Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millainen ihminen tietää vasta 33-vuotiaana miksi hän haluaa tulla?
16.05.2014 |
Mulla on eräs kaveri, joka on vasta 33-vuotiaana nyt ihan vasta keksinyt mitä haluaa ja miksi hän haluaa isona tulla. Okei, on hänellä ammattikoulututkinto ja useampi lapsikin ja ollut vuosia työelämässä, mutta kuitenkin. Työ ei ole miellyttänyt ja vasta nyt hän tietää mihin suuntautua. Mitä ajatuksia tämä herättää?
Kommentit (27)
Mitä väliä? Ite oon 25v ja ei mitään hajua mitä tehdä. Oon vakityössä varastolla. Ja mulla on kolme lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan normaalia ja tavallista. Mikä tulossa muka on ihmeellistä? Ihmiset kasvavat, kehittyvät ja muuttuvat.
T: psykoterapeutti
Kolmikymppisenä on nähnyt sen verran, että uskaltaa olla oma itsensä ja kuunnella, mitä elämässä oikeasti itse haluaa.
Sellainen ihminen, jonka koko elinikä on prosessi eikä pysähdy mihinkään vaiheeseen. Sellainen, joka kehittää jatkuvasti itseään, eikä tyydy suorittamaan elämäänsä yhteiskunnan normien mukaan. Sellainen, joka uskoo elinikäiseen oppimiseen. Rohkea, joka uskaltaa ottaa askeleita toiseen suuntaan, jos kokee sen onnellistuttavaansa elämäänsä. Elämä ei lopu 30-vuotiaana lastensaantiin.
Sellainen ihminen, jonka koko elinikä on prosessi eikä pysähdy mihinkään vaiheeseen. Sellainen, joka kehittää jatkuvasti itseään, eikä tyydy suorittamaan elämäänsä yhteiskunnan normien mukaan. Sellainen, joka uskoo elinikäiseen oppimiseen. Rohkea, joka uskaltaa ottaa askeleita toiseen suuntaan, jos kokee sen onnellistuttavaansa elämäänsä. Elämä ei lopu 30-vuotiaana lastensaantiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 38-vuotias, kaksi ammattia valmiina ja äsken sain päähäni vaihtaa alaa totaalisesti. :) Kondiittorista kampaajaksi ja nyt maalariksi.
Niin, mutta jos hän nyt vasta tietää
Mitä haluaa opiskella, hän voi hakea ensi kevään yhteishaussa ja toivoa että pääsee sisään. Jos ei pääse, vuosi lisää jne. Jos pääsee niin opinnot kestävät ainakin 5v jolloin hän on lähemmäs 40v uraa aloittaessaan. Eikö se ole jo aika myöhään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, mutta jos hän nyt vasta tietää
Mitä haluaa opiskella, hän voi hakea ensi kevään yhteishaussa ja toivoa että pääsee sisään. Jos ei pääse, vuosi lisää jne. Jos pääsee niin opinnot kestävät ainakin 5v jolloin hän on lähemmäs 40v uraa aloittaessaan. Eikö se ole jo aika myöhään?
Kovin moni, uskaltaisin sanoa suurin osa, ei löydä koskaan sellaista tytötä, johon suhtautuisi intohimolla ja tekisi sitä sisäisestä motivaatiosta. Olen vain iloinen ystäväsi puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toiset vaan kypsyy hitaammin. Itse löysin vasta 30+ vuotiaana alani. Välillä siinäkin meni usko ja sitten olin koitin 8 vuotta tehdä jotain muuta, mutta sitten vaan tajusin että mun on pakko satsata tähän 150% ja nyt tässä ollaan unelma-ammatissani ja koko elämä on just sitä mitä aina halusin.
En kuitenkaan koe että sivupoluista oli haittaa, päinvastoin opin aina jotain uutta ja ja hyödyllistä. Elämää sekin muu aika oli.
Minulle ainakin herättää ajatuksen, että on nähnyt jonkun työn täysin erilaiseksi, miksi on sitä luullut. Ja siksi haluton jatkamaan työssä. Sitä sitten yhtäaikaa miettii, onko joka alalla yhtälailla niin paljon epäkohtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enemmänkin ihmettelen niitä, jotka 19-vuotiaana (tai nuorempana!) tietävät, miksi haluavat tulla. Kolnekymppisenä sitä on ehtinyt jo elämään ja kokeilemaan useampaa juttua. Onneksi nykyään on luonnollista ja jopa välttämätöntä hankkia lisää koulutusta ja vaihtaa alaa kerran tai useammankin kerran elämänsä aikana.
Mieli muuttuu, sanoo ammattia 45-vuotiaana vaihtanut. Tämä on nykyaikaa ja ammatteja katoaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähellä huolestuttaa oman elämäsi sisältö...
[quote author="Vierailija" time="16.05.2014 klo 20:50"]
Niin, mutta jos hän nyt vasta tietää
Mitä haluaa opiskella, hän voi hakea ensi kevään yhteishaussa ja toivoa että pääsee sisään. Jos ei pääse, vuosi lisää jne. Jos pääsee niin opinnot kestävät ainakin 5v jolloin hän on lähemmäs 40v uraa aloittaessaan. Eikö se ole jo aika myöhään?
[/quote]
Ja nykyisillä eläkesäännöillä ehti tehdä töitä 25 vuotta, neljännesvuosisata! Eiköhän sitä siinäkin ole.
Miten niin miksi? Elämä on - toivottavasti - oppimista, uteliaisuutta, uusia haasteita ja mahdollisuuksia.
Olen 38-veem 2 ammattia on jo taskussa ja koko ajan mietin, mitähän sitä seuraavaksi opiskelisi... akateeminen tutkinto varmaan kuitenkin, näiden käytännönläheisten ammattitutkintojen lisäksi. En tiennyt, että on olemassa ihmisiä, joiden mielestä opiskelulla on ikäraja.
Olen 45 v enkä vielä tiedä mikä minusta tulee "isona". Olen toki töissä, ja takana pitkälti työelämää ja kaksi korkeakoulututkintoa, mutta en ole ihan löytänyt sitä missä olisin kaikkein omimmillani. Haaveilen kirjoittavani ainakin kirjan vielä :)
En aio enää opiskella uutta alaa, mutta mun koulutuksilla voi tehdä monenlaista.
Eli minua ihmetytä ollenkaan jos joku 30 v etsii vielä omaa alaansa, ainoastaan ehkä siinä tapauksessa ettei olisi ikinä tehnyt mitään.
Perusteluja alapeukuttaja, mikä mättää?
Alue: Aihe vapaa
Mitä väliä? Ite oon 25v ja ei mitään hajua mitä tehdä. Oon vakityössä varastolla. Ja mulla on kolme lasta.