Harmittaa aina lähteä töistä...

Sinulla ei ole muuta elämään.

asutko missä päin ?

Koeta nyt ihmeessä keksiä muutakin sisältöä elämääsi. Jos työsi jotain syystä loppuu, kuten yt-neuvotteluiden jälkeen tai sairastut siten, ettet voi jatkaa töissä, niin pudotus on kova. Työ on kuitenkin työtä, oikea elämä on muualla.

Minulla oli yksi alkuaikojen työpaikka tosi tärkeä, annoin kaikkeni sille. Kaikki lomat suunnittelin siten, että työt eivät kärsineet eli pidin lomani pätkissä ja sesonkiaikojen ulkopuolella. Jatkoin tarpeen vaatiessa päivää ja olin joskus viikonloppuisin töissä. Yhden leikkauksenkin järjestelin siten, että en ottanut sairaslomaa vaan toivuin parin viikon kesäloman aikana. Olin mukava työkaveri kaikille. Esimieheltä sain kiitosta, kerran ylimääräisen palkankorotuksen ja kerran kannustuspalkkion. Ja mitenkäs kävikään, kun tuli yt:t? Sain potkut.

2: Niin, sehän tässä taitaa olla se ongelma.

3: Espoossa.

4: Tuota olen itseasiassa miettinyt todella paljon, varsinkin noin vuosi sitten kun meillä oli yt:t päällä. Onneksi sain jäädä, työ on tällä hetkellä mulle ainoa "henkireikä". Olenhan mä yrittänyt keksiä harrastuksia ja ties mitä kursseja mutta ne on yleensä ollut määräaikaisia hommia, eikä niistä ole oikeastaan mitään jäänyt käteen. Tämä tosiaan on ensimmäinen "oikea" työpaikkani ja viihdyn tosi hyvin. Työkaverit ja esimiehet on kivoja ja työ mieluista.

Kesälomaa odotellessa... Saa nähdä kuinka tylsää silloin tulee. Senkin ottaisin heti rahana jos vain saisi. :)

ap