Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kertokaapa miehet miten saada oma ukko puhumaan asioista...

28.07.2006 |

Ja opppia pyytämään anteeksi. Alkaa olla meidän suhde siinä mallissa kohta että tästä on pakko lähtee. Mieheni väsynyt, ahdistunut, ei pysty puhumaan asioista ja käytöksellään musertaa kaikki muutkin, ei siedä kritiikiä itseään kohtaan kun kerron mikä minua harmittaa meidän suhteessa ja hänen kohtelussa minua kohtaan.

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
07.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käy täällä:



http://www.vaestoliitto.fi/toimiva_parisuhde/parisuhteen_kriisit/



lyhykäinen viestisi antaa sen kuvan että teillä ei kummallakaan ole oiken eväitä ongelmienne selvittelyyn. Eli hae apua.



Ja lukaisepa tämä (löytynee kirjastosta)



" ÄLÄ MULLE HUUDA Opas perheriitojen ratkaisemiseen"

Turndorf, Jamie; Suomentaja: Riikka Toivanen



Vierailija
2/5 |
08.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset


Ensimmäinen ajatus, joka näin miehenä tuli mieleeni kun luin nuo kysymyksesi rivit oli että miten ihmeessä joku voi olla väsynyt/ahdistunut tähän aikaan vuodesta? Heinäkuun loppu / elokuun alku!



No, jos nyt sitten kuitenkin otan uskoakseni että joku on tuollainen kuin kerroit niin kyllä yksi strategia voi olla ihan vain odottaminen. Tässä on tietenkin vaikeaa neuvoa, koska me kaikki olemme erilaisia, mutta seuraavassa kuvailen nyt sitten kuitenkin miten se odottamis-strategia toimii:



Merkkaat kalenteriin jonkin päivämäärän vaikka kymmenen päivää kuluvasta päivästä eteenpäin. Kirjoita nyt käsillä oleva ongelma lapulle, taita lappu, ja kätke se sitten pöytälaatikkoon. Kirjoita lapulle esimerkiksi " Jaakko on ollut jo pitempään huonotuulisen tuntuinen." " Jaakko ei aloita keskustelua." " Jaakolla ja minulla ei ole ollut minkäänlaista yhteisymmärryksen välähdystä keskenämme, kun vilkaisemme toisiimme kotona."



Huolehdi tällä välit, että et ota ongelmia esiin etkä itse rupea nalkuttamaan arvoisalle aviomiehellesi. Siis odota. Tämä on se työläs puoli tässä sotasuunnitelmassa.



Sitten, kun se kalenterin päivä tulee, ota lappu esiin. Katso, pitävätkö kirjoittamasi lauseet vielä paikkansa. Onko ongelma vielä sama, vai onko ongelman kuvaus jo kehittynyt hieman erilaiseksi kuin tänään?



Kerro meille kuinka kävi. Kiitos!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
14.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarkoitin edellisessä viestissä oikeastaan tätä:



Mitä ei voi määritellä, ei voi mitatakaan; mitä ei

voi mitata ei voi parantaa.



Esille ottamasti puhumattomuustilanteen parantaminen on tavoitteiden

asettamista, keinojen kehittämistä ja sitten keinojen ja tavoitteiden välisen suhteen jatkuvaa seurantaa.



Toisin sanoen, jos haluan saada jotakin hyvää

aikaan, minun on ensin ymmärrettävä tämä hyvä,

sitten luotava mittari, joka osaa erottaa hyvän huonosta

ja kertoa jotain siitä, miten lähellä tavoitetta

olen ja menenkö edes oikeaan suuntaan. Tämän pohjalta voin sitten

miettiä ja testata menetelmiä ja toimenpiteitä.



Kirjoita siis nykytilanne lapulle, kätke lappu, suunnittele päivämäärä jolloin katson lappua uudelleen. Näin olet tehnyt MITTAUKSEN. Siitä on hyvä aloittaa.

Vierailija
4/5 |
15.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ehkä ole vitsin paikka mutta en voi vastustaa kiusausta laittaa tätä joka kuvaa loistavasti miten erilaisia me olemme:



SIVU NAISEN PÄIVÄKIRJASTA



Lauantai-ilta - mieheni käytös on outoa. Olimme sopineet tapaavamme Forumissa yhteistä kahvikupposta varten. Mieheni oli katsomassa jääkiekkoa ja minä olin ollut ostoksilla ystävieni kanssa koko päivän. Ajattelin että ehkä hän on loukkaantunut, koska olin hieman myöhässä. Hän ei kuitenkaan sanonut siitä mitään.



Keskustelu ei sujunut, hän oli hiljainen. Ehdotin että siirtyisimme jonnekin hiljaisempaan paikkaan, jotta voisimme keskustella. Tähän hän suostuikin mutta pysyi kuitenkin hiljaa.



Kysyin häneltä oliko hänellä murheita -- hän vastasi: " Ei tässä mitään." Kysyin onko minun syytäni, että hän on vaitonainen ja juro. Hän sanoi, että ei ole mitään hätää eikä minun pitäisi olla huolissani.



Kotimatkalla kerroin hänelle rakastavani häntä, hän hymyili ja jatkoi ajamista. En voi ymmärtää hänen käytöstään enkä tiedä miksi hän ei vastannut rakkaudentunnustukseeni.



Kotona tunsin kuin olisin kadottanut mieheni johonkin usvaan, ikään kuin hän ei enää halunnutkaan löytää minua. Hän vain istui ja tuijotti televisiota; hän vaikutti todella kaukaiselta ja etäiseltä.



Lopulta päätin mennä nukkumaan, mieheni seurasi minua 10 minuutin kuluttua ja yllättäen vastasi rakkauteeni ja hyväilyihini, rakastelimme, mutta silti hän tuntui omituisen poissaolevalta.



Päätin etten kestä tätä enää vaan otin asian esille. Huomasin hänen kuitenkin nukahtaneen. Itkin itseni huolineni uneen.



En tiedä mitä tehdä. Olen jo varma että miehelläni on suhde. Elämäni on katastrofi.



SIVU AVIOMIEHEN PÄIVÄKIRJASTA



Lauantai-ilta - Tänään Jokerit hävisi, mutta sainpahan pillua.



Vierailija
5/5 |
17.08.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

en kyllä osaa sanoa ku ei mulla oo ukkoa, eikä tule :)

voisit kysellä sieltä naisten puolelta miten ne on saaneet ukkonsa puhumaan :)



--

Antti Nykänen

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi yhdeksän yksi