Joulumuistamiset ja -tervehdykset

Lähetin taas muutamille ihmisille pienen joulutervehdyksen minkä ajattelin ilahduttavan juuri häntä. Teen joka vuosi näin. Hiukan vaihtelee kelle annan. Osa on aina samoja, osa eri.

Nyt havahduin taas ajattelemaan sitä, että en muista koskaan itse saaneeni mitään. Olen aina vienyt mielelläni esimerkiksi kyläillessä jotain kukkia tms sopivaa. Ihan nuorena parikymppisenäkin jo.

Mistähän se johtuu, että en itse saa? En saa omilta sisaruksiltanikaan koskaan mitään. Joskus mietin onko noloa antaa näitä, kun minua ei muisteta, mutta kai minä silti saan ilahduttaa muita. En anna niitä vastalahjan toivossa, vaikka joskus suru iskeekin siitä ettei kukaan tahdo minulle samaa. Silti haluan jatkaa.

Mitä ajatuksia herättää?