Nainen tekeekö säästäväinen mies sinuun vaikutuksen?
Olen hyvätuloinen mies mutta en koskaan osta mitään turhaa kuten vaikkapa syö ravintolassa tai juo kahvia kahvilassa. Huoltoasemalta saatan joskus harvoin ostaa kahvin mutta pullan otan mukaani pakkasesta. Kanssani et joudu taloudelliseen ahdinkoon vaan osaan pitää huolta myös kumppanin rahoista.
Miltä kuulostaa?
Kommentit (27)
Ilottomalta. Säästäväisiä mekin ollaan, eipä oltaisi muuten oltu kolmevitosina velattomia, mutta kyllä elämästä pitää osata nauttiakin. Ei koskaan mitään turhaa on liian jyrkkää.
Tekee vaikutuksen.
Ei tosin välttämättä hyvää.
Kiitos, en tarvitse enkä halua sinua huolehtimaan minun rahoistani. Minulla on tarpeeksi ja tiedän myös, miten haluan ne käyttää.
Eiks omien eväiden syönti ole kielletty huoltsikallakin. Vai siis viet kahvit autoos ja syöt siellä?
Mihin ajattelit ne säästämäsi rahat käyttää? Kuolinkaavussa ei ole taskuja.
Usein tuo säästäväisyyskin menee liiallisuuksiin. Käy ajan kanssa todella tylsäksi ja ahdistavaksi.
Ei tee vaikutusta, en todellakaan halua mitään pihiä laihialaista, joka aikoo kantaa rahansa hautaan mukaan. Elämä on elämistä varten ja jos on rahaa niin sen tulee näkyä myös elintasossa ja että voi ostella asioita vapaammin kuin köyhänä.
Pikkuisen sairaalta kuulostaa.
Tai ehkä olet se mies, jonka kanssa kävin treffeillä ja jolla oli vanhassa kossupullossa omat vedet mukana.
Tai se, joka osti vaan kuumaa vettä ja käytti mun (käytettyä) teepussia.
Tai se, joka suuttui, kun olin aikeissa antaa hänen maksaa pahvimukikahvit (pelkkä kahvi, ei bullaa sentään).
Jos ottaa omat eväät risteilylle tai antaa kahvihampaan kolottaa kotiin asti, menee se mun kategoriassa yli. Hyvä on jos 10% kk tuloista jää säästöön, kaikkea ei tarvitse tuhlata. Ja kyllä mies saisi potkun takalistoon, jos yrittäisi mun rahajuttuja hoitaa, voitko uskoa että ekonomia ei ole pelkästään miesten juttu? Nim.merkillä 17 000 säästöt kolmessa vuodessa, ilman kituuttamista
Säästäväisyys hyvä, sairas ja ankea piheys ei. Kuulostaa jälkimmäiseltä.
Siis ellet ole tosi pienituloinen eikä kerta kaikkiaan voi laittaa euroakaan mihinkään ylimääräiseen. No, ankeaa sekin ellei ole ohimenevä vaihe
Kyllä tekee. Ensimmäiset treffit olisivat myös viimeiset kitupiikin kanssa. Sitä paitsi; säästäväisyys ja pihiys on kaksi eri asiaa, jälkimmäinen on diagnoosi.
On hyvä olla säästäväinen, siinä määrin kuin omat tulot sitä vaativat. On hölmöä säästellä siellä, missä ei ole pakko, ja missä muusta olisi käytännössä enemmän iloa ja hyötyäkin (kuten vaikka silloin tällöin ravintolassa tai kahvilassa syömisestä).
Kumppanin rahoja ei pidä ryhtyä kontorolloimaan tai patronisoimaan.
80-luvulla oli täysin normaalia tehdä eväät mukaan, kun esimerkiksi lähdettiin mökkimatkalle autolla. Meillä tehtiin aina niin, mutta onhan se nykyisessä kulutusyhteiskunnassa vähän extremeä.
Todella kuvaavaa, että säästäväisyys saa nykyään pelkkiä alapeukkuja. Huh huh.
Tämä on nykyään kuin toinen kansa. Kasarilla tämä olisi saanut pelkkiä yläpeukkuja.
Kohtuus kaikessa. Elämästä pitää myös nauttia. Olen itsekin säästäväinen, mutten pihi. Sen verran taloudellinen olen, etten haluaisi aina maksaa miehenkin osuutta päästäkseni ulos syömään, matkoille tai elokuviin.
Aiotko jättää miljoonan perinnöksi kissojen hoitokodille tai lähetystyöhön? Mielestäni järkevää rahankäyttöä on varautua vanhuuteen säästöillä, mutta käyttää ne ennen viimeistä iltahuutoa.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla oli täysin normaalia tehdä eväät mukaan, kun esimerkiksi lähdettiin mökkimatkalle autolla. Meillä tehtiin aina niin, mutta onhan se nykyisessä kulutusyhteiskunnassa vähän extremeä.
Todella kuvaavaa, että säästäväisyys saa nykyään pelkkiä alapeukkuja. Huh huh.
Tämä on nykyään kuin toinen kansa. Kasarilla tämä olisi saanut pelkkiä yläpeukkuja.
Ei säästäväisyys alapeukkuja saa vaan pihiys.
Joku voi olla pihi myös siksi, että on ollut kauan köyhänä ja sitten ehkä saanut rahaa.
Vaikka kymmenen vuotta PA opettaa kyllä laskemaan rahansa, vaikka niitä olisi paljon.
Et tee vaikutusta. Huolehdin ihan itse sekä omista että puolisoni rahoista.
Säästäväisyys on järkevää, jos se käsittää esim. sähköliittymien kilpailuttamista, tai tarkoittaa, että mietitään, onko järkevää ostaa vaikka joku uusi trenditavara, vai pärjääkö ilman.
Kaupassa töissä ollessa on kuitenkin syntynyt vaikutelma siitä, että elämäntapapihit ovat jotenkin epäsosiaalista ja tylyä väkeä. Jos esim. myyjä on unohtanut antaa lappualennuksen, on asiakkaan reaktio äkäinen, ja seuraavalla kerralla pihistelijä jää hintanäytön kohdalle kyttäämään kuin haukka, että varmasti painetaan sitä prosenttialepainiketta.
Mikä on pihi, lienee henkilökohtaista ja aikasidonnaista. Tuskin toki moni pihi varmaan edes yrittää tehdä mitään vaikutusta rahankäytöllään, säästäväisyys on vain ikään kuin itsestään selvyys, ei mikään performanssi jos se on opetettu lapsena. Täytyy sanoa että kyllä minuakin faijani pihiys joskus veetutti.
Koskaa ei voitu syödä valmista missään, ei koskaan. Kun käytiin jenkeissäkin, niin ruuat väännettiin hotellilla itse, käytiin ainekset kaupasta. Sellainen oli ennen hyve.
Niin?