Pitäisikö minun uskoa.

Kyllä sinun lähtökohtaisesti täytyy ottaa asia jotenkin käsittelyyn. Jos tyttäresi olisi vanhempi, jo täysi-ikäinen, olisi ehkä hyvä puhua kummankin kanssa yhtä aikaa asiaa, mutta nyt kun hän on noin nuori, en oikein tiedä, miten olisi viisainta tehdä. Mutta ei ainakaan niin, ettei tee mitään. 

Millä tavalla kosketellut? Mihin kohtaan? Missä tilanteessa?

Haaroista ja alavatsan seudulta. En tiedä milloin tai missä. Eikä tyttäreni suostunut kertomaan, käänsi vain katseensa pois ja sanoi ettei halua keskustella asiasta mutta näin äitinä haluaisin tietää. Niin onko joku perheterapia vai sosiaalityöntekiöihinkö pitäisi olla yhteydessä kyseessä on kuitenkin jo nuoriaikuinen.

Vastauksia kaivataan. Olisiko jollain omakohtaista kokemusta?

Pervo himoitsee äiti tytär kimppakivaa

Tuo on hyvin yleistä muuten, että miehet hiplaa teini-ikäisiä tytärpuoliaan. Ainakin otat nyt tosissasi tytön puheet, etkä kuittaa niitä valehteluna tai huomionhakuna tai eroyllytyksenä. 

Onko heillä huonot välit, siis onko tytöllä joku syy haluta, että eroaisitte? (Paitsi nyt tietysti tuo sopimaton koskettelu)

Kun minä olin teininä vähän samanlaisessa tilanteessa (miehellä oli ällöttävät jutut, joita en halunnut kuulla, ei sentään ehtinyt kosketteluasteelle), sanoin asiasta isosiskon miesystävälle. Tämä sitten kävi sanomassa jotain sopivaa äidin miesystävälle. Jutut loppuivat siihen. Mutta kyllä se seurustelusuhdekin loppui kohta. En enää oikein muista miksi en sanonut äidille asiasta. Olisi pitänyt. 

Miksi provoilet tuollaisella asialla?

Ja minkä ikäinen itse olet, jos miesystäväsi on  30-vuotias ja sinulla on jo 16- vuotias tyttö?

Aika vaikeeta täällä on kenenkään tietää että mikä tilanne siellä kotona teillä on. Nyt kannattaisi puhua molempien kanssa erikseen ja yhdessä ja selvittää se tilanne.

Tiedän tapauksia. Miehelle et puhu vttu mitään koska saa silloin pelivaraa.

Poliisi, ja lastensuojelu.

Alaikäinen kyseesä, ja lääppijähän on ihminen jonka pitää ehdottomasti suojella, ja näin kävi.

16v on tyttölapselle herkintä aikaa.

Rikki tollasest menee.

Jäljet on pitkät ja rumat.

Kukaan ei tunne täysin ketään. Selvittäkää.

Kyllä sinun varmastikin pitäisi uskoa. Jos ajatellaan ihan objektiivisesti, niin kumman puolen uskomisessa on isommat riskit:

A) tyttö valehtelee, mutta uskot häntä. Oma elämäsi menee pilalle kun mies lähtee kälppimään, mutta välit teiniangstiseen tyttäreen säilyy. Tytär aikuistuu ja pääsee yli teiniangstistaan. Löydät myöhemmin toisen kumppanin ja olette edelleen hyvissä väleissä tyttären kanssa.

B) tyttö ei valehtele, mutta et usko häntä. Tyttäresi elämä menee pilalle koska äijä lääppii eikä äiti usko ja kaikki aikuiset on paskoja. Lopulta tyttö lähtee kälppimään ja välit menevät ikuiseksi ajaksi. Luultavasti myöhemmin selviää, että äijä todella lääppi, ja heität miehen jokatapauksessa pihalle. Olet sitten menettänyt sekä tyttäresi että miehen, etkä enää uskalla luottaa kehenkään. Tyttäresi purkaa traumojaan terapiassa vielä vuosienkin kuluttua ja saa paniikkikohtauksia. 

Pitäisikö minun uskoa aloitusta?

Vierailija kirjoitti:

Haaroista ja alavatsan seudulta. En tiedä milloin tai missä. Eikä tyttäreni suostunut kertomaan, käänsi vain katseensa pois ja sanoi ettei halua keskustella asiasta mutta näin äitinä haluaisin tietää. Niin onko joku perheterapia vai sosiaalityöntekiöihinkö pitäisi olla yhteydessä kyseessä on kuitenkin jo nuoriaikuinen.

Poliisi. Sitä kautta saatte oikeuden tahojen yhteystiedot ja kaiken tarvitsevanne avun.

Oli niin tai näin , sinä häviät. Molemmat vaihtoehdot on mahdollisia, tytär joko valehtelee tai puhuu totta.

En ap tunne tytärtäsi. Uskoisinko random-teinityttären sepittävän valheita vain pilatakseen äitinsä suhteen? Joo. Uskoisinko random-miesystävän hiplailevan naisen teiniä tytärtä? Joo. Evt.

Deletoi sairas miesystäväsi, so simple is that.

Lähisuhteet on vaara ja riski.

Nyt teillä on ongelma.

Jopa bioisät on riski, joskus. Riippuu mielisairauden tasosta.

Ja juu, luen pershäiriöt samaan ongelmakökköön.

Juttelin asiasta tyttäreni isän kanssa. Hän aikoi selvittää asiaa tyttäremme kanssa, koska isälleen hän ei asioista valehtelisi, tai ainakaan uskaltaisi. Mieheltäni asiaa kysyin ja kerroin missä mennään. Hän häkeltyi ja kielsi kaiken ja yhdessä mietimme mistä tällaisia juttuja tyttö voisi keksiä. Sanoin ettei puhuisi tytölle mitään koska en mitään perheriitaa halua perättömistä asioista.

Onhan niitäkin tapauksia ollut, että lapsen oma isä tai äidin poikaystävä käyttää hyväkseen ja äiti kääntyy lastansa vastaan jopa tuomiosta huolimatta. Jotenkin tuntuu käsittämättömältä, että äiti voisi edes kuvitella lapsensa valehtelevan tällaisesta asiasta, ellei näyttöä valehtelusta ole. Joka tapauksessa, jos tämä ap:n kertoma on totta, niin ainoa oikea suunta on lääkäri ja poliisi.

Onhan noita äitejä jotka valitsee mielummin miehensä tai lastensa isän, kuin oman lapsensa, jos he eivät voi asua samassa asunnossa kun isä/uusi miesystävä ei jätä lasta rauhaan.