Apua! Miten käyttäytyy arvokas, vahva ja itsevarma ihminen?

Kun jku yrittää vetää mukaan lapselliseen käytökseen/keskusteluun, aloituksen otsikossa kuvattu ihminen tunnistaa, onko kyseessä harmittomalla tai hyvällä tavalla lapsellinen vai kehittymättömällä ja pikkusieluisella tavalla lapsellinen asia ja toimii sen mukaan. Hyvään lapsellisuuteen hän heittäytyy mukaa, huonosta vaan pidättyy vähin äänin.

Kun häntä kohdellaan kuin lasta, hän olettaa, että toinen ei tee sitä pahuuttaan vaan varmistaakseen, että kaikki tärkeät asiat ovat tiedossa ja homma hanskassa, eikä hänen arvokkuuttaan uhkaa millään lailla se, että toinen selittää perusasioita kun ne protokollan mukaan pitää selittää.

Kun häntä jännittää kauheasti, hän yrittää valmistautua jännittävään tilantteseen vielä vähän paremmin.

Kun häntä vähätellään, hän osaa valita taistelunsa: usein kannattaa antaa olla, joskus kannattaa rehellisesti sanoa, että minun mielestäni tämä on aika kova juttu.

Mokatessaan hän pyytää anteeksi, korjaa jälkensä ja paikkaa tilanteen.

2: kiitos, todella hyvin avattu.

ap

Hän ei koskaan ota ilkeytenä sitä, minkä voi selittää ymmärtämättömyydellä tai tyhmyytenä.

[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 14:15"]

Hän ei koskaan ota ilkeytenä sitä, minkä voi selittää ymmärtämättömyydellä tai tyhmyytenä.

[/quote]

Aivan ehdoton kasvun paikka ainakin mulla.

up!

Riippuu ihmisen temperamentista ja persoonallisuudesta. Kyllä arvokkaita, vahvoja ja itsevarmojakin on monenlaisia, eivät ole kaikki samasta muotista. Itseäni on toisinaan sanottu vahvaksii ja itsevarmaksi, joten vastaan mitä itse tekisin:

"Joku yrittää vetää mukaan lapselliseen käytökseen/keskusteluun."

- En osallistu. En puutukaan, mutta pysyn sivustaseuraajan roolissa. 

"Häntä kohdellaan kuin lasta."

- Useimmiten hymyilen sisäisesti, se on jotenkin huvittavaa. Mutta jos tätä tapahtuu esim. työkuvioissa sukupuoleni ja ulkonäköni takia, ja toistuvasti, saatanpa ottaa asian ihan suoraan puheeksikin. 

"Häntä jännittää kauheasti."

- Minua jännittää usein, se on hermostollinen ominaisuus. En kuitenkaan anna jännityksen estää minua toimimasta. TEen mitä haluan, jännitti tai ei.

"Vähätellään."

- Useimmiten anna olla vaan. Toisinaan katson tilanteen sen verran vakavaksi että päätän oikaista asiain tilaa. Esim. jos töissä krooninen muiden töistä kunnian ottaja vähättelee, todennäköisesti kyllä huomautan mitkä on omaa osuuttani.

"Mokatessaan."

- Mokailen paljon, ei se haittaa. Jokainen mokailee. 

Mahtavia neuvoja. Tekisi melkein mieli printata ja laittaa seinälle!

Enpä voi itseäni kovin asialliseksi ja arvokkaaksi kutsua, mutta verrattuna nuoruuden minääni kehitystä on kyllä tullut huimasti. Vastaan siis kuitenkin:

Joku yrittää vetää mukaan lapselliseen käytökseen/keskusteluun.

Olen kyllä herkkä heittäytymään lapsellisuuksiin. Mutta jos oletetaan että lapsellisuus on jollakin tapaa haitallista (toisille/itselle) niin hymähtelisin ehkä hieman jonka jälkeen liukenisin paikalta/paneutuisin muihin asioihin.

Häntä kohdellaan kuin lasta.

Tämän kohtasin juuri eilen! Nostin kulmakarvojani ja katsoin vastapuolta kysyvästi hieman hymyillen. Olin aika huvittunut ja pidätin haukotuksen joka meinasi karata kun minua kokemattomampi yritti päteä selittämällä minulle vuosikausia tuntemaani asiaa. Selityksen päätyttyä totesin hymyillen "okei" ja jatkoin toimiani kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Häntä jännittää kauheasti.

Muistaa että muitakin jännittää ihan pirusti, kaikki eivät vain näytä sitä. Ja jos näyttävät niin pahin mitä tapahtuu on että ihmiset ajattelevat "kas, hän jännittää". Ei siihen kukaan muu jää vellomaan. Tärkeää on ainakin esiintymistilaisuuksiin valmistautua hyvin, niin että paniikin hetkellä on jotain materiaalia mihin tukeutua. Lonkalta heittoa ei kannata jännittäjän yrittää.

Vähätellään.

Kulmakarvat nousee tässäkin (mullahan on näemmä aika vilkas kulmakarvaelämä) Turhassa vähättelytilanteessa on hyvä kiinnittää huomio itse vähättelijään. "Niinkö?" Kysyvästi tai "Siltäkö sinusta tuntuu?" ja ilmaista hieman hämmästyneensä. Faktat lyödään myös pöytään tarvittaessa. Minä tein, sinä et osannut. (Tms.) Onko muuta sanottavaa?

Tai jos tilanne on arkaluontoinen (hankala esimiesasema, vaikea sukulainen) vaikenen asiasta enkä ole huomaavinani mutta todistan teoillani heidän olevan väärässä. 

Mokatessaan.

Vaihtelee tilanteen vakavuuden ja sen muille aiheuttaman vahingon mukaan. Jos mokaa vain itsensä: naurua. Nauru pelastaa monesta ja koomiset tapahtumat piristävät päivää. Asiaan ei jäädä vellomaan. 

Jos on aiheuttanut haittaa muille, selkeä pahoittelu, myöntää virheensä heti ja pyrkii sovittelemaan. Tätäkään ei jäädä liian pitkällisesti jauhamaan. 

Ylipäänsä kannattaa aina vetää hieman henkeä ennenkuin puhuu. Nuorena luulin että ihmiset huomaavat epävarmuuteni jos en osaa heti vastata. Asiahan on päinvastoin. Viisas osaa miettiä ennen suun avaamista. 

Ja jos et tiedä mitä sanoa, kannattaa siirtyä kyselyyn ja antaa vastapuolen hoitaa puhuminen ja "hölöttäminen". Suurin osa ihmisistä rakastaa puhua itsestään ja unohtavat helposti vastapuolen tarkkailun kun pääsevät vauhtiin.

[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 14:17"]

[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 14:15"]

Hän ei koskaan ota ilkeytenä sitä, minkä voi selittää ymmärtämättömyydellä tai tyhmyytenä.

[/quote]

Aivan ehdoton kasvun paikka ainakin mulla.

[/quote] Hän ei myöskään ota ilkeyttä ilkeytenä koska se kuvastaa vain sanojan henkistä tasoa.

[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 15:02"]

[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 14:17"]

[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 14:15"]

Hän ei koskaan ota ilkeytenä sitä, minkä voi selittää ymmärtämättömyydellä tai tyhmyytenä.

[/quote]

Aivan ehdoton kasvun paikka ainakin mulla.

[/quote] Hän ei myöskään ota ilkeyttä ilkeytenä koska se kuvastaa vain sanojan henkistä tasoa.

[/quote] 

Miten tälle tasolle pääsee?

[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 15:26"]

[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 15:02"]

[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 14:17"]

[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 14:15"]

Hän ei koskaan ota ilkeytenä sitä, minkä voi selittää ymmärtämättömyydellä tai tyhmyytenä.

[/quote]

Aivan ehdoton kasvun paikka ainakin mulla.

[/quote] Hän ei myöskään ota ilkeyttä ilkeytenä koska se kuvastaa vain sanojan henkistä tasoa.

[/quote] 

Miten tälle tasolle pääsee?

[/quote]

Tarkoitan siis, ett sille tasolle että pysyy noin tyynenä jos joku haluaa ilkeillä.

[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 15:32"]

[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 15:26"]

[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 15:02"]

[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 14:17"]

[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 14:15"]

Hän ei koskaan ota ilkeytenä sitä, minkä voi selittää ymmärtämättömyydellä tai tyhmyytenä.

[/quote]

Aivan ehdoton kasvun paikka ainakin mulla.

[/quote] Hän ei myöskään ota ilkeyttä ilkeytenä koska se kuvastaa vain sanojan henkistä tasoa.

[/quote] 

Miten tälle tasolle pääsee?

[/quote]

Tarkoitan siis, ett sille tasolle että pysyy noin tyynenä jos joku haluaa ilkeillä.

[/quote]No ajattelemalla että sanojalla on joku syy (joka et ole sinä) olla ilkeä. Onnelliset ihmiset nimittäin eivät kiusaa ketään. Minä olen harjoitellut paljon vähätttelevän ja ilkeän työkaverin kanssa ja oletan että hänellä on todella kurja elämä. Ainakin hänellä on todella kurja henkinen elämä.

Niin suomalaista...

[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 15:41"]

No ajattelemalla että sanojalla on joku syy (joka et ole sinä) olla ilkeä. Onnelliset ihmiset nimittäin eivät kiusaa ketään. Minä olen harjoitellut paljon vähätttelevän ja ilkeän työkaverin kanssa ja oletan että hänellä on todella kurja elämä. Ainakin hänellä on todella kurja henkinen elämä.

[/quote]

Kiitos :)

13: mitä vikaa?

Hyvä keskustelu. Kiitos siitä. Opin.

[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 15:41"]

Niin suomalaista...

[/quote]

Mitä tarkoitat?

Pitää blogia.

Kiva aihe!

Joku yrittää vetää mukaan lapselliseen käytökseen/keskusteluun.

Erotan mielessäni keskustelunavauksesta asian, jota toinen yrittää sanoa ja jätän huomiotta sen (lapsellisen) tavan, jolla asia sanotaan. Sitten vastaan siihen itse asiaan, rehellisesti ja neutraalisti. Esim. jos työkaveri sanoo minulle: Hahaa, näitkö miten mauttomasti X on tänään pukeutunut?, jätän huomiotta tuon naureskelun ja vastaan vain itse väitteeseen pukeutumisesta: Mä itse asiassa katsoin että onpa kivan värinen jakku ja muutenkin kiva, täytyykin kysyä mistä on ostanut sen.

Häntä kohdellaan kuin lasta.

Sama kuin edellä, eli kiinnitän huomiota siihen, sisältääkö viesti jonkin todellisen asian, joka minulle halutaan kommunikoida. Jos sisältää, otan asian vastaan ja reagoin sen edellyttämällä tavalla. Jos mitään varsinaista asiaa ei ole, ohitan koko kommentin ja keskityn juttelemaan järkevämmin käyttäytyvien ihmisten kanssa. Tai sitten kysyn ystävällisesti, mikä kommentoijalla on asianaan, kun en vielä oikein ymmärtänyt, mitä hän yrittää minulle sanoa.

Häntä jännittää kauheasti.

Tähän minun on vaikea vastata, koska itseäni jännittää vain harvoin, ja sitten jos joskus jännittää niin pidän sitä kivana tunteena. Jos olisin krooninen jännittäjä, ottaisin varmaan selvää erilaisista tekniikoista, joiden avulla sitä saa hieman hallittua (esim. hengittäminen tietyllä tavalla). Sitten itse tilanteessa saattaisin sanoa muille: Olen kova jännittämään ja nytkin minua jännittää kauheasti! Tähän varmasti saisin kannustavia kommentteja ja rohkaisua, jolloin jännitys voisi hieman helpottaa.

Vähätellään.

Jos mahdollista, ohitan vähättelyt puuttumatta niihin millään tavalla. Näin ne jäävät vähimmälle mahdolliselle huomiolle. Jos vähättelijä kuitenkin on itsepintainen, kerron hänelle että hänen sanomisensa kuulostavat minusta vähättelyltä, ja kysyn onko hänellä tarkoituskin vähätellä tekemisiäni/aikaansaannoksiani. Vain erittäin harvoin vähättelijä myöntää asian. Jos joku myöntäisi, kysyisin seuraavaksi, miksi vähättelijä on valinnut nimenomaan sen vähättelevän sävyn - mitä hän pyrkii sillä saavuttamaan? Jos vähättelijällä on jokin järkevä tavoite, ehdotan mielestäni parempaa tapaa päästä tavoitteeseen. Jos tavoite on jokin typerä, joko en kommentoi enää mitään vaan jään katsomaan vähättelijää silmiin hiljaisuuden vallitessa (annan siis kaikille aikaa ymmärtää vähättelijän idioottimaisuus, myös hänelle itselleen), tai sitten kerron että mielestäni sellainen pyrkimys kannattaa unohtaa ja vaihdan puheenaihetta.

Mokatessaan.

Kun huomaan mokanneeni, mainitsen muille asiasta, pyydän anteeksi jos moka aiheutti toisille jotakin ikävää, ja korjaan tilanteessa sen, mikä korjattavissa on. Jos mitään ei ole tehtävissä, pahoittelu riittää. En jää vellomaan ja vatvomaan mokaani vaan sallin tilanteen edetä omalla painollaan.

[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 15:41"]

Niin suomalaista...

[/quote]Tämä on testi, eikö olekin?

[quote author="Vierailija" time="15.05.2014 klo 16:32"]Vähätellään.

Jos mahdollista, ohitan vähättelyt puuttumatta niihin millään tavalla. Näin ne jäävät vähimmälle mahdolliselle huomiolle. Jos vähättelijä kuitenkin on itsepintainen, kerron hänelle että hänen sanomisensa kuulostavat minusta vähättelyltä, ja kysyn onko hänellä tarkoituskin vähätellä tekemisiäni/aikaansaannoksiani. Vain erittäin harvoin vähättelijä myöntää asian. Jos joku myöntäisi, kysyisin seuraavaksi, miksi vähättelijä on valinnut nimenomaan sen vähättelevän sävyn - mitä hän pyrkii sillä saavuttamaan? Jos vähättelijällä on jokin järkevä tavoite, ehdotan mielestäni parempaa tapaa päästä tavoitteeseen. Jos tavoite on jokin typerä, joko en kommentoi enää mitään vaan jään katsomaan vähättelijää silmiin hiljaisuuden vallitessa (annan siis kaikille aikaa ymmärtää vähättelijän idioottimaisuus, myös hänelle itselleen), tai sitten kerron että mielestäni sellainen pyrkimys kannattaa unohtaa ja vaihdan puheenaihetta.

[/quote]

Lisään tähän, että jos on kysymys vain jostain kevyestä, arkisesta asiasta, eikä esim. päätöksentekoa vaativasta palaveritilanteesta tmv., vastaan vähättelyyn yksinkertaisesti ilmoittamalla oman kantani samaan asiaan. Esim. jos olen onnistunut hyvin vaikkapa kukka-asetelman teossa ja joku katsoo asiakseen vähätellä asian merkitystä, kerron että itse olen ylpeä aikaansaannoksestani ja tulen saamaan siitä iloa aina, kun katseeni osuu siihen, eli monta kertaa joka päivä!

18