Lapseton ja parisuhteeton miettii lapsellisten ja/tai suhteellisten jouluja! Kertokaa omat kuvionne!
Miten teette jos kumpikin haluaa viettää joulun omien vanhempiensa/perheidensä luona erityisesti jos asuvat eri paikkakunnilla? Oletteko esim jouluaatto toisen perheen luona ja joulupäivänä toisen ja vaihtelette vuosittain tätä? Vai kokoontuvatko kaikki yhteen samaan porukkaan? Entä jos itse vietätte joulua kotona, tulevatko kaikki sukulaiset sitten teille aattona (luoja mikä määrä kokkaamista!!).
Esim minä haluaisin kyllä oman perheeni seurassa olla vaikka seuristelisinkin. Mutta haluaisin myös poikaystävän mukaan. Entä jos poikaystävä haluaa myös olla oman perheensä seurassa. Ja mitäs jos mukana olisi vielä lapsia?
Kertokaa miten teillä nämä asiat on saatu sujumaan! Mielenkiinnosta utelen jospa joskus tulevaisuudessa minäkin jonkun löydän!
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Jos ollaan siinä vaiheessa, että puhutaan poikaystävästä, kumpikin viettää joulun omien vanhempien luona. Korkeintaan käydään kahvilla näytillä siinä toisessa perheessä.
Vähän vanhempina ja vakiintuneempina pari päättää yhdessä missä ovat ja milloin. Sitten kun on lapsia, on mielestäni aika viettää joulua omassa kodissa oman perheen kesken. Jos jomman kumman vanhemmat asuvat ihan lähellä, voidaan joulua viettää yhdessäkin.
Vähän ohi aiheen, mutta minusta oli lapsena aivan upeaa, kun jouluna oli muutakin kuin oma perhe. Ainakin isovanhempien ja serkkujen seura toi erikoisen juhlan tunnun. Sitten kun lapset kasvoivat, aloimme viettää joulua vain oman perheen kanssa, mutta sukujouluja silti kaipasin ja kaipaan edelleen.
Me ollaan miehen kanssa aina mun vanhemmilla. Miehen vanhemmat ei halua meitä sinne jouluksi ja hyvä niin. Jos meillä olisi lapsia, jatkaisimme samaan malliin. Tai sitten vanhemmat voisi tulla meille. En edelleenkään haluaisi miehen vanhemmille. Hekin kyllä ovat tervetulleita sitten meille joulua viettämään.
Ennen lapsia me vuoroteltiin, yksi joulu mun vanhemmilla, seuraava miehen vanhemmilla ja kolmas erikseen kumpikin omilla vanhemillaan.
Vanhempamme asuvat eri maissa joten molempien luona vierailu samana jouluna ei onnistu. Nyt lapsiperheellisenä yritämme viettää jakaa joulut tasapuolisesti joka toisen mun perheen kanssa ja joka toisen anoppilassa, vain kerran olemme onnistuneet saamaan molempien vanhemmat ja sisarukset meille jouluksi ja nyt porukka alkaa olla niin iso että sen emännöimiseen tarvitsee jonkun kartanon vähintään.
Meillä miehen vanhemmat asuivat eri paikkakunnalla kuin me, ja minun vanhempani samalla. Vietimme usein joulun miehen vanhempien luona ja sitten Tapaninpäivänä käytiin minun vanhempien luona. Tämä siis silloin kun lapsi oli ihan pieni.
Kun lapsi vähän kasvoi, alettiin viettää enemmän jouluja oman perheen kesken. Ja välillä veljen perheen kanssa, jossa oli samanikäisiä lapsia. Vanhempia tavattiin sitten joulun jälkeen.
Omat vanhempani ovat jo kuolleet ja mieheltäkin isä. Äitiä ei varmaan nyt koronajouluna nähdä ollenkaan. Ja omalla lapsella on sellainen kuvio, että menee appivanhempien luo jouluksi ja tulee sitten vävyn kanssa käymään joulun jälkeen. Lapsi vietti jo seurusteluaikana pari joulua poikaystävän/sulhasen perheen luona. Heillä on iso sukujoulu kun taas me ollaan miehen kanssa kahdestaan ja mennään aika matalalla profiililla. Minusta on vain kiva, että lapsi pääsee mukaan suurperheen joulunviettoon.
En jaksa ravata eestaas, joten kumpikin viettää oman perheensä/sukunsa kanssa. Tai sitten vietetään ihan vain kahdestaan.
Lisää!
Jos sinä, jonka anoppi yritti ja muut olivat ilkeitä, olet paikalla niin kerro lisää vielä ja miten muuten perhevälit ovat!
Mulle joulu on vuoden parasta aikaa. On mahtavaa rakentaa joulun taikaa omalle rakkaalle perheelle.:)
Me vuorotellaan, joka toinen joulu toisen suvun kanssa. Uusivuosi sitten toisten kanssa. Ei säätöä ja säntäilyä, ollaan tehty selvä jako.
Ihaninta on tehdä omaan kotiin omannäköinen joulu yhdessä lasten kanssa ja nähdä ne tuikkivat silmät jouluaattona.
Ensimmäisten vuosien ajan mies vietti joulut omilla sukulaisillaan, minä oman äitini luona, koska hän oli yksinäinen leskeksi jäätyään. Olin siellä yleensä myös uuden vuoden yli, koska äitini asuu kaukana. Äitini kuoltua vietimme ensimmäisen yhteisen joulumme matkustamalla ulkomaille ja niin olisimme tehneet tänäkin vuonna jos se olisi ollut mahdollista.
En missään tapauksessa lähde joulun viettoon vieraiden ihmisten luo jatkossakaan, mutta mies saa tottakai mennä jos haluaa.