Lue keskustelun säännöt.
Miksei lääkärini voi uskoa minua??
16.04.2014 |
Olin juuri puhelimessa lääkärini kanssa ja taaskaan hän ei uskonut, eikä halunnut edes kuunnella häiritsevästä oireestani. Jokaikinen kerta olen joutunut menemään oireideni kansa yksityiselle, sillä herra ylilääkäri ei ole suostunut edes kuuntelemaan minua. Ja niille on löytynyt syy. Ensin olen tosin kärvistellyt oireideni kanssa kotona pitkään, sillä lääkärin mukaan keksin kaiken ja minä typerä uskon. Tuntuu niin typerältä, ettei lääkärini suostu hoitamaan työtään ja minun on pakko mennä yksityiselle. Tämän helskatin ongelman takia en pysty työskentelemään niin eihän minulla ole edes varaa yksityiseen.
Onko ihmisten psykosomaattinen oireilu niin yleistä, että lääkärit ajattelevat kaikkien keksivän oireensa? Ei, en ole henkisesti epätasapainoinen. Lääkärini ei tosin tiedä tätäkään, koska ei ole ikinä kysynyt kuinka jaksan.
Lääkärini on kohdellut minua todella epäammattimaisesti koko hoitoni ajan, mutta mitäpä asialle voi tehdä. Lääkärit ovat jumalia, eikä eriävää mielipidettä voi ilmaista. Lääkäri tietää olosi parhaiten puhelimen kautta, et sinä itse.
Kommentit (49)
Pyydät saada toisen lääkärin mielipiteen. Siihen on oikeus ja sitä tulee pyydettäessä noudattaa. Kerrankin yksi nuori naislääkäri lähti niskojaan nakellen hakemaan kollegaa paikalle, kun pyysin toista mielipidettä. Mutta kannatti! Toinen lääkäri oli eri mieltä ja sain oikean diagnoosin. Joskus kannattaa kuunnella omaa kehoaan, eikä niellä purematta väärältä tuntuvia diagnooseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä haluat sen lääkärin tekevän?
Sama täällä ja sairaus oli kilpirauhasen vajaatoiminta. Yksityinen minutkin vasta kuntoon laittoi. Itse tosin sitä ennen lehtiartikkelin pohjalta diagnosoin itseni. Että siinä jamassa on lääkärien osaaminen ko. sairauden kohdalla, jos ei ole ihan tyypillinen potilas!
Monet kunnallisen lääkärit on niitä, jotka eivät yksityiseltä töitä ole saaneet. Voit arvata, että ne terävimmät kynät penaalissa eivät jää kunnalliselle palkan ja työolojen takia. Tsemppiä taisteluusi! Ja tee virallinen, kirjallinen valitus! Vaihda kunnallista hotopaikaaasi, nykyään saa itse valita hoitopaikkansa. Ja mene sinne yksityiselle jos et kunnalliselta apua saa ja liitä lääkärien diagnoosit sieltä myös tiedoksi kunnalliseen. Muista aina pyytää yksityisten lausunnot siinä käynnin yhteydessä ja anna niistä kopiot kunnalliseen, että kirjautuvat heillekin.
Sori, hoitoa ei tautiin ole. Olet sairas lopun ikääsi. Kärsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluan tietää, mistä oireeni johtuu ja kyllä haluan saada siihen hoitoa tai lääkettä. Miten oire helpottuukaan. Ainoa asia minkä tiedän varmasti on, etten kuvittele sitä.
Opiskelen kyllä, mutta onneksi minulla on paljon itsenäistä työskentelyä ja projekteja, joten joudu paljoa kituuttamaan koulussa. Pystyn olemaan koulussa max 4h. Haluaisin päästä kesäksi töihin, että pärjäisin edes jotenkuten rahallisesti. Ihankuin haluaisin viettää kesän neljän seinän sisällä. Haluan vain olla terve.
ap
Ap, monet oireet, joita pidetään psykosomaattisina, ovat sellaisia, että niihin ei ole olemassa lääketieteellistä hoitoa. Sen takia lääkärillä ei välttämättä ole ehdottaa muuta kuin psykologista hoitoa (tai siis tässä tapauksessa ilmeisesti ei mitään hoitoa) vaikka et suinkaan olisi kuvitellut oireita. Sitten toisaalta on niinkin, että psyykeen vaikuttava hoito, kuten rentoutus tai hypnoosi, tai keskusteluapu usein auttaa tällaisiin oireisiin (esim. krooninen kipu, huimaus, palan tunne kurkussa) VAIKKA oireilla olisi alun perin fyysinen syy. Ymmärrän, että sulle on tärkeää, että sua uskotaan, mutta kannattaa ennemmin keskittyä siihen, miten oireet saataisiin mahdollisimman vähäisiksi. Tietysti jos on mahdollista, että oireesi voivat johtua jostain vakavasta, vielä toteamattomasta sairaudesta niin kannattaa sinnikkäästi vaatia pääsyä testeihin, erikoislääkärille tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On olemassa myös fyysisiä oireita joihin ei ole hoitoa ja se on vain hyväksyttävä vaikka kuinka 'haluaisi olla terve'. Nimimerkillä Krooninen kipupotilas
Oma kokemukseni on parin vuoden takaa, jolloin aloin yllättäen kärsimään oudosta kihelmöinnistä jalassani. Aluksi en antanut sen häiritä, sivuutin vain ja ajattelin että kyllä se siitä kohta lähtee pois. Sitten se alkoi pikkuhiljaa vahvistumaan ja vahvistumaan, enkä pystynyt enää lainkaan nukkumaan, ja pelkäsin tulevani hulluksi kun en pystynyt keskittymään mihkään tai rauhoittumaan.
Kävin tk:ssa asiasta valittamassa ja sieltä ei osattu sanoa mitään syyksi. Annettiin resepti-särkylääkkeitä, vaikka en kokenut minkäänlaista särkyä. Otettiin verikokeita joissa tulokset normaalit. Mikään ei muuttunut. Unettomuus jatkui, itkin ja yritin ihan kaikkea mahdollista liikunnasta hierontaan, rasvoihin ja ruokavaliomuutoksiin mutta kihelmöinti oli ja pysyi. Kävin tk:ssa yhteensä varmaan 20-30 kertaa enkä saanut mitään apua. Omalääkäri sanoi että voisi olla hermoratatutkimuksen paikka, muttei kuitenkaan koskaan laittanut lähetettä sellaiseen. Hoitaja tarjosi lähinnä juttuseuraa ja voivotteli (silloin kun omalääkärille ei aikoja ollut, eli noin 25 kertaa käyntikerroistani). Tuli myös päivystyslääkärit tutuksi, yksi totesi ettei minussa ole mitään vikaa ja löi käteen reseptin masennuslääkkeisiin. Tässä vaiheessa olin niin tuskaistunut ja turhautunut, että haistatin paskat ja lähdin vastaanotolta.
Noin 2kk oireiden alkamisen jälkeen ne katosivat itsekseen, ja onneksi niin, sillä olin itsemurhan partaalla. Koskaan en saanut tähän vaivaan selitystä, eikä sitä koskaan tutkittu tuskaisuudestani huolimatta. Mitä ilmeisemmin minut leimattiin jo heti alussa mielenterveyspotilaaksi ja päätettiin että kuvittelen oireeni ja haen huomiota. Olen onneksi muuttanut pois tältä paikkakunnalta, enkä ikinä menisi ko. puljuun enää asiakkaaksi. Niin surkeasti minua hoidettiin.
Kihelmöinti palaa joskus hetkellisesti jalkaani, mutta onneksi ei ole niin vahvana koskaan ollut toistamiseen, eikä kestä kauaa. Selkeästi jotain terveysongelmia siis edelleen on (verenkierto, tai laskimo?), mutta tuon kokemuksen jälkeen olen antanut asian olla. Kunhan ei palaisi sellaisena kuin mitä se oli silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saanko arvata? Vaivasi on nimeltään krooninen väsymysoireyhtymä?
[quote author="Vierailija" time="16.04.2014 klo 13:23"]
Monet kunnallisen lääkärit on niitä, jotka eivät yksityiseltä töitä ole saaneet. Voit arvata, että ne terävimmät kynät penaalissa eivät jää kunnalliselle palkan ja työolojen takia. Tsemppiä taisteluusi! Ja tee virallinen, kirjallinen valitus! Vaihda kunnallista hotopaikaaasi, nykyään saa itse valita hoitopaikkansa. Ja mene sinne yksityiselle jos et kunnalliselta apua saa ja liitä lääkärien diagnoosit sieltä myös tiedoksi kunnalliseen. Muista aina pyytää yksityisten lausunnot siinä käynnin yhteydessä ja anna niistä kopiot kunnalliseen, että kirjautuvat heillekin.
[/quote]
Ahhaaa..! Tämä oli hauska :D
Joku yleinen harhakäsitys on se, että yksityisellä puolella olisi paremmat lääkärit. Ja nimenomaan juuri asianlaita on päinvastainen. Yksityisellä puolella työskentelevät lisäansioiden takia kunnallisella puolella päivätyönsä tekevät lääkärit sekä ne lääkärit jotka eivät ole saaneet julkisesta terveydenhuollosta työpaikkaa. Syystä tai toisesta.
Julkisella puolella ei kauan katsella kummallista tai outoa lääkäriä. Yksityisellä puolella ei kukaan ole vahtimassa omituisia määräyksiä tai hoitokäytäntöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi hienoa, että minulle olisi tarjottu vaikka keskusteluapua! Nuori ihminen ja sairastuu vakavasti, niin todellakin psyyke voi horjua. Onneksi minun kohdallani ei päässyt näin käymään, vaikka toki huonojakin päiviä on joskus. Olen käynyt välillä puhumassa kriisityöntekijälle aivan varmuuden vuoksi, etten vain sairastuisi psyykkisesti vielä lisäksi. Fyysinen kärsimys riittää, kiitos. Tiedän, ettei mielen horjuminenkaan ole pieni juttu.
Joudun valitettavasti mennä sitten yksityiselle asiasta, vaikka varaa ei todellakaan olisi. Noloa pyytää vanhemmilta rahaa. Pelkään vain kovasti, ettei sielläkään uskota minua. Kieltämättä sitä alkaa epäillä jo itseään, vaikka oikeasti tiedän olevani tässä asiassa oikeassa.
ap
Kerro nyt mikä se oire on??? Mistä vaivasta kärsit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli sairautesi on huomionkipeys. Onko sulla ystäviä, rakastajaa ja harrastuksia? Se voisi auttaa, aktiivisempi elämä.
Tuttua tuo. Työterveyslääkäri ei meinannut millään suostua laittamaan minua jatkotutkimuksiin, koska verikokeet olivat normaalit. Kärsin ihan mielettömistä kivuista päivittäin. Olin kärsinyt samoista kivuista jo aikaisemmin ja käynyt toisella lääkärillä, joka epäili minun mm. ryyppäävän vain niin paljon, että oireeni johtuvat siitä (olen nuori). Itku kurkussa vaadin itselleni tutkimuksia, koska en kivuiltani pystynyt olemaan mitenkään enkä elämään normaalia elämää ja kuinka ollakkaan, syy löytyi jatkotutkimuksilla heti. Ihan oikea sairaus, joka ei parane ikinä. Leikkaus mahdollista vasta, kun tauti on edennyt siihen pisteeseen, ettei lääkkeetkään enää auta (ja muut toimenpiteet). Että teki mieli haistattaa pitkät koko lääkärikunnalle...
Älkää vähättelijät viittikö. Helppo terveenä huudella toisille että sua mikään vaivaa. Itse kärsin useista erilaisista oireista lähemmäs kymmenen vuotta, ravasin julkisella ja työterveydessä ja vasta kun löysin nykyisen yksityisen lääkärini, alkoi tapahtua. Tutkittiin ensimmäistä kertaa kunnolla ja borrelioosi löytyi.
[quote author="Vierailija" time="16.04.2014 klo 13:49"]
Eli sairautesi on huomionkipeys. Onko sulla ystäviä, rakastajaa ja harrastuksia? Se voisi auttaa, aktiivisempi elämä.
[/quote]Haista vittu.
No mikä tämä sairaus nyt sitten on, siis se johon tämä oire liittyy?
No koska ne ei ymmärrä eikä välitä sun vaivoista yhtään.
Niille on tärkeintä että työpaivä ohi, ilman että joutuvat hoitovirhesyytteeseen.
Eli parempi kun pyörittelevät ja pallottelevat sua tekemättä varsinaisia päätöksiä.
Pääsevät helpommalla kun syöttävät mt-lääkkeitä, kun siihen sun vaivaan ei kuitenkaan oo mitään varsinaista parannusta. Ei se vaiva edes näy kun sulla ei ole pääkainalossa, jonka puusilmä lääkärikin pystyisi havaitsemaan.
Joten tuskin vaivaasi kuolet, vaan voi parantua ajan kanssa itsestään, jopa vääristä hoidoista huolimatta.
Etkö voisi sanoa näin nimettömänä sitä sairauden nimeä jos kerran harvinainenkin on ja vaikka esimerkkejä niistä häiritsevistä oireista, niin olisi helpompi ymmärtää tilannetta. Vaikuttaa vastaukseen todella paljon. Tahtoisin auttaa kun tietäisin mistä on kyse. Mt-ongelma? Niin on itselläkin. Lääkitys ja sen mukaiset ja aiheutuvat oireet? Ja joihinkin sairauksiin nyt vaan kuuluu moninaisia oireita.