Lue keskustelun säännöt.
Puhutko puhelimessa tai vietätkö kahdenkeskistä aikaa anoppisi kanssa?
15.04.2014 |
Haluaisin tietää, kuinka yleistä on että miniä ja anoppi (tai appi) soittelevat, viestittelevät tai viettävät aikaa keskenään. Itse en koskaan soittele/viestittele anopilleni tai hän minulle, eikä tulisi mieleenkään viettää aikaa hänen kanssaan ilman miestäni. Ja ihan hyvissä väleissä siis olemme, mutta mieheni hoitaa yhteydenpidon omiin vanhempiinsa ja minä omiini. Miten teillä? Haluaisitko että tilanne olisi toisenlainen?
Kommentit (59)
En soittelle anopille tai vietä aikaa hänen kanssaan. Ja sitä tyytyväisempi olen mitä vähemmän soittelee minulle. En jaksa lässyttävää puhetyyliään, narinaa kaikesta mahdollisesta ja sitä mielistelyn määrää. Anoppi taasen inhoaa itsenäisyyttäni ja sitä etten valinnut häntä tyttärineen parhaaksi ystäväkseni.
Minulle tilanne on erittäin ok. Minulla on omat piirini ja ystäväni, anoppi on vain mieheni sukulainen. Lapsetkaan ei käy siellä enää kun saavat jo itse päättää asiasta. Minusta se kertoo paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päivittäin soitellaan, nähdään perheen/lasten kanssa/kaksin 2-5krt viikossa.
Onko tosiaan näin yleistä, että miniän ja anopin suhteet ovat näin etäiset, jopa jäätävät?
Jossakin asiassa minulla on ollut elämässä tuuria, sillä minulla on ihana anoppi, jonka kanssa olemme ystävystyneet. Anoppi on ollut suuri apu lastemme hoidossa. Muuten hän ei puutu elämäämme tai minun ja mieheni väleihin. Olen hänelle todella kiitollinen, sillä omaa äitiäni ei lastenlapset voisi vähempää kiinnostaa. Toivottavasti voin auttaa häntä vastavuoroisesti, kun tulee se vaihe, että hän apua tarvitsee.
En vaan meillä mies kyllä hoitaa yhteydenpidon. Kahden kesken voimme joskus lyhyitä aikoja keskustella kyläillessä, lähinnä lapsista, joskus muustakin.
Ja kyllä musta olisi kiva jos anoppiin olisi parempi suhde vallankin siksi, että hän on lapsilleni hyvin tärkeä ihminen, mutten jaksa kuitenkaan siihen suhteeseen kovin paljon satsata. En usko, että anoppi haluaisi olla ystäväni ja koen, että olemme aika erilaisia ihmisiä.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 20:36"]
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 19:43"]Kumman kylmiä välejä tuntuu olevan monella :(. Surullista, onhan heillä molemmilla hyvä maku, kun "jakavat saman kiinnostuksen kohteen". Siis miniä miehensä ja anoppi poikansa.
Onko naiset niin itsekkäitä etteivät voi jakaa mitään? Syytä on sekä miniöissä että anopeissa. Itselläni oli hyvät välit ex-miniään. Soittelimme/tekstailimme joskus ja kävinpä kahvillakin muutaman kerran. Sydänystäväksi en pyrkinyt, näitä on molemmilla omasta takaa. Toivon ja oletan olleemme kavereita kuitenkin.
[/quote]
Soittelee sun miehesi ja viettääkö aikaa kahdenkesken sun äitisi kanssa? Jos ei, pidätkö häntä jotenkin kylmänä ihmisenä?
[/quote]
Äitini on aikaa sitten kuollut. Mutta kyllä, vävy ja anoppi tulivat erittäin hyvin toimeen keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmittaa. Lusikat meni miehen kanssa jakoon,mutta aina olen pitänyt anopistanikin. Rakkaus ei aina riitä kahden ihmisen välillä,mutta toivon et ex-anoppi hymyilee kun joskus ehkä törmätään. Pahaa en halua hänelle enkä pojalle.
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 19:43"]
Kumman kylmiä välejä tuntuu olevan monella :(. Surullista, onhan heillä molemmilla hyvä maku, kun "jakavat saman kiinnostuksen kohteen". Siis miniä miehensä ja anoppi poikansa.
Onko naiset niin itsekkäitä etteivät voi jakaa mitään? Syytä on sekä miniöissä että anopeissa. Itselläni oli hyvät välit ex-miniään. Soittelimme/tekstailimme joskus ja kävinpä kahvillakin muutaman kerran. Sydänystäväksi en pyrkinyt, näitä on molemmilla omasta takaa. Toivon ja oletan olleemme kavereita kuitenkin.
[/quote]
Voisiko olla niin että tällaiseen kysymykseen vastaavat enemmän ne, keillä on vahvoja tunteita ts eivät tule toimeen. Itse ainakin olen huomannut nykyisen ja entisten miesten (siis silloin se oli seurustelua, nyt olen naimisissa) kanssa, että kyllä puolisoiden vanhemmat ovat olleet mukana, ollaan käyty syömässä heillä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ollaan aktiivisesti tekemisissä. Appi ja anoppi asuvat n. 150 km:n päässä, mutta soittelemme anopin kanssa väh. kerran viikossa. Nyt olemme useammin yhteydessä, kun appi on vähän huonona ja anoppi huolissaan. Kyläilyä muutaman kerran vuodessa. Joulut vietämme yhdessä joko heillä tai meillä ja kesäisin olemme aina muutaman päivän yhdessä mökillä. Mökki on appivanhempien, meidän lapset siellä ennenkuin miehen ja mun loma alkaa. Kun meidän perhe lomailee, appivanhemmat ovat sen aikaa muualla.
Pidän appivanhemmista ja varsinkin anopista tosi paljon.
Äitini on jo kuollut, mutta hänellä oli hyvät välit vävyihinsä ja miniäänsä. Äidin oma anoppi oli kuulemma "saatana" ja äiti oli päättänyt ettei ikinä ole samanlainen. :)
Tuli mieleen kaverin tarina, joka on jotenkin suloinen. Kun hän ja eka miehensä olivat päättäneet erota, hän soitti rakkaille appivanhemmileen ja kysyi pitääkö hänen erota heistäkin kun eroaa heidän pojastaan. Ei tietenkään, vastasivat appivanhemmat. Eron jälkeen kaverini on ollut aktiivisesti yhteydessä ex-appivanhempiensa kanssa ja sitä on kestänyt jo vuosia. Kaverillani ja hänen exällään ei ole yhteisiä lapsia.
43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En puhu puhelimessa anopin kanssa, ellei ole ollut jotakin asiaa, enkä tapaa häntä kuin yhdessä miehen kanssa. Joskus harvoin laitan viestejä. "Lapsellisten" miniöidensä kanssa on kyllä paljonkin tekemisissä, soittelee jne.
Joskus soitellaan, aika usein on kyllä kyse siitä, että ei ole miestä saanut kiinni. Ei siis juuri mitään kuulumisten vaihto -puheluita, kuulumiset vaihdetaan kun nähdään. Varmasti sit soitellaan useammin jos/kun joskus lapsia saadaan.
Välillä on käyty kaksin kyllä esim. elokuvissa, ei ny miestä/appea kaikki samat filmit kiinnosta. Ihan hyvät välit siis on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi on nykyään ex, mutta vieläkin ollaan tekemisissä vähintään viikottain. Käydään shoppailemassa, kuntoilemassa, viihteelläkin on käyty :) yhdessä. Mielestäni kertoo paljon voiko jonkun kotona mennä jääkaapille, heillä voi. Erosta huolimatta kuulun edelleen perheeseen ja sukuun.
Täytyy siis olla kiitollinen tästä anopista ja exän suvusta vaikka exiä ovatkin!
Ai hyvä ku nyt muistiki. Pitää tänään soittaa anopille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.04.2014 klo 19:07"]Anoppi on soittanut minulle kahdesti 15 vuoden aikana, jona olen hänet tuntenut. Minä en ole soittanut kertaakaan hänelle, enkä halua viettää hänen kanssaan kahdenkeskistä aikaa. En usko, että hänkään nauttii seurastani.
[/quote]
Sama täällä. Kaksi kertaa on anoppi soittanut tämän 7 vuoden aikana. Tulemme muodollisesti toimeen, mutta oikeasti emme pidä toisistamme yhtään. Tai ainakaan itse en pidä anopistani, sen verran epävakaan lapsuuden on miehelleni järjestänyt (päihdeongelmia, huumekauppiaita, linnakundeja ja muuta kivaa).
Kyllä soittellaan ja nähdään ilman miestäkin. Anoppi on itselle jo hyvä ystävä!
En soittele ikinä tai hengaa kahdestaan. En keksisi mitään puhuttavaa. Olisi pelkkää pakkopullaa. Anoppi on pälättävä vanhan kansan karjalainen ja minä hiljaisempi kaupunkilainen Varsinais-Suomesta. Siinä on jo kulttuurieroa kylliksi :D Hyvä, että saan puheenvuoron!
Soitellaan pari kertaa kuukaudessa. Anoppi asuu kauempana, siellä käydessä vietetään kyllä kahdestaan aikaa yhdessä vaikka ei välttämättä tarvitsisi. Mun anoppi on tosi hyvää seuraa!
En soita enkä vietä aikaa. En enää. Mies hoitaa yhteydenpidon.
Soitellaan ja viestitellään aika paljon. On hyvä tyyppi, viihdymme yhdessä. On ikään kuin kaveri tai kakkosäiti mulle. :)