uutta että kristinusko on Aasiasta lähtöisi?

Maantieteellisesti kyllä, mutta nykykielen tarkoituksissa menisitkö sanomaan lähi-idässä asuvaa arabia aasialaiseksi?

Aasian maaosassa hän kyllä asuu, mutta harvat lähi-idässä yms arabimaissa asuvat eivät todellakaan kutsu itseään Aasialaisiksi.

Jos yrität päteä, yritä kuulostaa vähemmän idiootilta.

Ja kuitenkin Anatolian niemimaan vanhempi nimitys on Vähä-Aasia. Aasia on eurooppalaisperäinen sana, jolla on ensin alkuun nimen omaan tarkoitettu Lähi-Itää ja vasta myöhemmin Kaukoitää, sitä jonka iso osa mieltää nykyisin "siksi oikeaksi Aasiaksi".