Muutimme ja oli iso virhe! Kumpikin lapsi uskoo että täällä kummittelee, 9v ei suostu nukkumaan omassa huoneessaann ja 12v valvoo valaisten kännykällä huoneen nurkkia

Vierailija kirjoitti:

Rakenteet laajenee ja kutistuu lämpötilan mukaan. Voi auttaa jos avaatte vähän seiniä ja lattiaa ja lisäätte pehmikettä.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/haku?q=Seppo%20Vuokko

Tuossa on hyvä ohje, mut nykyään asunnoista tehdään sellaisia kaikuvia, että omatkin askeleet kaikuu vielä pitkään:-D

Vierailija kirjoitti:

Itse kannatan myös kodin siunausta.

Lapsella on oikeus hengellisyyteen, se on meissä jokaisessa, miksi yrittää sitä väkisin riistää lapselta pois?

Lapsella on oikeus hengellisyyteen, mutta sinulla ei ole oikeutta lapselle valehteluun ja vääristelyyn. Kukaan ei ole tässä ottamassa pois lapsen uskoa joulupukkiin tai vastaavaan, mutta valitettavasti kun lapsi saa selityksen siitä kuinka puu elää vuorokauden mukaan, lämmön ja kosteuden vuoksi, hän ymmärtää että se talossa asuva henki olikin vain mielikuvitusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä kuuluu kopinaa siksi kun tikalla on ruoka-aika: se hakee kävyn läheisen sähköpylvään halkeamaan ja nokkii ne siemenet siitä kävystä. Siitä lähtevä ääni kulkee tietysti sähköjontoa pitkin ja kuulostaa aika oudolta. Ei ole outoa, kun samalla n ä k e e sen tikan ikkunasta. Mut jos tuijaisin sitä taskulampulla, varmaan se menisi pois.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/03/29/kevaiset-rummuttajat-kapytikka

tuossa toimittaja on unohtanut, että tikankin täytyy syödä päivittäin, eikä vain keväällä:-D

Kyllä se rummutus on ihan eri asia kuitenkin, se on tarkoitettu kuuluvaksi.

Tuossa tapauksessa suosittelen että luette yhdessä koraania, sen opeilla lapset sekä myös sinä saatte mielenrauhan❤️

Ap, apua saa ilmaiseksi. Luonnonvoimat yhdistys. Jätä kuntoutuspyyntö sinne.

Uhraatte koiranne ja laitatte sen sydämen kahden kynttilän väliin alttarille jonka sijoitatte lasten huoneeseen.

Jos se ei toimi niin työnnätte sukkapuikkoja lasten nukkien läpi ja laitatte nekin alttarille yhdessä valkosipulitertun kanssa. Yksi sukkapuikko pitää sitten työntää sydämen ja yksi silmän läpi.

Rauhallisia öitä.

Voisivatko lapset nukkua yhden sängyssänne ja te miehesi kanssa nukutte lasten huoneissa? Kuulisitte itse nämä "askeleet" ja voisitte sitä kautta lähteä purkamaan tilannetta kun tietäisitte  mitä he pelkäävät.

Ovatkohan nämä papin loitsujen ehdottelijat tosissaan? Vaikuttaa vähän siltä. Ei oo kyllä niillä kaikki patterit kaalimadossa.

Eiköhän se vanhempi someta pitkin yötä ja on siksi aamulla silmät ristissä, kun on annettu älypuhelin yöksi käteen. Pikkusisaren pelkoa voi sitten hyödyntää miksi se puhelin "täytyy saada" sänkyyn. Molemmilta puhelimet yöksi pois ja yövalot pysyy. Jos oikeasti pelottaa, niin ei kukaan mieti siinä tilanteessa onko se valo "nolo"

Vierailija kirjoitti:

Ovatkohan nämä papin loitsujen ehdottelijat tosissaan? Vaikuttaa vähän siltä. Ei oo kyllä niillä kaikki patterit kaalimadossa.

https://rauhantervehdys.fi/wp-content/uploads/2018/02/rauhantervehdys-0…

Taitaa kummitukset olla nelijalkaisia. Hiiret tai oravat melskaavat ullakolla, voi kuulostaa siltä kuin joku kävelisi huoneessa. Aikuinen nukkumaan lapsen kanssa samassa huoneessa viikoksi ja kuulostelemaan mistä ääni tulee. Lapset ovat nyt peloissaan ja tarvitsevat turvallisuuden tunnetta aikuisilta.

Menette itse nukkumaan muutamaksi yöksi noihin huoneisiin. Sitten kuuntelette yhdessä mahdolliset äänet ja selitätte mistä mikäkin ääni johtuu. Valoja lisää tarvittaessa.

Mun siskoni aikoinaan muutti omakotitaloon, jossa mun mielestäni kummitteli. En tiennyt talon historiaa silloin, kun en ollut nähnyt sitä ostohetkellä. Myöhemmin kuulin siskoltani, että entisten omistajien poika oli teininä ollut saatananpalvoja ja myöhemmin rikollinen. Huoneessa, jossa yövyin, oli ollut pentagrammit seinillä, mutta hän oli poikaystävänsä kanssa tapetoinut niiden päälle. Itse en niistä mitään tiennyt.

Tuohon aikaan olin aktiivinen seurakuntanuori. Kävin nuorten illoissa, olin rippileireillä isosena sekä seurakunnan raamattupiireissä. Yöpyessäni huoneessa ekoja kertoja ihmettelin vähän outoa fiilistä. Olin tottunut seurakunnassa aistimaan Pyhän Hengen ja rauhan, ja välillä tuntui kuin aistisin jotain muuta. Mä sitten vain illalla rukoilin aina lyhyesti ja tunne hävisi samaten.

He olivat asuneet jo pidemmän aikaa asunnossa. Siskoni kävi vuorotöissä. Kun hän oli aamulla yksin kotona nukkumassa yövuoron jälkeen, hän kuuli kuinka kaappeja auottiin ja lyötiin kiinni. Hän ei uskaltanut mennä katsomaan kun luuli, että heille on murtauduttu. Meinasivat vaihtaa lukot sen vuoksi.

Pian alkoi tapahtua oudompia asioita. Hän oli kadottanut toisen korviksensa 7v aikaisemmin. Hän kuuli takapihan lankkuken narisevan ja meni katsomaan kuka takapihalla. Lankkujen päällä oli mudassa putsattu kohta jonka keskellä hänen korvis. Hän ihmetteli kuinka se ainoa tallessa oleva oli yöpöydän laatikosta sinne joutunut. Kun oli viemässä takaisin sitä yöpöydän laatikkoonsa, siellä olikin se jäljellä oleva. Se seitsemän vuotta aikaisemmin muualla kadonnut korvis oli löytänyt tiensä heidän uuteen asuntoonsa. Toki mietittiin, olisiko se voinut hukkua 7v sitten johonkin vaatteen mutkaan ja sitä kautta tulla takaisin.

Eräänä yönä olin sitten heillä yötä ja menin yöllä käymään vessassa. Silloin koin, kuinka viereisen huoneen edessä (se oli siskoni miehen oma "boksi", jossa monesti nukkui yövuorojen jäljeen) edessä seisoi ihan todella iso tumma hahmo. Mä sitten hiljaa vain rukoilin ja sitten kuiskasin sille hahmolle, että nyt ois Jeesuksen nimessä häivyttävä. Sillä sekunnilla se hahmo häipyi.

Seuraavan kerran kun he olivat töissä ja olin hoitamassa siskoni alle 1v lasta, kiersin kaikki talon huoneet läpi ja rukoilin jokaisessa niistä.

Vuosia myöhemmin satuttiin jotenkin alkaa puhua asiasta. Tuohon aikaan mä taisin jo opiskella teologiaa ja olla melko juuri valmistunut. Mä sitten kerroin tuosta hahmojutusta, ja mun sisko alkoi kertoa, ettei sen poikaystävä meinannut uskaltaa nukkua siinä huoneessa (joka oli huvittavaa ku se oli melko juntti, miesmäinen äijä) ku oli sitä mieltä, että siellä kummittelee. Sitten kertoi, mitä kaikkea ihmettä heillä oli tapahtunut, mutta sitten se yhtäkkiä vain loppui kuin seinään. Mä olin vain, että "niin.. no mä itse asiassa salaa siunasin teidän kodin.."

Lapsilla on kyllä myös vilkas mielikuvitus, joten ei varmaan kannata ruokkia heidän mielikuvia tai pelkoja. Jos taas myös aikuiset kokevat samaa ja koette olevanne psyykkisesti tasapainoisia, ei kodin siunaaminen ole huono idea.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa kummitukset olla nelijalkaisia. Hiiret tai oravat melskaavat ullakolla, voi kuulostaa siltä kuin joku kävelisi huoneessa. Aikuinen nukkumaan lapsen kanssa samassa huoneessa viikoksi ja kuulostelemaan mistä ääni tulee. Lapset ovat nyt peloissaan ja tarvitsevat turvallisuuden tunnetta aikuisilta.

Se ullakko toimii hyvänä kaikukoppana, kun oravat ilmoittelevat toisilleen takajaloillaan asioitaan. Ne pitävät hyvin vähän meteliä - vertaa vaikkapa Närhin ääniin;-)

Eräs vanhassa maalaistalossa asuva pariskunta kertoi kummittelusta.

"Kuuluu kun koiran kumilelu pyörii yöllä itsekseen lattialla."

Heh, juuri tuolta juurikin kuulostaa hiirien tappelu....

Onko lapsillasi ollut aiemmin omat huoneet vai nukkuneet yhdessä? Silläkin on vaikutuksensa, miten viihtyvät oloissaan.

Tehkää joka nukkaan tonttuovet, joiden takana vartiatontut asuvat.

Lapset harvoin tykkää muutoksesta.

Tule sitten kertomaan kummitteleeko siellä, kun olet nukkunut lasten huoneessa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kannatan myös kodin siunausta.

Lapsella on oikeus hengellisyyteen, se on meissä jokaisessa, miksi yrittää sitä väkisin riistää lapselta pois?

Lapsella on oikeus hengellisyyteen, mutta sinulla ei ole oikeutta lapselle valehteluun ja vääristelyyn. Kukaan ei ole tässä ottamassa pois lapsen uskoa joulupukkiin tai vastaavaan, mutta valitettavasti kun lapsi saa selityksen siitä kuinka puu elää vuorokauden mukaan, lämmön ja kosteuden vuoksi, hän ymmärtää että se talossa asuva henki olikin vain mielikuvitusta.

Kuka tässä on lapsille käskenyt valehdella?

Eihän lasten tarvitse tietää, miksi koti siunataan! Ei kodissa tarvitse kummitella, että siunaustilaisuuden voi pitää! Voi sanoa, pappi tulee koska koti on meille rakas ja tärkeä paikka.

Minusta koti kannattaa siunata ja katsoa, rauhoittuuko lasten mieli.

Tiedän monta ihmistä, jotka kokeneet yliluonnollisia asioita, ja itse olen myös, joten turha puhua minulle saduista, mielikuvituksesta ja valehtelusta.

Ymmärrän että kaikki ei ole yhtä herkkiä, mutta on liiallista rohkeutta naureskella toisten kokemuksille. Välillä suoranaista pilkkaa, mikä voi kaduttaa omalla kuoleman hetkellä...