Lue keskustelun säännöt.
Mies ei puhu mitään..
30.04.2014 |
Mun mies istuu illat telkan ääressä, toisella kädellä räplää puhelinta ja toisella pyörittää hiustupsua. Ja tätä on siis ilta toisensa jälkeen. Ei puhu eikä ole vapaa ja spontaani. Jota oli silloin kun tavattiin 10v sitten.
Olen ehdottanut eroa, mutta hän ei eroa, kun on mennyt naimisiin. Ja lapset. Mutta en mä mennyt naimisiin että mä tätä kattelisin. On ollut hoidossa psyykkisessä asioissa mm. Masennus joka johtui siitä että ei osaa puhua omista asioista. Taas sama puhumattomuus ja ilmeettömyys jatkuu.
Olen akateeminen, lämmin ja eloisa ihminen. Tuntuu, että tukehdun tähän hiljaisuuteen ja painostavan oloon, kun toinen on vaan hiljaa puhelin kädessään.
Mitä tekisitte??
Kommentit (29)
Ap täällä on jo haaveillut uudesta suhteesta, vaikka kai haaveilu johtuu vaan siitä että omassa suhteessa ei ole enää perhosia vatsassa tai muuta seksuaalista vetovoimaa, on vain hiljainen mies ja vaimo joka yrittää jaksaa.
Mutta tunnen kaipaavani sielun kumppania ja yhteyttä toiseen aikuiseen. Miestä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Upea mies. Jos vielä antaa kunnolla munaa, niin mun mielestä täyden kympin uros! Voin ottaa sen, niin etsi sinä sellainen hölösuu-ukko. :)
Siellä joku yrittää olla sarkastisen vitsikäs!!
Ap
Tuon aloituksen oisin voinut kirjoittaa minä. Olen täysin samassa tilanteessa...
Mene polvilleen sen eteen ja ota poskeen loppuun asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi että tämä tilanne on niin turhauttava. Jotenkaan en usko että saisin mieheni avautumaan maailmalle... En voi olla aina se joka vetää perässä. Haluaisin miehen joka itsenäisesti on aktiivinen, kaipaan älyllistä haastetta ja kaipaan läheisyyttä. Nyt kun avaudun asiasta alkaa aivan järkky himotus iskeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhu sille suoraan ja kerro toi sama minkä meille kirjoitit.Tai sit lähet baariin tyttöjen kanssa.Sit taas osaa kaivata omaansa.
Niin pelkkä polvilleen meneminen, kuten joku viisas siellä taas keksi, ei todellakaan toimi. Sitä nainen kaipaa ihan muita juttuja.
Onko joku kokenut samaa, mikä oli lopputulos?
Kaipaan ihan hirveesti eksää jonka kanssa oli tuo henkinen yhteys. Mutta muisto on varmasti romantisoitu.mitä ihmettä mun päässä liikkuu...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaimo kysyi pohjanmaalaiselta mieheltään että rakastatko vielä minua niin mies vastasi että johan minä kerran ilimootin.
Ikävä olla ihmisen kanssa joka on puhumaton ja synkkä. En jaksaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon että tämä sama ongelma esiintyy monessa pitkässä pari suhteessa. Välillä itsekin kyllästyy ja miettii kaikenlaista ja olen huomannut että itselläni on vain tylsää. Välillä auttaa se että keksii itselle jotain tekemistä es. Opiskelua, kävelyä. Parasta on kun keksii jotain yhteistä projektia remonttia, puutarhaa, matkailua tai uutta harrastusta mutta tärkeintä tehdä yhdessä niin on samoja " jänniä ja uusia asioita" joita miettiä niin tulee siihen arkeen energiaa ja intoa. Riittää kun vuodessa on pari isopaa juttua, toinen keväällä, toinen syksyllä. Keväällä rempataan, laitetaan puutarhaa. Kesällä muutenkin reissataan Ym mutta taas syksylle kaipaa opiskelua tai muita yhteistä projektia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jospa koittaisit vaikka auttaa sitä miestäsi etkä vain nalkuttaisi palstalla kuinka elämä on hanurista! Siis mikä nykyajan ihmisiä vaivaa kun parisuhde ollaan heti heittämässä romukoppaan kun tulee ongelmia? Ole kerrankin hyvä vaimo miehellesi ja yritä auttaa ja ymmärtää miestäsi.
Niin, mies hapsittaa hiuksiaan, kuten pikkulapset.
Olen tukenut 4v terapiassa. Joista viime vuosi pari terapiaa. En ole hylännyt miestäni, mutta jotenkin nämä vuodet alkaa väsyttää.
Ap
Ootteko koittanut kaikkia hoitoja jos kerran on masentunut? Lääkkeitä, terapiaa..? Eikä mikään ole auttanut?
Olen aivan samaa mieltä, mun täytyy keksiä ittelleni tekemistä ja menoa. Miehelle kun kaikki on aina sama ja mun päätettävissä. Jospa se että otan oman elämäni omiin käsiini saisi hänet jotenkin aktivoitumaan. Tai ainakin itse saan elämääni sisältöä. Paljon uppoudun töihin kun kotona tää tilanne.
Minne mun viestit jäi...
Olen siis tukenut miestäni kauan jo, 4 v terapiaa joista viime vuosi pariterapiaa. Jotenkin väsyttää ainainen terapia.
Olen miettinyt ihan samaa, itselleni aloitan jonkun tekemisen, olen luopunut liikaa minulle tärkeistä asioista. Miehelle kun saan aina ehdottaa tekemiset ja menemiset.
Ap
Aa ne tulikin tänne, vähän uus näiden juttujen kanssa.
Ap
sata ensimmäistä kehottaa eroamaan. siksi että tämä palsta elää muiden huonosta olosta.