Suuttuuko lääkäri jos olen puhelimessa sanonut hoitajalle kärsiväni vatsakivuista, mutta oikeasti

Ihan kokemuksesta sanon ettei lääkäri ole paras paikka apua hakea mielen haasteisiin jos et halua siihen lääkinnällistä apua. Lääkärien tehtävä kun usein on määrittää ongelma, laatia diagnoosi ja etsiä siihen sopiva lääke. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei suutu. Itselläni oli vastaava tilanne parikymmentä vuotta sitten. Kärsin paniikkihäiriöstä ja varasin ajan yleislääkärille saadakseni lähetteen psykiatrille. Sanoin, että olen masentunut, kun en kehdannut paniikista puhua. Tämä laittoi minut kilpirauhastestiin ja antoi lähetteen psykiatrille. No, sieltä löytyi sattumalta se kilpirauhasen vajaatoiminta ja psykiatrille juttelin tästä paniikista.

Miksiköhän on niin vaikea puhua siitä vaivasta mikä oikeasti on. Paljon helpompi sepittää jostain aiheen vierestä. Muakin siis hävettää eniten puhua siitä, mikä itse haittaa eniten ja tekee mieli alkaa vaan selostaa jostain että vähän vääntää vatsaa..

No, itseäni se paniikki hävetti jotenkin niin paljon. En nytkään siitä lähtisi juuri kellekään mitään puhumaan.

Ei se sulle ainakaan suutu.

Vierailija kirjoitti:

Ihan kokemuksesta sanon ettei lääkäri ole paras paikka apua hakea mielen haasteisiin jos et halua siihen lääkinnällistä apua. Lääkärien tehtävä kun usein on määrittää ongelma, laatia diagnoosi ja etsiä siihen sopiva lääke. 

Ei niitä lääkkeitä aina tarvi niin suu vaahdossa vastustaa. Ne voi myös auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kokemuksesta sanon ettei lääkäri ole paras paikka apua hakea mielen haasteisiin jos et halua siihen lääkinnällistä apua. Lääkärien tehtävä kun usein on määrittää ongelma, laatia diagnoosi ja etsiä siihen sopiva lääke. 

Ei niitä lääkkeitä aina tarvi niin suu vaahdossa vastustaa. Ne voi myös auttaa.

Hörhöt vastustaa aina kaikkea lääketieteellistä ja sit selitetään jostain hiton meditaatiosta ja yksisarvishoidosta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kokemuksesta sanon ettei lääkäri ole paras paikka apua hakea mielen haasteisiin jos et halua siihen lääkinnällistä apua. Lääkärien tehtävä kun usein on määrittää ongelma, laatia diagnoosi ja etsiä siihen sopiva lääke. 

Ei niitä lääkkeitä aina tarvi niin suu vaahdossa vastustaa. Ne voi myös auttaa.

Vakavat mielenterveyden ongelmat ovat asia erikseen. Siinä määrin mitä niitä täällä Suomessa syödään, ne eivät ole enää hyväksi. Olet toivottavasti lukenut aiheesta ja tiedät miten lääketehtaiden tutkimukset toimivat? Suosittelen perehtymään.

Lääkärin homma on auttaa ihmistä eikä suuttua. Sinä maksat sille siitä että se yrittää auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kokemuksesta sanon ettei lääkäri ole paras paikka apua hakea mielen haasteisiin jos et halua siihen lääkinnällistä apua. Lääkärien tehtävä kun usein on määrittää ongelma, laatia diagnoosi ja etsiä siihen sopiva lääke. 

Ei niitä lääkkeitä aina tarvi niin suu vaahdossa vastustaa. Ne voi myös auttaa.

Hörhöt vastustaa aina kaikkea lääketieteellistä ja sit selitetään jostain hiton meditaatiosta ja yksisarvishoidosta

Terveet elämäntavat, sosiaaliset suhteet ja mielekäs tekeminen ovatkin aika lähellä yksisarvishoitoa.

Eihän se lääkäri ole kuitenkaan sinun tietojasi katsonut etukäteen. Ihan sama vaikka olisit kertonut että päässäsi kasvaa sarvi ja aamuisin syökset tulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan kokemuksesta sanon ettei lääkäri ole paras paikka apua hakea mielen haasteisiin jos et halua siihen lääkinnällistä apua. Lääkärien tehtävä kun usein on määrittää ongelma, laatia diagnoosi ja etsiä siihen sopiva lääke. 

Ei niitä lääkkeitä aina tarvi niin suu vaahdossa vastustaa. Ne voi myös auttaa.

Hörhöt vastustaa aina kaikkea lääketieteellistä ja sit selitetään jostain hiton meditaatiosta ja yksisarvishoidosta

Terveet elämäntavat, sosiaaliset suhteet ja mielekäs tekeminen ovatkin aika lähellä yksisarvishoitoa.

Kaikki mussutus jostain hiton lenkkeilystä ja salaatinsyömisestä on ihan yhtä tyhjän kanssa jos on oikeasti mielisairas eikä mitään "Vähän harmittaa" normo touhua.