Vauva ei syö - ahdistaa :(

Up. Minuakin kiinnostaa.

Meillä oli kans yhtä taistelua kun tyttö oli tuon ikäinen. Muutamia lusikallisia saatiin syötettyä sille kun samalla katottiin ikkunasta ulos ja aina kun lintuja meni ohi niin lusikka suuhun niin huomaamatta söi. Ja soseisiin lisättiin aina öljyä pikkuisen. Kokeiltiin kaikki videot yms. mutta ei millään meinannut syödä. Alkoi syömään sitten paremmin joskus vuoden iässä mutta sillonkin sai aina viihdyttää samalla, lukea kirjaa tai vastaavaa. 

Nyt kun neiti on kohta 3 vuotta niin saattaa joskus syödä itse jopa puolilautasellista itse. Mutta välillä vieläkin pitää syöttää. 

Pienikokoinen tuo on mutta onpahan jonkun verran edes kasvanut..

Tsemppiä paljon! Tiedän kuinka hermoja raastavaa tuo on..

On tosi ahdistavaa, kun vauva ei suostu syömään. Minua helpotti se yksinkertainen tieto, jonka jostain lasten ruokaoppaasta luin, että ruokaa ei tarvitse tuputtaa, lapsi syö sen minkä syö. Ja kukaan lapsi ei nälkäisenä jätä syömättä.

Sekin on hyvä, että maitoa menee, 5dl on ihan hyvä määrä. Anna ruokailuhetkille rauha, anna lapsella sormiruokaa samalla kun yrität lapata lusikalla sosetta suuhun. Tarjoa välillä vettä/maitoa. Kokeile eri soseita, välillä rakeisempia, välillä niitä tasaisempia. 

Syökö lapsi vielä rintamaitoa? Kokeile aina ennen imetystä soseiden anto, jotta olisi varmasti nälkäinen alkaessaan syömään. 

Vauva lopetti itse rinnalla olon noin 8kk iässä, ja siirtyi siitä sitten luontevasti nokkamukiin. Olisin kyllä imettänyt pidempäänkin, mutta tosiaan vauvan touhuilu ja leikkiminen rinnalla lopetti sen.

On helpottavaa kuulla, että joillakin toisillakin on ollut hankaluuksia syömisen kanssa - itseä vaan huolettaa eniten, että lapsi ei kasva riittävästi (niin kuin ei nyt olekkaan kasvanut). On siis todella pienikokoinen tyttö, ja sen puolesta saisi syödä ihan mitä vain että kasvaisi. On vain erikoista, että en ole huomannut minkään ruoan, suolaisen tai makean kiinnostavan yhtään. Ja vaikuttaa, että lapsella ei koskaan ole nälkä, ihmeellistä! AP

Meidän lapsi jätti nälkäisenä syömättä, oli sitten itkuinen koko päivän jos ei huijaamalla saanut syötettyä yhtään. Kokeilin kerran pari päivää että annoin syödä mitä syö ja sillon söi 4 lusikallista mango sosetta ja vähän banaania. Maitoa joi muutaman desin. 

Meillä siis maitoakin piti toisinaan juottaa tytölle niin että se nukkui. Tutti vaan pois ja pullo suuhun nii sillon joi. 

Korvat tutkittiin jne.. 

Syöminen ei vaan kiinnostanut

-3

Meidän poika oli myös vauvana ja taaperona tosi huono syömään ja sairaalan tarkkailussa. Oli kieltämättä ihan hirvittävän raskasta. Tunsi olonsa tosi huonoksi äidiksi kun ei saa lastaan edes syömään ja kasvamaan.

Minua itseäni helpotti, kun lastenlääkäri vakuutti, että he kyllä seuraavat kasvua ja ravitsemustilannetta niin tarkasti, että jos tilanne on liian paha, niin ruoka laitetaan nenä-mahaletkulla sisään ja varmistetaan näin ravinnonsaanti. Itseäni siis ahdisti kun pelkäsin, että jotain peruuttamatonta tapahtuu tai lapsi nääntyy nälkään.

Sormiruokaa söi ekan kerran reilun vuoden ikäisenä mustikkametsässä, aiemmin ei laittanut mitään suuhun syömistarkoituksessa. Kunnolla homma helpotti kun poika meni päivähoitoon reilun vuoden iässä. Päivähoitoa suositeltiinkin osaksi juuri tuon syömismallin saamiseksi kun kotona poika kieltäytyi syömästä lähes täysin. 

Toinen selkeä rajapyykki tapahtui 2. luokalla koulussa. Ruokahalu kasvoi varmaan kolminkertaiseksi aiempaan verrattuna ja paino lähti nousuun. Samanaikaisesti poikaa aina kiusanneet mahavaivat helpottuivat (tutkittu tosi tarkkaan eikä syytä ollut löytynyt kivuille). Aiemmin siis mahaan sattui aina jos söi/joi kunnollisen annoksen ruokaa.

Eli helpottanut on asteittain, mutta kieltämättä vähän erikoinen syöjä tuo poika edelleen on.

Meidän alipainoinen syömätön lapsi sai 10kk ikäisenä diagnoosiksi silent refluksi ja vaikea suolioireinen maitoallergia.

Onneksi mentiin yksityiselle, julkisella vaan sanoivat että oothan säkin hoikka ja kata pöytä kauniisti niin ruoka maistuu paremmin.