Synkkiä ajatuksia :( Miten jaksan elää loppuelämäni yksin?

Itseäsi varten?

Lisäksi toisaalta tuntuu, että en edes halua parisuhdetta. Minua on satutettu pahasti aiemmin. En halua samanlaisia sydänsuruja enää. Mikään vaihtoehto ei siis oikein tunnu hyvältä.

ap

No elä itseäsi ja läheisiäsi varten. On paljon sinkkuja, jotka nauttivat elämästään.

Vierailija kirjoitti:

Itseäsi varten?

Voisitko avata vähän enemmän? Minulla ei ole aiemmin ollut näin synkkiä ajatuksia, olen varma, että tämä pimeys aiheuttaa nämä ajatukset.

ap

Hommaat ison kasan kissoja kuten muut nirsot naiset.

Itsesääli on rumaa.

Ilman parisuhdetta ei ole välttämättä sama kuin yksin. Jos parisuhdetta kovasti toivoisi, eikä sellaista löydä, kyllähän se saa surettaa, ja kannattaa surrakin kunnolla, kun siltä tuntuu.

Sitten kannattaakin seuraavaksi muistella kaikkia tuttavapiirinsä kauheita parisuhteita ja muistaa, että parisuhde ei todellakaan ole mikään tae onnesta. Usein suhteet ovat jopa aivan kauheita ja osapuolet ahdistuneita ja turhautuneita.

Sitten ehdottaisin, että miettisit sen parisuhteen ohi, mitä ne asiat ovat, joita kaipaat. Sure jokaista vaikka erikseen oikein antaumuksella: "Elämästäni puuttuu fyysistä läheisyyttä. Kaipaan sitä, että saisin jakaa arkisia asioita jonkun kanssa. Haluaisin viettää vähemmän aikaa yksin" tmv. mahdollisimman konkreettisella tasolla.  Sitten voit miettiä, mitkä noista todella voivat toteutua ainoastaan parisuhteessa, ja mitä niistä voisit saada elämääsi joko itse tekemällä tai muiden ihmissuhteiden kautta.

t. kohtalotoveri.

Nykyään ei minkäänäköinen kelpaa miehille.

Pitää olla 20 vuotias, luurangonlaiha ja johtaja asemassa.

Sama juttu, mutta oon tajunnut ettei mun ongelma ole se että olen yksin, vaan se, MIKSI olen yksin, ja en tunne että pystyisin parantumaan ongelmistani, joten koko elämä tuntuu täysin turhalta ja tuskalliselta muutenkin.

Toki sitä välillä miettii että kun lähipiirissä kaikilla suhteissa olevillakin on ongelmia, mutta suhde tekee heidät onnellisemmaksi... Että miksei minullakin olisi oikeus siihen kun en ole mikään paha ihminen.

Mutta kerroppa se pääkopalle jonka mielestä olen arvoton kasa pskaa jonka paras realistinen saavutus elämässä olisi tppaa ittensä.

Nirso pitääkin olla. Varmista että tilillä on vähintään se milli.

Olet tärkeä monelle ihmiselle elämässäsi. Koeta hetkeksi kääntää katsetta ulospäin: ketä sinä voisit ilahduttaa. Mielihyvää ja merkityksellisyyden tunnetta saa myös auttamalla ja ilahduttamalla muita. Mummo tai vanhapoikaeno varmasti ilahtuisi soitosta, kyläilystä (maski päässä näinä aikoina) tai lenkkiseurasta. Tai lähetä joulukortteja, tarjoudu siivousavuksi tai lapsenvahdiksi väsyneelle yksinhuoltajalle.

"Kun halki kaupunkimme kuljet, ilman että silmät suljet, huomaat että sentään lähes onnellinen oot..." (Hector)

Kelpaisiko sinulle kilttis? 🥺

Vierailija kirjoitti:

Kelpaisiko sinulle kilttis? 🥺

Ei ikinä.

Ap

Täällä on 32 v nainen samassa tilanteessa. ! En tule koskaan löytämään mitä etsin. Se surettaa ja olen katkera exälleni, joka erottuaan meistä sai täydellisen suhteen.

Voisiko ulkomailla asua? Jos ei pääse sinne niin muutama harrastus täällä ja katso eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ei minkäänäköinen kelpaa miehille.

Pitää olla 20 vuotias, luurangonlaiha ja johtaja asemassa.

Katsele pariskuntia vaikka kaupassa käydessäsi tai naapurustossasi ja pidä kirjaa kuinka moni miehen kanssa liikkuva tai asuva nainen täyttää nuo kriteerit.

Kynnysmatonko paikkaa etsit? Kyllä tuolla asenteella joku löytyy joka jalkansa haluaa sinuunkin pyyhkiä. Olet kyllä ihan ulalla jos luulet että jonkun toisen ihmisen palvominen elämäntehtävänä on elämäsi tarkoitus.

Hae ammattiapua. Aloita ihan omasta tk:sta ja kerro noista ajatuksista. Sieltä ohjataan eteenpäin, todennäköisesti pääset juttelemaan psyk.sh:lle ja sitä kautta solmut alkavat avautua.

Jos nyt ensimmäinen ajatuksesi on, että "en ikinä kehtaisi puhua näistä ajatuksista lääkärille tai terveydenhoitajalle" niin se kertoo, että ei sinulla oikeasti mitään hätää ole. Kunhan tykkäät pitkäveteisen sunnuntaipäivän jälkeen taas kärttää huomiota.

Aloita vaikka uus harrastus, nii saat jotaki muuta ajateltavaa. :) Tsemppii!

Anna sille anteeksi.