Nuoret äidit!

Määrittele aluksi, mikä sinun mielestäsi on nuori äiti?

21 v. ja ihan hyvässä iässä sain..

Itse koen olevani nuori, sanotaan nyt vaikka 18-25. Nyt on sellainen tunne että haluan lapsia nyt, mutta pelottaa että myöhemmin tulee mietittyä että, olisin nyt odottanut vielä hetken. -ap

19v ja 22v koskaan ei oo harmittanu ku en oo mikää bilehile ollukkaan.

yhtä kauan siitä lapsesta pitää huolehtia vaikka hankkis vanhempana.. ja on sit vielä aika nuori, kun lapsi on 18 v.

yhtä kauan siitä lapsesta pitää huolehtia vaikka hankkis vanhempana.. ja on sit vielä aika nuori, kun lapsi on 18 v.

Joo no en itsekkän ole ollut missään vaiheessa mikään bilehile, koen itseni suht kypsäksi jo siinä mielessä.

-ap

6, en oikein ymmärtänyt mitä tuolla tarkotit? -ap

Opiskelkaa ensiksi ammatti, matkustelkaa, nauttikaa elämästä. Nuoruus eletään kerran. Vauvan ehtii saada myöhemmin ja tulee jos on tullakseen.

[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 20:13"]

Nuoret äidit, tai nuorena äidiksi tulleet, minkä ikäisenä saitte lapsen ja onko myöhemmin tullut ajateltua että olisi voinut muutaman vuoden odottaakin vielä? Vai olitteko tyytyväisiä että nuorena saitte lapsen, kun jaksaa ehkä paremmin esim. lyhyet yöunet yms.

T. 20 vuotias, vauvakuumeinen

[/quote]Onko sulla jo ammatti? Ellei niin hanki ja vauvan ehtii myöhemminkin. Kuume menee ohi kun tarjoudut perheeseen vauvaa hoitamaan.

Tulin äidiksi 20-vuotiaana ja olisi sen elämän voinut kyllä elää muutenkin kuin alkaa kaksikymppisenä äidiksi.

26 sain ekan lapsen ja ihan hyvä oli saada lapset nuorena

Ehdin täyttämään 21 kun esikoiseni syntyi. Nyt olen 22, ja odotan toista lastamme jonka laskettu aika on syntymäpäivänäni. En ole katunut. Eniten harmittaa että ihmiset ketä luulin ystävikseni, hävisivät raskausuutisten jälkeen.

Ensimmäisen lapseni sain kun olin 17 ja toisen 21 vuotiaana. En ole koskaan katunut, että nuorena tulin äidiksi. Ammattia minulla ei vielä tuolloin ollut. Toisen lapseni ollessa puolitoista vuotias aloitin opiskelut. Valmistuin ja sain hyvän työpaikan, jossa olen ollut nyt kahdeksan vuotta. Välissä olen ehtinyt vielä saada yhden lapsen. Ja kaikilla lapsillani on sama isä jonka kanssa olen ollut naimisissa 12 vuotta.

Ei ole kaduttanut :) aloin odottamaan esikoista 21v ja ehdin juuri täyttää 22v kun hän syntyi. Nyt odotan toista lasta :)

Lisäyksenä toki, että itselläni oli ammatti hommattuna ja varma parisuhde (nyt naimisissa) muuten en olisi kyllä lasta hommannut noin nuorena.

Minä sain lapset 21 ja 24v. Ei todellakaan kaduta! Olisin halunnut lisääkin lapsia, mutta ei olla saatu :(. Onneksi siis saatiin nuo lapset ajoissa tai olisin mahdollisesti jäänyt lapsettomaksi.

Nyt olen siis 32v.

Sain esikoisen 24-vuotiaana pillereistä huolimatta. Olisi ollut paljon helpompaa jos opiskelut olisi ollut jo suoritettuna. Lisäksi olisi ollut mukavempi jos myös ystävillä olisi ollut lapsia. Elin sitä elämänvaihetta tavallaan yksin (kavereiden osalta, tottakai mies oli siinä).

Niin ja ei minua kiinnostanut bilettäminen. Ammatin olin kerennyt hankkia ja reilun vuodrn olla työelämässä ennen ekaa äitiyslomaa. Kotona olin lasten kanssa 6v. Ja sen jälkeen menin töihin. Matkustella ollaan ehditty lastenkin kanssa.

Joku tuolla sanoi, että lapsia voi tehdä myöhemmin ja niitä tulee jos on tullakseen, mutta meille ei ainakaan olisi myöhemmin tullut ja en mistäön hinnasta vaihtaisi mitään typerää biletystä lapsettomuuteen.

Ja jos ei lapsia olisi nuorena tehty ja niinollen niitä enää saatu niin se vasta kaduttaisi ja olisin asiasta todella katkera.

t.17

Sain lapset 20-, 22- ja 24-vuotiaana. Olin 8v kotona, opiskelin sen jälkeen korkeakoulututkinnon (vastoin tilastoja!) ja sain heti vakituisen työpaikan. 

En ole katunut sitä, että saatiin lapset nuorena, mutta vertaistuen puute on kalvanut. Olen sellaisista piireistä, joissa kaikki ovat saaneet esikoisensa vasta 30-vuotiaana, paljon ylikin. Jäin siis vauva-asioissani vähän yksin, sillä koin silloiset 30-35-vuotiaat äidit ihan hirveän vanhoiksi, kun itse olin 20v. Kaikki asuntolainat ja töihin paluut kuulostivat ihan vierailta puheenaiheilta. Ja nyt taas lapset ovat jo teini-iässä, omilla kavereilla on pieniä lapsia ja vauvoja.

Silti, tekisin kaiken samoin uudestaan, jos nyt pitäisi valita.

23v ensimmäinen. Oli meille hyvä ikä. Opiskelu vauvan kanssa oli helppoa, tpsin mies yrittäjänä pystyi sumplimaan työvuorojaan mun menemisten mukaan. Onpahan lapset hankittuna, eikä työelämä kärsi äitiyslomien ym takia. Sanoisin siis, että riippuu tilanteesta ja parisuhteesta.