Miksi lähes kaikki ikisinkut tulevat ydinperheistä?
Itse en tiedä yhtään vanhaapiikaa tai -poikaa joka olisi kasvanut muunlaisessa perheessä. Eikö vanhempien pitkä liitto olekaan hyvä esimerkki?
Kommentit (34)
[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 13:51"]
Mun kaikki muutkin tuttavani ovat ydinperheistä.
[/quote]Et ilmeisesti ole koskaan ollut työelämässä tai opiskellut mitään, kun et muunlaisia ihmisiä ole tavannut?
[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 13:58"]
[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 13:51"]
Mun kaikki muutkin tuttavani ovat ydinperheistä.
[/quote]Et ilmeisesti ole koskaan ollut työelämässä tai opiskellut mitään, kun et muunlaisia ihmisiä ole tavannut?
[/quote]
En toki. - No joo, ehkä "tuttavat" oli huono sanavalinta, mutta en nyt tähän hätään muista yhtään ystävää, työkaveria tai tuttua, joka ei olisi ydinperheestä. Tietenkään en tiedä kaikkien tuntemieni ihmisten kotitaustoja.
Hmm, tuntemistani ihmisistä ne, joide vanhemmat ovat eronneet ja joilla on ehkä muistakin syistä ollut rankka lapsuus, ovat hyvin parisuhdehakuisia, jotkut ehkä ripustautuviakin. Olen myös ollut huomaavinani, että avioituminen ja ns. perinteiset perhearvot ovat eroperheiden lapsille jopa tärkeämpiä kuin ydinperheiden lapsille.
Voisiko siis olla, että turvallisessa ydinperheessä kasvaneella on parempi perusturvallisuus eikä niin suurta kaipuuta suhteeseen kuin risaisemman lapsuuden eläneellä?
Ehkä heillä on niin turvallinen olo, ettei ole pakko hakeutua parisuhteeseen? Moni yh-perheestä varmaan kaipaa tukea eri lailla. Ja kaipaa ehkä enemmän sitä, mistä on itse jäänyt paitsi.
Eri asia on, miten osa näistä saa parisuhteensa toimimaan tai osaa valita tasapainoisen puolison.
Yh-äidin ainoa lapsi, siis tytär, jolla on mies ja kaksi lasta.
Siksi koska lapsuudesta ovat jääneet puuttumaan isän uudet naisystävät, äidin vaihtuvat säädöt yms. yms. koko pariutumisen problematiikan ympärillä pyörivä näkökulma. Näin ollen seurusteluun suhtaudutaan aikuisiällä vakavammin eikä olla koko aikaa etsimässä taas uutta säätöä/hoitoa. Suomalaisessa tunnekylmässä ilmastossa taas seurusteluun ja panemiseen vähemmän kevyesti suhtautuvalla ihmisellä on riski jäädä ikisinkuksi.
t. ydinperheessä kasvanut ikisinkku
Mieheni muuten aloitti suhteen ja perusti perheen kanssani ollessaan sitkeä ikisinkku ja lapseton 55-vuotias, ydinperheestä hänkin :)
10
Koska suurin osa kaikista perheistä on ydinperheitä, myös suurin osa ikisinkuista on kasvanut sellaisissa.
Täällä kanssa monta vuotta sinkkuilua takana. Kotona sain sellaisen mallin perhe-elämästä, että kriteerit miehelle ovat melko korkeat, tai mielestäni pikemminkin normaalit :) Ulkonäkö on sivuseikka, mutta miehen pitää olla luotettava, rehellinen, siisti, oma-aloitteinen ja ahkera, hänellä pitää pysyä sekä imuri että vasara tarvittaessa kädessä. En jaksa katsella saamatonta kaljoittelevaa sottapyttyä sekuntiakaan ylimääräistä sen jälkeen kun hänestä on paljastunut epätoivottuja piirteitä. Ja ei, minusta ei ole liikaa vaadittu nuo edellämainitut ominaisuudet!
Tämäkin ydinperheessä kasvanut ikisinkku on samaa mieltä aikaisempien kommentoijien kanssa. Turvallinen ydinperhe on kasvualusta, josta kasvaa useimmissa tapauksissa tasapainoisia ja vahvoja yksilöitä. Silloin tuntuu itsensä kokonaiseksi ilman sitä toista puoliskoakin. Lisäksi ydinperheen jäsenet pitää yhtä edelleenkin, joten sisarusten lapset tuovat sisältöä elämään ja heille vanhapiikatäti on tärkeä ihminen.
Kukaan ikisinkku ei siis mun lisäksi tunnusta tulevansa ydinperheestä, jossa oli paljon ongelmia ja elämä päivittäistä tappelua? Silti yhdessä pysyttiin tavan vuoksi, helpomman elämän (raha, arjen pyöritys) tai kulissien takia. Itse en ikinä tule alentumaan samaan. En ole koskaan seurustellut, koska pelkään jumittuvani huonoon suhteeseen luonnehäiriöisen hullun kanssa.
Turvallinen kasvuympäristö. Ei ole pakko turvautua heti johonkin vaan voi olla yksinkin.
[quote author="Vierailija" time="11.05.2014 klo 14:27"]
Kukaan ikisinkku ei siis mun lisäksi tunnusta tulevansa ydinperheestä, jossa oli paljon ongelmia ja elämä päivittäistä tappelua? Silti yhdessä pysyttiin tavan vuoksi, helpomman elämän (raha, arjen pyöritys) tai kulissien takia. Itse en ikinä tule alentumaan samaan. En ole koskaan seurustellut, koska pelkään jumittuvani huonoon suhteeseen luonnehäiriöisen hullun kanssa.
[/quote]
Tunnen naisen, jonka lapsuuskoti oli ollut aivan hirveä, jokapäiväinen ankara riitely vanhempien välillä. Naisella on ollut suuria vaikeuksia aikuisena solmia miessuhteita. Useita vuosia kestäneitä suhteita varattuihin miehiin, useampikin varattu mies yhtäaikaa tapailussa. Hän itsekin totesi, että syyt ovat varmasti osaltaan lapsuuskodissa.
Minä en halua samanlaista ydinperhehelvettiä kuin vanhemmillani, siksi olen mieluummin yksin eli siis ikisinkku. Järkyttävää tunnekylmyyttä ja suoranaista vihaa, ahdistava tunnelma aina kotona.
Minäkin olin "ikisinkku" nimenomaan siksi, että olin kotoa saanut mallin hyvästä parisuhteesta enkä halunnut hyppiä suhteesta toiseen muiden tapaa. Toki se oli turhauttavaa ja olin välillä onneton, mutta se kannatti. Olen ikionnellinen siitä, että minäkin sain vanhempieni tapaan hyvän parisuhteen.