Lapualla tänään puhelinhuijarit soittelivat ja kyttäsivät pankkiautomaatilla kävijöitä

Tänään äitini kävi nostamassa Lapuan POP pankin automaatilta rahaa. Sen jälkeen hän kävi hautaustoimistossa, koska sukulainen kuoli hiljattain, otti autoon bensaa ja kävi S-marketissa. Hänen kotiin päästyään soitti hänelle nainen ja kertoi, että äitini tililtä on kaikki rahat varastettu ulkomaan tileille ja kerrottiin hänen autonsa rekisterinumero ja että oli ottanut siihen bensaa. Myös kotiosoitteen sanoivat. Eli olivat kytänneet häntä. Olivat ilmeisesti kytänneet Nordean ja POP pankin yhteisellä parkkialueella. Ja että tieto on niin salainen ettei sitä saa kenellekään kertoa, ei pankille ja poliisi tietää asian. Kysyi, että tietääkö äitini mikä on vaitiolovelvollisuus. Äitilläni ei ole verkkopankkitunnuksia. Siispä he käskivät lähteä Lapualle uudestaan pankkiin tekemään verkkopankkitunnukset heti. Meiltä on Lapualle vajaat 20 km sivu. Äiti oli puhelun aikana juuri tullut kotiin ja sanoi, että ei hän heti ehdi, täältä menee aikaa lähtemiseen. Kello oli silloin noin 12.15. Tämä puhelinroisto sanoi, että heti pitää lähteä, huominen ei käy ja asia on niin salainen, ettei missään tapauksessa sitä saa pankissakaan sanoa.
No, tässä vaiheessa minä (eli tytär) astuin kuvioon. Tulin juuri töistä ja ajattelin, että mikä tuollainen tulenpalava puhelu on. Sanoin heti, että nehän on niitä huijareita. Äitini joka on ihan kartalla, mutta hätääntyi asiasta ei meinannut tietää mitä tehdä. Ensiksi päätimme soittaa poliisille. Soitto meni ilmeisesti Seinäjoen poliisille. Sieltä poliisi sanoi, että kuulostaa huijaukselta, eikä minnekään kannata ainakaan lähteä ja laittaa ovet lukkoon.
Nämä puhelinhuijarit olivat luvanneet soittaa vielä äitilleni. No, puhelin soi poliisien soiton aikana. Poliisi sanoi, ettei tarvitse vastata. Äiti sanoi, että tytär on täällä. Poliisi sanoi, ettei tarvii vastata mutta voihan siihen vastata.
Sain valtavan adrenaliiniryöpyn kun tajusin, että se puhelinroisto on luurin päässä ja tällainen oli keskustelumme, kun vastasin puhelimeen. Soittajan numero ei näkynyt.
Minä: Halloota halloota.
Roisto: Ensin hiljaisuus (ehkä olikin toisenlainen vastaus, kuin mitä odottivat) Aprillia.
Minä: Aprilliako?
Roisto:Niin.
Minä: No sitähän minäkin
Minä: Teko tänne soittelitte hetki sitten?
Roisto: Ei soitettu.
Minä: No minä nyt vähän luulen, että te olitte se. Älkää soitelko tuollaisia puheluita, ne on rikollisia ja ilmoitettiin jo poliisille.
Roisto: Luuri lyötiin korvaan.

Elikkä nyt ne oli Etelä-Pohjanmaalla Lapualla kyttäämässä sopivia uhreja. Tällä soittajalla oli nuorekkaaksi tehty naisen ääni. Nyt vetivät vesiperän. Ja jos tulee käymään, ovi on lukossa ja jälleennäkeminen onkin jo toinen juttu. Pelkää en tippaakaan. Roistojen on syytä pelätä, jos kohdalle sattuvat.