Lue keskustelun säännöt.
Kuvaile elämäsi karkeasti silloin, kun koit olevasi onnellinen?
06.05.2014 |
Olitko töissä, opiskelija, työtön tms?
Oliko perhettä, oliko parisuhde?
Mitä muuta elämässä silloin oli meneillään?
Kommentit (9)
Seurustelua ja naimisiin, opiskelijana, seikkailua, uskallusta, rohkeutta, yrittämistä, uskoa omiin kykyihinsä, oman elämän valitseminen suvun painostuksesta välittämättä, rakkautta ja intohimoa. Kaikkea näitä yhtä aikaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokapäiväinen elämä viimeiset 8 vuotta. Vuokralla ja töissä, lapsia. Vuosien aikana on sattunut kaikenlaista kuten avioero, muutaman läheisen kuolema, monet YT-neuvottelut mutta elämä hymyilee täysillä kaikesta huolimatta.
Tuore avioliitto, säännöllistä urheilua, en juonut alkoholia, meditoin, söin hyvin. Mieheni elätti minua ja rahallisesti meni hyvin.
Odotin ensimmäistä lastamme. Onni kuitenkin katkesi siihen, kun mies ilmoitti, että jos synnytyksen aikoihin on keilakisat, ei hän voi jättää keilakavereita pulaan, vaan hänen TÄYTYY osallistua, jos kyseessä joukkuekisa. Kun sitä kummastelin, niin hän tokaisi, että saahan sitä taas tästäkin riidan aikaiseksi. No ei ollut kisoja kun synnytin ja tuli mukaan, mutta onni ei enää palannut samanlaisena.
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 11:30"]
Odotin ensimmäistä lastamme. Onni kuitenkin katkesi siihen, kun mies ilmoitti, että jos synnytyksen aikoihin on keilakisat, ei hän voi jättää keilakavereita pulaan, vaan hänen TÄYTYY osallistua, jos kyseessä joukkuekisa. Kun sitä kummastelin, niin hän tokaisi, että saahan sitä taas tästäkin riidan aikaiseksi. No ei ollut kisoja kun synnytin ja tuli mukaan, mutta onni ei enää palannut samanlaisena.
[/quote]Herrajumala, mikä idioottimies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 11:39"]
[quote author="Vierailija" time="06.05.2014 klo 11:30"]
Odotin ensimmäistä lastamme. Onni kuitenkin katkesi siihen, kun mies ilmoitti, että jos synnytyksen aikoihin on keilakisat, ei hän voi jättää keilakavereita pulaan, vaan hänen TÄYTYY osallistua, jos kyseessä joukkuekisa. Kun sitä kummastelin, niin hän tokaisi, että saahan sitä taas tästäkin riidan aikaiseksi. No ei ollut kisoja kun synnytin ja tuli mukaan, mutta onni ei enää palannut samanlaisena.
[/quote]Herrajumala, mikä idioottimies.
[/quote]
Niin on. Olemme yhä yhdessä, mutta muitakin säröjä on suhteeseemme tullut. Moni kyselee miksi en eroa, kun mies niin paljon pois kotoa, tekee pitkiä työpäiviä ja harrastaa paljon. Jos eroaisimme, ei edes sitä vähää aikaa isänsä kanssa olisi ja minä olisin totaalisen yksin kasvatusvastuun kanssa (joka mulla nytkin on 99%).
Elämäni on ollut enimmäkseen puolittaisen onnen tilaa. Tälläkin hetkellä olen äärettömän onnellinen pojastani, mutta samalla äärettömän väsynyt hänen isäänsä (vaikea luonne). Parasta aikaa elämässäni on ollut lapsuus, aina 10-vuotiaaksi, jolloin elämääni tuli pelko, kun eräs hieman vanhempi tuttu poika alkoi ahdistella. Toinen ihana aika oli parikymppisenä opiskelijana. Asuin suurkaupungissa, oli paljon nähtävää, paljon ystäviä ja koko ajan tapahtui jotain. Opiskelu antoi tunteen, että koko ajan mennään elämässä eteenpäin. Kaiken kruunasi ensimmäinen poikaystävä, joka oli kaikin tavoin ihana ihminen. Ikävä kyllä hän katosi maailman myrskyihin... ei tästä tämän enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnellinen avioliitto, ihana lapsi, terveys kaikilla perheessä kunnossa, taloudellinen tilanne ok, ei suuria murheita mistään asiasta.
Flow-tila.