Kysymyksiä mt-ongelmiin liittyen
Mitä ajattelette mielenterveysongelmista kärsivistä? Esim. jos joku kertoo teille sairastavansa vaikka masennusta tai ahdistuneisuushäiriötä, mitä ajatuksia se herättää?
Mikäli itse kärsit jostakin mielenterveden häiriöstä, niin kuinka monelle olet uskaltanut kertoa asiasta? Kerro myös, mitä sairastat.
Kommentit (8)
En ajattele välttämättä mitään erityistä, riippuu tapauksesta. Varmasti on paljon sellaisiakin, joista ei edes päälle päin uskoisi heillä olevan ongelmia.
Tää kysymys on jotenkin ihan maailmasta mistä en tiedä. Kaikki tietää että minulla on ollut mt ongelmia, nyt oireeton ja eläkkeellä. 90% ystävistäni, tutuista ja kavereistani sairastaa jotain mielenterveydenhäiriötä. En edes tunne maailmaa missä jollain ei olisi mt ongelmia.
Itselläni on varmaan 7 eri mt-diagnoosia, mukaanlukien vaikea masennus. Eipä ole ketään kelle kertoa, olen aivan yksin ja aion poistua maailmasta heti kunhan lemmikkini vuodet on täynnä.
15v olin "avun" piirissä, eipä se mitään auttanut.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on varmaan 7 eri mt-diagnoosia, mukaanlukien vaikea masennus. Eipä ole ketään kelle kertoa, olen aivan yksin ja aion poistua maailmasta heti kunhan lemmikkini vuodet on täynnä.
15v olin "avun" piirissä, eipä se mitään auttanut.
Minkä ikäinen olet? Sinulla ei siis ole ketään sukulaista tai kaveria, kenelle voisit puhua? Vai onko kyse enemmän siitä, että on vaikea puhua asioista kenellekään?
Käskisin hoitoon, ei siinä muuta voi tehdä.
Seurustelu mt-ongelmaisen kanssa riippuisi sairauden laadusta ja vakavuudesta.
Depressio varmaankin menettelisi mutta skitsofrenia olisi kyllä turn off.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on varmaan 7 eri mt-diagnoosia, mukaanlukien vaikea masennus. Eipä ole ketään kelle kertoa, olen aivan yksin ja aion poistua maailmasta heti kunhan lemmikkini vuodet on täynnä.
15v olin "avun" piirissä, eipä se mitään auttanut.
Minkä ikäinen olet? Sinulla ei siis ole ketään sukulaista tai kaveria, kenelle voisit puhua? Vai onko kyse enemmän siitä, että on vaikea puhua asioista kenellekään?
Ei se puhe auta. PItää löytää keinoja ja resursseja että voi toteuttaa elämää joka vastaa tarpeisiin. Sitä ei lääkkeet eikä pillerit korvaa. Kaikki ei toteudu mutta se on suunta.
Niin ja voisitko kuvitella seurustelevasi henkilön kanssa, jolla on mielenterveyden häiriö?