En halua meille vieraita
Enkä kutsu. Tulevat silti. Oon joskus sanonut ettei käy, loukkaantuhan ne. Eikä meitä kutsuta kylään, onneksi. Siksi varmaan, kun ei itse kutsuta ketään.
Kommentit (5)
Aiemmin nukkuivat lasten sängyissä, ja lapset kömpivät vanhempien viereen kun oli vieraita.
Ei meilläkään käy vieraita, enkä tuppaudu itsekkään vieraisiin. Sen vähän mitä olen pois töistä haluamme olla perheenä kotona tai mökillä.
Meillä käy hyvin harvoin vieraita ja itse käymme koko perheellä sitäkin harvemmin kyläilemässä. Lähinnä vieraamme ovat lähisukulaisia ja vierailut ovat lasten synttäreitä. Lasten synttäritkin järjestän yhtenä iltana elokuussa kun osa porukasta voitti mennä välillä terassille kahvittelemaan ja en ala väkertämään juhlia kolmena iltana kaikille erikseen. Meille mahtuu, meillä on siisti ja kaunis koti, mutta sekä minä että mies saamme töissä yliannostuksen juttelua ja muiden ihmisten kanssa oloa ja kotona haluamme olla rauhassa.
Mäkään en halua meille ketään. En jaksa enää työpäivän jälkeen olla sosiaalinen ja keksiä jotain small talkia ja keitellä kahveja. Mun vanhemmat joskus käy meillä ja mä joskus niillä, mutta eipä juuri muuten kukaan. Ja hyvä niin.
Tykkäisin vieraista, mutta sukulaiset asuvat kaukana ja tarvitsevat yösijan ja lapset ovat kasvaneet, eikä olisi reilua enää kummankaan luovuttaa huoneita ja sänkyä vieraiden käyttöön.
Lattialla eivät isovanhemmat halua nukkua (sohva ei ole levitettävä) ja sisarusten perheet ovat liian suuria ja tarvitsisivat monta huonetta.
Kurjaa.