Olen toxic person oman tilanteen ja ahdistuksen takia, mitä pitäisi tehdä?

Terapiaan!

Vierailija kirjoitti:

Terapiaan!

En halua psykiatrin diagnoosia, sehän pitää olla kelan terapiassa. En ole mielisairas vaan ahdistunut erilaisesta elämän kuormituksesta.

Ap

Opetella suomea?

Sama. Ajattelin ensimmäiseksi hyväksyä, että kaikki muutkin olisi tällaisia tilanteessani, monet vaan ei ole kokeneet mitään kovin rankkoja asioita ja ovat siksi herkästi leimaamassa yhden sun toisen "toksiseksi" jos ei jaksakaan olla koko ajan voimaannuttava positiivisuuspössistelijä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapiaan!

En halua psykiatrin diagnoosia, sehän pitää olla kelan terapiassa. En ole mielisairas vaan ahdistunut erilaisesta elämän kuormituksesta.

Ap

Ahdistus on ns. mielisairaus. Sille on omat diagnoosikooditkin. Riippumatta siitä, mistä kuormituksesta se on lähtöisin.

Maksa terapia itse.

Mikä ahdistaa, tarkenna

Nyt kun alkaa miettiä niin aika erikoista että Suomessa terapiaan ylipäätään juttelemaan päästäkseen pitää olla diagnoosi. Vai onko se juuri siksi että niin moni tulisi muuten juttelemaan henkisistä kärsimyksistään, ja rahaa menee. Enemmän menee rahaa kun jätetään tarjoamatta tukea (vielä) terveille.

Ap

No jos et halua panostaa terapiaan ja sitä kautta elämän helpottumiseen niin kannattaa ehkä pitää etäisyyttä ihmisiin ja jutella jonkin aikaa vain samoja kokeneiden kanssa tai sitten täällä, tänne kun kaikenlaista toxicia mahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapiaan!

En halua psykiatrin diagnoosia, sehän pitää olla kelan terapiassa. En ole mielisairas vaan ahdistunut erilaisesta elämän kuormituksesta.

Ap

Ahdistus on ns. mielisairaus. Sille on omat diagnoosikooditkin. Riippumatta siitä, mistä kuormituksesta se on lähtöisin.

Eli olisiko tervettä olla tuntematta ahdistusta ahdistavista asioista? :D

Ap

Opettele kirjoittamaan kunnollista suomea ja lakkaa englannin tunkeminen pitkin poikin

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun alkaa miettiä niin aika erikoista että Suomessa terapiaan ylipäätään juttelemaan päästäkseen pitää olla diagnoosi. Vai onko se juuri siksi että niin moni tulisi muuten juttelemaan henkisistä kärsimyksistään, ja rahaa menee. Enemmän menee rahaa kun jätetään tarjoamatta tukea (vielä) terveille.

Ap

Et tarvitse minkäänlaista diagnoosia, jos menet terapiaan yksityiselle eli maksat omasta pussista.

Tuossa Kelan terapiassa on kyse nimenomaan juuri rahasta. Se on heidän keinonsa varmistaa, että apu menee niille, joille se on tarkoitettu. Kelan terapia on nimenomaan työhön/opiskeluun takaisin kuntouttavaa hoitoa, eli sillä perusteella valitsevat ihmiset, joille terapiaa myönnetään. Jos ei ole ns. tarpeeksi sairas heidän mielestään, maksat sen kokonaan itse. Jos olet ns. liian sairas kuntouttamiseen, sinut ohjataan muihin hoitoihin.

Diagnoosia tarvitaan moneen muuhunkin asiaan, esimerkiksi siihen, että sen avulla määritetään, kuinka ison Kela-korvauksen saat lääkityksestä. Vaikeimmissa tapauksissa (esim. psykoositaudit) maksat vain pienen omavastuun. Helpommissa maksat itse enemmän. Että kaikkeen tällaiseen ne siellä Kelassa sitä diagnoosikoodia tarvitsevat.

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun alkaa miettiä niin aika erikoista että Suomessa terapiaan ylipäätään juttelemaan päästäkseen pitää olla diagnoosi. Vai onko se juuri siksi että niin moni tulisi muuten juttelemaan henkisistä kärsimyksistään, ja rahaa menee. Enemmän menee rahaa kun jätetään tarjoamatta tukea (vielä) terveille.

Ap

Sitten kun sinulla se diagnoosi ja lausunto on, et enää pääsekään juttelemaan muille kuin terapeuteille - joita ei ole ikinä vapaana. :) Näin ainakin pk-seudulla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapiaan!

En halua psykiatrin diagnoosia, sehän pitää olla kelan terapiassa. En ole mielisairas vaan ahdistunut erilaisesta elämän kuormituksesta.

Ap

Ahdistus on ns. mielisairaus. Sille on omat diagnoosikooditkin. Riippumatta siitä, mistä kuormituksesta se on lähtöisin.

Eli olisiko tervettä olla tuntematta ahdistusta ahdistavista asioista? :D

Ap

Sitä varten on erikoislääkärit, jotka määrittelevät, missä kohtaa ns. tavallinen jokaisen elämässä esiintyvä ahdistus on muuttunut diagnosoitavissa olevaksi sairaudeksi. Tämä nyt on ihan perusjuttuja kaikilla lääketieteen osa-alueilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapiaan!

En halua psykiatrin diagnoosia, sehän pitää olla kelan terapiassa. En ole mielisairas vaan ahdistunut erilaisesta elämän kuormituksesta.

Ap

Ahdistus on ns. mielisairaus. Sille on omat diagnoosikooditkin. Riippumatta siitä, mistä kuormituksesta se on lähtöisin.

Eli olisiko tervettä olla tuntematta ahdistusta ahdistavista asioista? :D

Ap

Pystytkö itse vaikuttamaan asioihin, jotka aiheuttavat tilanteessasi ahdistuneisuutta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun alkaa miettiä niin aika erikoista että Suomessa terapiaan ylipäätään juttelemaan päästäkseen pitää olla diagnoosi. Vai onko se juuri siksi että niin moni tulisi muuten juttelemaan henkisistä kärsimyksistään, ja rahaa menee. Enemmän menee rahaa kun jätetään tarjoamatta tukea (vielä) terveille.

Ap

Sitten kun sinulla se diagnoosi ja lausunto on, et enää pääsekään juttelemaan muille kuin terapeuteille - joita ei ole ikinä vapaana. :) Näin ainakin pk-seudulla. 

Tämä on todella iso ongelma monella paikkakunnalla. Kelalla on omat kriteerit psykoterapeuteista, joiden antamaa terapiaa varten he myöntävät tukensa, ja näitä terapeutteja on aivan liian vähän siihen verrattuna, kuinka paljon heitä tarvittaisiin. Typerä tilanne, joka on jatkunut vuosikausia, eikä ketään kiinnosta tehdä asiaan mitään muutosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapiaan!

En halua psykiatrin diagnoosia, sehän pitää olla kelan terapiassa. En ole mielisairas vaan ahdistunut erilaisesta elämän kuormituksesta.

Ap

Ahdistus on ns. mielisairaus. Sille on omat diagnoosikooditkin. Riippumatta siitä, mistä kuormituksesta se on lähtöisin.

Eli olisiko tervettä olla tuntematta ahdistusta ahdistavista asioista? :D

Ap

Kyllä. Terve ihminen osaa käsitellä ja suhteuttaa tuntemuksensa ja ajatuksensa kärsimättä ahdistuksesta. Jos tuo alkaa haitata sinun elämääsi, ei auta kuin myöntää että olet sairas. Ja yleensä se on helpotus, sillä silloin ymmärtää että se ei ole omaa syytä vaan sitä vaan nyt sattui sairastumaan. Mielenterveyden raja on veteen piirretty viiva.

Leila Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

että

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapiaan!

En halua psykiatrin diagnoosia, sehän pitää olla kelan terapiassa. En ole mielisairas vaan ahdistunut erilaisesta elämän kuormituksesta.

Ap

Ahdistus on ns. mielisairaus. Sille on omat diagnoosikooditkin. Riippumatta siitä, mistä kuormituksesta se on lähtöisin.

Eli olisiko tervettä olla tuntematta ahdistusta ahdistavista asioista? :D

Ap

Pystytkö itse vaikuttamaan asioihin, jotka aiheuttavat tilanteessasi ahdistuneisuutta?

Varmasti jotenkin ja aionkin :)

ps. miettikääpä ihan omilla aivoilla miten relevantisti vieras ihminen kykenee kirjan opeista määrittelemään ihan muun henkilön elävää elämää, paljonko häntä mikäkin saa ahdistaa?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

että

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapiaan!

En halua psykiatrin diagnoosia, sehän pitää olla kelan terapiassa. En ole mielisairas vaan ahdistunut erilaisesta elämän kuormituksesta.

Ap

Ahdistus on ns. mielisairaus. Sille on omat diagnoosikooditkin. Riippumatta siitä, mistä kuormituksesta se on lähtöisin.

Eli olisiko tervettä olla tuntematta ahdistusta ahdistavista asioista? :D

Ap

Pystytkö itse vaikuttamaan asioihin, jotka aiheuttavat tilanteessasi ahdistuneisuutta?

Varmasti jotenkin ja aionkin :)

ps. miettikääpä ihan omilla aivoilla miten relevantisti vieras ihminen kykenee kirjan opeista määrittelemään ihan muun henkilön elävää elämää, paljonko häntä mikäkin saa ahdistaa?

Ap

No kun ensimmäisen kerran olet asiantuntijan vastaanotolla, niin pääset itse näkemään, ettei asia suinkaan ole näin yksinkertainen ja mustavalkoinen. Kuten varmasti järkevänä aikuisena ihmisenä itsekin ymmärrät, kyse ei ole siitä, paljonko "saa" ahdistaa vaan siitä, ahdistaako niin paljon, että se vaikeuttaa elämääsi ja hyvinvointiasi niin paljon, että sairauden kriteerit täyttyvät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

että

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapiaan!

En halua psykiatrin diagnoosia, sehän pitää olla kelan terapiassa. En ole mielisairas vaan ahdistunut erilaisesta elämän kuormituksesta.

Ap

Ahdistus on ns. mielisairaus. Sille on omat diagnoosikooditkin. Riippumatta siitä, mistä kuormituksesta se on lähtöisin.

Eli olisiko tervettä olla tuntematta ahdistusta ahdistavista asioista? :D

Ap

Pystytkö itse vaikuttamaan asioihin, jotka aiheuttavat tilanteessasi ahdistuneisuutta?

Varmasti jotenkin ja aionkin :)

ps. miettikääpä ihan omilla aivoilla miten relevantisti vieras ihminen kykenee kirjan opeista määrittelemään ihan muun henkilön elävää elämää, paljonko häntä mikäkin saa ahdistaa?

Ap

No kun ensimmäisen kerran olet asiantuntijan vastaanotolla, niin pääset itse näkemään, ettei asia suinkaan ole näin yksinkertainen ja mustavalkoinen. Kuten varmasti järkevänä aikuisena ihmisenä itsekin ymmärrät, kyse ei ole siitä, paljonko "saa" ahdistaa vaan siitä, ahdistaako niin paljon, että se vaikeuttaa elämääsi ja hyvinvointiasi niin paljon, että sairauden kriteerit täyttyvät.

Sanot minua järkeväksi, eikö siinä ole nyt looginen ristiriita, silloinhan tarvitsisin diagnoosin jos ahdistukseni olisi järjetöntä niin ettei se enää sovi todellisuudentajuun. Tämä on periaatekysymys, ja sen verran käytännön kysymys että haluan jatkossa hoitoa myös fyysisiin vaivoihin ilman että esim. luullaan (ai tuo on vain ahdistunut, vaikka itse ahdistava asia olisi silloin jo tiessään, ainoa mikä jää on keksitty diagnoosi jotta joskus pääsin puhumaan)

Ap