Miten saisi kipinän syttymään jälleen
Olemme mieheni kanssa pikkuhiljaa muuttuneet vuosien varrella pariskunnan sijaan lähinnä vain äidiksi ja isäksi, tai ehkä ikään kuin kämppiksiksi. Nyt etenkin lasten ollessa jo isoja vietetään kyllä suurin osa ajastamme kahdestaan kotona samassa huoneessa ja yleensä jotain yhdessä tehden, mutta kaikki kipinä tästä on kadonnut vuosia sitten. Seksiä harrastetaan pari kertaa viikossa, ikään kuin tottumuksesta, mutta varsinaista läheisyyttäkään meillä ei ole ollut vuosiin, joskus toisinaan vaihdetaan sellainen kuiva pusu esim. toisen lähtiessä reissuun.
Rakastamme toisiamme eikä ero siksi ole kummallakaan mielessä, mutta on pakko myöntää, että olen alkanut kaipaamaan sitä kipinää ja aitoa läheisyyttä. En halua elää loppuelämääni ikään kuin vain platonisesti kaverin kanssa hengaillen, vaan haluaisin yrittää sytyttää kipinän välillemme uudestaan. Mies on samoilla linjoilla, mutta ollaan vaan niin totuttu tähän, ettei kumpikaan edes tiedä, mistä aloittaisi. Tässä vaiheessa läheisyys, siis ihan vaikka toisen kainalossa leffan katsominen tai ajatus siitä, että suutelisi kunnolla, on jo niin etäinen, että se tuntuu oudolta.
Onko joku ollut vastaavassa tilanteessa ja miten homma meni? Kaipailisin kai jotain kokemuksia ja neuvoja siitä, miten tätä lähtisi kehittämään.
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin heittää tänne pienen tilannepäivityksen. Olemme alkaneet pikkuhiljaa nukkumaan taas lähekkäin (ennen joko eri huoneissa jos menimme eri aikoihin nukkumaan, tai sitten visusti omilla puolillamme leveässä sängyssä), mies on alkanut urheilemaan enemmän ja ilmeisesti saanut siitä energiaa, sillä seksiä ollaan harrastettu päivittäin ja paljon monipuolisemmin (ennen vain sängyssä takaapäin siihen asti, että mies tulee) ja sain mieheltä jopa suuseksiä ensimmäistä kertaa sitten 2019 juhannuksen. Alkaa olla ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen oikeasti sellainen olo, että olemme taas ihastuneet toisiimme.
En muista, milloin viimeksi olisin saanut kehuja vartalostani, mutta tänään mies tokaisi ohimennen minun näyttävän hyvältä ja terveeltä, kun olen lihonut hieman ja tullut siten muodokkaammaksi. Tuli niin hyvä mieli, että meinasi tulla itku. Itseäni on tuo lievä lihominen ahdistanut ja olen miettinyt, että vartaloni varmaan inhottaa miestä jossain määrin, mutta asia olikin täysin päinvastoin!
Se on täysin totta, että olemme viettäneet liikaa aikaa yhdessä ja tottuneet toisiimme, alkaneet pitämään toisiamme itsestäänselvyyksinä. Niinpä päätimme, että vietämme ainakin yhden päivän viikossa ihan erillämme, ja joulukin tulee vietettyä (lähinnä koronatilanteen vuoksi) erillään, mies matkustaa jouluksi äitinsä luokse ja itse käyn lasten kanssa omien vanhempieni luona syömässä.
Saa nähdä, mihin tämä tästä etenee, mutta toistaiseksi olen ollut todella iloinen! Välillemme muodostunut kuilu on sen verran syvä, ettei sitä nyt tietenkään päivässä tai viikossa korjaa, mutta tuntuu, että olemme menossa oikeaan suuntaan asioiden suhteen.
Kiva kuulla! Ehkä munkaan avioliitto ei oo ihan tuhoon tuomittu.. pitää koklata tota kehumista..
Olemme nukkuneet pääasiassa alasti lähes koko suhteemme ajan, itse koen vaatteet päällä nukkumisen jotenkin epämukavaksi. Muutenkin toisen alastonta kroppaa näkee kyllä jatkuvasti, mutta se onkin varmaan ollut yksi ongelmistamme, kun alastomuus ja toistemme vartalot ovat tulleet vuosien varrella ns. arkisiksi.
Tämä kuitenkin tuntuu olevan muuttumassa! Kuulostaa ehkä hassulta, mutta meidän kohdalla pienet kehut ovat auttaneet tässä todella paljon. Miehen vartalo näyttää todella hyvältä ns. "pumpissa" ollessaan urheilemisen jälkeen, ja nykyään mainitsen miehelle, että näytät todella hyvältä. Se, että mies kehui minua, sai itselleni eksponentiaalisesti seksikkäämmän olon, ja nyt molemmilla on halut paljon korkeammalla kuin aiemmin.
ap