Lue keskustelun säännöt.
Tuntuuko muista että elämä valuu ohi..
20.04.2014 |
Etenkin näin juhlapyhinä? Ihmisillä on kaikenlaisia juhlia ja menoja, yhdessäoloa. Minä istun perheettömänä ja yksinäisenä kotona. Kaipaisin niin paljon enemmän iloa elämääni ja olen yrittänyt tehdä asialle paljonkin, mikään ei vaan näytä muuttuvan. Olen nuoresta asti kammonnut juhlapyhiä siitä syystä että minua ei koskaan kutsuttu mihinkään ja sama perinne jatkuu edelleen.
Kommentit (24)
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 11:55"]
Sä laitat ap onnettomuutesi painolastin toisten ihmisten harteille. Sun pitää ymmärtää, ettei toisten tekemiset tai yhteydenpito ole se asia, joka tekee sut onnelliseksi. Sun täytyy opetella löytämään onni omasta itsestäsi, siitä elämästä jota elät just nyt tällä hetkellä. Opettele löytämään asioita jotka tekee sut onnelliseksi ihan tavallisessa arkipäivässä, ruoki niitä asioita, käännä ajatuksesi positiivisiksi.
[/quote]
Toi nyt on niin scheissea kuin vaan voi olla. Onni tulee sisältä ja plääpkääplää, ei yllä taatusti tule. Olet henkinen kääpiö, jos noin oikeasti kuvittelet. Jokainen, jota on vähänkin koskettanut ymmärtää, että olosuhteilla, ympäristöllä ja muilla ihmisillä on valtava vaikutus hyvinvointiimme ja onneemme. Siinä ei oma asenne ja kaikenmaailman sisäiset hehkut ja onnet auta. Mutta mullapa taitaa olla asenneongelma? http://vaestoliitonblogi.com/2014/04/07/minulla-on-asenneongelma/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
korjaan, "jokainen jota on vähänkin elämä koskettanut". jäi tuo elämä-sana välistä... -edellinen.
Hyvä kirjoitus! Tosiaan, tuo huutelu että "että sulla on väärä asenne" tuo vaan lisää tuskaa. Juu, elämäni on paskaa mutta sekin on vain oma vikani. Kiitos ymmärtämisestä.
Pääsiäinen on juhlista turhin. Itse olen lasten kanssa kotona ja mies on töissä koko pääsiäisen.
Tuntuu välillä, vaikka itse olenkin perheellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on puoliso, jossa ei ole mitään valittamista. Yhdessä oltu yli 20 vuotta, naimisissakin 21. Lapsia on eri-ikäisiä, vakinainen kiva työkin minulla on. kaikki siin periaatteessa ihan hyvin. Välillä tulee kuitenkin hetkiä, joissa vaivun omiin mieqtteisiin, jollakin tapaa omaan synkkyyteen ja pohdin, että tässäkö tämä oli, kaikki meni ohi. Olen jo vanha! Sen hoksasin muutama viikko sitten. Elämä meni! Ohiko? Olen 46-vuotias oikealta iältäni.
Mutta valuuko elämä ohi, sitä välillä ihmettelen ja ahdistelen. Taitaa välillä suorastaa kohista ohi, mennä valtoimenaan, ei vain valua. Ainakin synkkinä hetkinä näin tuntuu.
Ja kun katsoo tuota nuorten onnea, niin välillä ajattelee, että menikö se oma elämä jo tosiaan.
En ymmärrä miksi ihmiset ottavat niin hirveitä paineita juhlapyhistä. Tietysti yksinäisyys kärjistyy näissä tilanteissa kun oletetaan että tämä on se päivä jolloin kuuluu ollaan muiden kanssa. Mutta oikeasti, juhlapyhinä ei ole pakko tehdä mitään erikoista eikä mitään mitä ei halua.
Mulla on mies ja lapset ja me vietetään pääsiäistä rauhallisella yhdessäololla mutta meidän tilanne on sellainen että esimerkiksi mummolaan meno vain lisäisi stressiä kun äitini on aivan mahdoton ja riidat olisivat taatut. Ystäväperheillä on omat menot ja mihinkään juhliin ei ole kutsuja. Siis teemme oman näköisen pääsiäisen. Suosittelen samaa muillekin, oli elämäntilanne mikä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa, omannäköinen pääsiäinen perheen kanssa on kuitenkin vähän eri asia kuin sinkulla..Koita itse istua neljä päivää peräkkäin yksin kotona ilman mitään menoja ja ihmiskontakteja.
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 13:08"]
Jaa, omannäköinen pääsiäinen perheen kanssa on kuitenkin vähän eri asia kuin sinkulla..Koita itse istua neljä päivää peräkkäin yksin kotona ilman mitään menoja ja ihmiskontakteja.
[/quote]
Nauttisin! T. Kolmen lapsen äiti ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakin on mies töissä pääsiäisenä, tekee pitkää, noin 12 h päivää. Oon yksin kotona, ja tylsistyn. Katson netflixiä, istun takapihalla auringosta nauttien,siivoilen jne. Mitä te muut yksinäiset puuhailette, jos ei oo mahdollisuutta lähteä pois kotoa?
Asutko isommalla paikkakunnalla? Olisiko siellä jotain tapahtumaa yksinäisille, jossa voisi tavata muita samassa tilanteessa olevia? Tähän hetkeen ei tietenkään enää auta, mutta pystyisitkö jotain kautta tutustumaan muihin yksinäisiin, joiden kanssa pyhät voisi jatkossa viettää yhdessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 10:30"]
Siihen mieheenkään ei kannata paljon laittaa toivoa; joko mies on kauhee menijä jolla miljoona kaveria ja jäät yksin pyhinä kuitenkin tai sitten miehelläkään ei ole sosiaalista verkostoa eli olette sitten kaksin yksin.
[/quote]
Toi on niin totta!
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 12:39"]
Hyvä kirjoitus! Tosiaan, tuo huutelu että "että sulla on väärä asenne" tuo vaan lisää tuskaa. Juu, elämäni on paskaa mutta sekin on vain oma vikani. Kiitos ymmärtämisestä.
[/quote]
Aivan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 13:08"]
Jaa, omannäköinen pääsiäinen perheen kanssa on kuitenkin vähän eri asia kuin sinkulla..Koita itse istua neljä päivää peräkkäin yksin kotona ilman mitään menoja ja ihmiskontakteja.
[/quote]
Istun ja nautin. Mun onnellisuus ei ole kiinni siitä, onko mulla ihmiskontakteja joka päivä. Osaan nauttia elämästä ilman puolisoa ja lapsia ja sukulaisiakin. Onpahan kerrankin vapaa-aikaa tehdä ihan mitä huvittaa. Olen lapseton ja sinkku ollut vuosikausia.
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 13:24"]
Minullakin on mies töissä pääsiäisenä, tekee pitkää, noin 12 h päivää. Oon yksin kotona, ja tylsistyn. Katson netflixiä, istun takapihalla auringosta nauttien,siivoilen jne. Mitä te muut yksinäiset puuhailette, jos ei oo mahdollisuutta lähteä pois kotoa?
[/quote]
Istun kotona, siivoilen ja järjestelen kaappeja, mätän herkkuja itsesääliini, luen ja roikun netissä. Välillä vien koiraa ulos. Onneksi on tuo koira, muuten en varmaan liikkuisi sisältä minnekään.
Samaa teen kyllä muinakin päiviä, paitsi että käyn juoksemassa ja yritän urheilla muutenkin, ja yritän popsia suklaan sijaan vihanneksia.
Minä olen taas kammonnut juhlapyhiä juuri siksi, että aina piti lähteä jollekin jonninjoutavalle sukulaisvierailulle. Nyt kun elän omaa elämääni, en varmasti lähde minnekään vaan teen juuri sitä, mitä haluan.
No 2 pyhäpäivää enää kärsittävänä tältä erää. Ärsyttää kun kaikki kaupat on kiinni ja kuin atomipommi olis vienyt kaikki ihmiset.
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 10:30"]Siihen mieheenkään ei kannata paljon laittaa toivoa; joko mies on kauhee menijä jolla miljoona kaveria ja jäät yksin pyhinä kuitenkin tai sitten miehelläkään ei ole sosiaalista verkostoa eli olette sitten kaksin yksin.
[/quote]Samaa mieltä.Mies harvoin sitä onnea tuo.Ainakaan pidemmän päälle.Parisuhteissa se alku on aina ihanaa aikaa.Kunnes arki pamahtaa päälle.
No onpas kurja. Minusta tuntuu vähän siltä, että elämä valuu ohi, mutta lähes päinvastaisesta syystä: odotan niin kovasti sitä, että lapset muuttaa pois ja työelämä loppuu. Tämä kaikki on kuin jotain esinäytöstä sille, että pääsen lopulta olemaan "yksin rauhassa". En osaa selittää paremmin. Ja nyt kun lapset on jo isoja ja tämä hetki on lähellä, niin kärsimättömyyteni vaan kiihtyy koko ajan. Odotan sitä hetkeä, että voin huokaista, ei ole mitään vastuuta ja pääsen rauhassa vetelehtimään ja ajelehtimaan ajasta toiseen.
Sä laitat ap onnettomuutesi painolastin toisten ihmisten harteille. Sun pitää ymmärtää, ettei toisten tekemiset tai yhteydenpito ole se asia, joka tekee sut onnelliseksi. Sun täytyy opetella löytämään onni omasta itsestäsi, siitä elämästä jota elät just nyt tällä hetkellä. Opettele löytämään asioita jotka tekee sut onnelliseksi ihan tavallisessa arkipäivässä, ruoki niitä asioita, käännä ajatuksesi positiivisiksi.