Lue keskustelun säännöt.
Kostaako mies minulle koko ajan jotain?
07.12.2020 |
Olen ruvennut miettimään, että kostaako mies minulle koko ajan jotain.
Hän on usein puhumaton, ei suostu osallistumaan mihinkään perheen yhteiseen, jos näkee että olen väsynyt tai minulla on todella monta asiaa yhtä aikaa hoidettavana niin ei tule auttamaan vaan istuu sohvalla tekemättä yhtään mitään, jos lapset kitisee väsymystä niin ei todellakaan tule auttamaan, tiuskii jne. Kun kysyn syytä miksi ei auta tai miksi tiuskii niin ei koskaan suostu sanomaan yhtään mitään siihen. Olen yrittänyt kysellä onko hänen mielestä meillä jokin ongelma, johon haluaisi muutosta, mutta ei suostu siihenkään sanomaan yhtään mitään. Meillä ei siis ole isompaa riitaa ollut mistään tietystä aiheesta eli ei sellaista yksittäistä parisuhdeongelmaa minun tiedossa ole ainakaan, vaikka ei meillä nyt hyvin mene koska arki on tällaista. Tullut välillä olo kuin mies salaa nauttisi jos olen väsynyt tai joudun kiireessä hoitamaan hirveästi asioita.
Keskustelemalla tähän ei tule selvyyttä, sillä mikään keskusteluyritykseni ei johda mihinkään (mies ei vastaa tähän aiheeseen ikinä mitään, muuten kyllä suostuu puhumaan jos otan asioita puheeksi). Ehkä olen sitten tietämättäni häntä jossain asiassa loukannut, ja hän sitä minulle näin kostaa? Tai en tiedä... En ainakaan tiedä missä asiassa olisin loukannut eikä mies suostu aiheesta mitään sanomaan. Onko kellään kokemusta tällaisesta?
Kommentit (26)
Eipä tuossa sen kummempaa ole kuin että miehesi on kyllästynyt feministiseen narratiiviin, jossa mies on aina etuoikeutettu roisto joka ei ansaitse mitään hyvää vaikka kuinka tekisi ja ottaisi vastuuta.
Lopputulos siinä on se että miehet lakkaavat sitten osallistumasta. Ja jos vetoat siihen että ei sen pitäisi tasa-arvoiseen parisuhteeseen vaikuttaa, niin kyllä tämä yleinen ilmapiiri vaikuttaa miesten itsetuntoon ja motivaatioon ihan kaikessa.
Vai jaksaisitko itse yrittää ja osallistua jos palkkana olisi vain halveksuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä tuossa sen kummempaa ole kuin että miehesi on kyllästynyt feministiseen narratiiviin, jossa mies on aina etuoikeutettu roisto joka ei ansaitse mitään hyvää vaikka kuinka tekisi ja ottaisi vastuuta.
Lopputulos siinä on se että miehet lakkaavat sitten osallistumasta. Ja jos vetoat siihen että ei sen pitäisi tasa-arvoiseen parisuhteeseen vaikuttaa, niin kyllä tämä yleinen ilmapiiri vaikuttaa miesten itsetuntoon ja motivaatioon ihan kaikessa.
Vai jaksaisitko itse yrittää ja osallistua jos palkkana olisi vain halveksuntaa.
Kiitos kommentista mutta nyt en kyllä ymmärtänyt mitä tarkoitat. En minä miestäni kohtaan mitään halveksuntaa ole osoittanut. Jos joku feministi sitten jossain halveksii miehiä niin miten se liittyy minun parisuhteeseen? Ap
Aika vaikee kommentoida tähän kun miehesi ei suostu puhumaan mitään. Olisiko miehellä masennusta?
Vierailija kirjoitti:
Eipä tuossa sen kummempaa ole kuin että miehesi on kyllästynyt feministiseen narratiiviin, jossa mies on aina etuoikeutettu roisto joka ei ansaitse mitään hyvää vaikka kuinka tekisi ja ottaisi vastuuta.
Lopputulos siinä on se että miehet lakkaavat sitten osallistumasta. Ja jos vetoat siihen että ei sen pitäisi tasa-arvoiseen parisuhteeseen vaikuttaa, niin kyllä tämä yleinen ilmapiiri vaikuttaa miesten itsetuntoon ja motivaatioon ihan kaikessa.
Vai jaksaisitko itse yrittää ja osallistua jos palkkana olisi vain halveksuntaa.
Mistä ihmeestä vedit tuohon palkaksi "vain halveksunnan"?
Ei tuossa toisen ole tarvinnut halveksia yhtään mistään. Miehen käytös ei välttämättä johdu ap.stä. Ehkä mies on synkkyyteen taipuvainen?
Meillä mies yleensä kostaa sen, jos en joka ikinen kertasuostu seksiin, kun hän haluaisi. Ja mies haluaa usein.
Kostoksi hän on todella inhottava ja piikittelee.
Joku toinen voisi tietenkin mököttää tuossa tilanteessa.
Tai olisko mies masentunut? Silloin sitä on alakuloinen ja aloitekyvytön.
Joku miehellä kuitenkin on, koska käyttäytyy noin.
Vierailija kirjoitti:
Eipä tuossa sen kummempaa ole kuin että miehesi on kyllästynyt feministiseen narratiiviin, jossa mies on aina etuoikeutettu roisto joka ei ansaitse mitään hyvää vaikka kuinka tekisi ja ottaisi vastuuta.
Lopputulos siinä on se että miehet lakkaavat sitten osallistumasta. Ja jos vetoat siihen että ei sen pitäisi tasa-arvoiseen parisuhteeseen vaikuttaa, niin kyllä tämä yleinen ilmapiiri vaikuttaa miesten itsetuntoon ja motivaatioon ihan kaikessa.
Vai jaksaisitko itse yrittää ja osallistua jos palkkana olisi vain halveksuntaa.
Jospa ei nyt ihan jokakeskusteluun tungeta tuota feministi korttia.
Eihän naisetkaan koko ajan vollota ja vingu sovinismista, jota varmasti on maailmassa paljon enemmän, kuin feminismiä.
Miehet on kautta aikojen mollanneet ja alistaneet naisia ja harrastaneet sovinismia, mutta kun naiset on alkaneet vähän antaa takaisin, on miehillä heti hirveä parku päällä. Tästä esimerkkinä tämä, että yhtään ongelmaa ei voida käsitellä, etteikö jo vähintään viides(tällä kertaa eka) kommenti pistä kaikkea feminismin piikkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa sanoa tästä tapauksesta, mutta aika monessa huushollissa on pahantuulinen mies. Sikamaista ja myös käytöstapojen puutetta.
Mulla on kokemusta ylianalysoinnista ja taipumusta ajatella, että itsessä on vikaa jos toinen on pahalla tuulella. Masentuneen miehen kanssa tämä johti lopulta vuosisadan parisuhdekriisiin, kun en vaan millään pystynyt sisäistämään sitä, että toisen paha olo ei välttämättä johdu siitä että meidän suhde olis ihan paska.
Voisko sun mies olla väsynyt tai stressaantunut? Oma puoliso ainakin on tosi poissaoleva ja herkkä tiuskimaan silloin, kun joku stressaa tai unet on jääneet huonoiksi. Kannattaa ehkä yrittää sopivassa tilanteessa syyllistämättä ottaa puheeksi, että sen käytös tuntuu susta pahalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masennukseksi arvelisin näin äkkiseltään. T. Bipon vaimo
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kokemusta ylianalysoinnista ja taipumusta ajatella, että itsessä on vikaa jos toinen on pahalla tuulella. Masentuneen miehen kanssa tämä johti lopulta vuosisadan parisuhdekriisiin, kun en vaan millään pystynyt sisäistämään sitä, että toisen paha olo ei välttämättä johdu siitä että meidän suhde olis ihan paska.
Voisko sun mies olla väsynyt tai stressaantunut? Oma puoliso ainakin on tosi poissaoleva ja herkkä tiuskimaan silloin, kun joku stressaa tai unet on jääneet huonoiksi. Kannattaa ehkä yrittää sopivassa tilanteessa syyllistämättä ottaa puheeksi, että sen käytös tuntuu susta pahalta.
Olen kertonut monta kertaa miten pahalta hänen käytös tuntuu. Mutra se ei vaikuta mihinkään. Mies ei looeta käytöstään vaikka tietää miten pahalta se minusta tuntuu. Eikä suostu edes keskustelemaan asiasta mitään. Kuuntelee kun puhun mutta ei vastaa. Siksi olenkin miettinyt onko se kostamista ja onko vain ihan tyytyväinen kun minulle tulee paha olo. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska tuo käytös on alkanut? Ja onko mies nykyään aina tuollainen?
Mä oon pitkälti kyllä ymmärtäväinen ja yritän muistaa, että useimmiten pahantuulisuus johtuu jostain muusta kuin itsestä, mutta muutaman kerran oon sanonut tiukempaan sävyyn, että käytöstavat vois muistaa kotonakin vaikka olisikin paska päivä. Silloin on yleensä itsekin tajunnut vähän skarpata ja olla pahoillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska tuo käytös on alkanut? Ja onko mies nykyään aina tuollainen?
On sitä jatkunut jo pidempään. Ei hän aina ole tuollainen mutta ihan liian usein. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mä oon pitkälti kyllä ymmärtäväinen ja yritän muistaa, että useimmiten pahantuulisuus johtuu jostain muusta kuin itsestä, mutta muutaman kerran oon sanonut tiukempaan sävyyn, että käytöstavat vois muistaa kotonakin vaikka olisikin paska päivä. Silloin on yleensä itsekin tajunnut vähän skarpata ja olla pahoillaan.
Olen minäkin useamman kerran sanonut noin. Silloin mies loukkaantuu ja suuttuu. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kauaa katselisi tuollaista. Ex oli vähän samanlainen, joskus kuitenkin jotain puhui. Ja tuo oli yksi syy eroon. Ei vaan jaksa, jos toisen kanssa ei koskaan saa puhuttua mistään. Kostosta ei meillä ollut kyse, mies ei vaan osannut puhua vakavista asioista, ainakaan ilman riitaa. Ja jos on tuollainen kostaakseen, lähtisin vielä nopeammin. Jos kotityöt on sinun vastuulla, jätä tekemättä. Etenkin ukon pyykit pesemättä jne. Ruuat vaan itselle ja lapsille.
Tietämättä ja tuntematta tilannetta sen tarkemmin, niin voisko syy olla ihan vaan turtuminen arkeen? Itse olen nainen, mutta itsellekin tulee välillä tuommosia "möllötyshetkiä" ja kun mikään ei vaan jaksa kiinnostaa. Luulen että kaikki vaikuttaa kaikkeen, eikä huonolle mielelle ei löydy aina yhtä yksittäistä syytä. Mitä miehesi tekee työkseen? onko töissä hyvä olla? urheileeko? onko parisuhde näin muuten kunnossa? huomioitko aidosti miestäsi? mites seksielämä? Näitä on aina hyvä välillä pohtia itse kunkin, vaikka asiat olis kohtuullisen hyvin.
Onko kodinhoito ja lapset kokonaan sinun vastuullasi ap?
Etenkin jos käytte molemmat töissä, niin ei ole miehen velvollisuus "auttaa" sinua, vaan hänen velvollisuutensa on tehdä oma osansa vanhempana.
Keskustelemattomuus on passiivisaggressiivista vallankäyttöä.
Normi ihminen haluaa keskustella suhteesta, jos toista jokin hiertää, oli sitten mies tai nainen.
Paljon on miehiä ja naisia, jotka kostaa, eivät osaa puhua, mieli on pahoittanut, eikä kyetä kommunikoimaan.
Yleensä joku persoonan häiriö taustalla. Häiriöiset tulkitsee kaiken itsensä kautta. Jokainen tekosi on joku merkki heille, jota sitten kostavat.
Ei tasapainoinen ihminen kosta.
Ei vaikuta kypsältä. Lapset ja oma osuus hoidetaan, vaikka suhteessa olisi mikä tilanne päällä. Kiukuttelevaa käytöstä. Hetkellisesti jokaisella voi ilmetä, mutta nyt saan sen kuvan, ettei ole ihan hetkellinen juttu?
Jos on masentunut tms, hakekaa apua vaikka perheneuvolasta, onko mahdollista? Jos on mieslapsi niin jss.
Ap nostaa jos joku haluaisi kommentoida.