Lue keskustelun säännöt.
Onko tämä puhdasta pahuutta?
08.04.2014 |
Lueskelin tuota murhia käsittelevää ketjua, jonka joku aloitti jo aikaisemmin. Siellä nousi esille James Bulgerin murha. Menin murhainfoon ja sieltä löytyi yksityiskohtainen kuvaus murhasta suomeksi. Täytyy sanoa, että on vastenmielisintä mitä olen lukenut pitkään aikaan. Ja kun ajattelee sitä faktaa, että murhaajat olivat 10-vuotiaita niin sanattomaksi vetää.
Kommentit (33)
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 00:13"]Leikillään ovat tehneet. Tuossa iässähän on normaali vaihe, jolloin nypitään kärpäseltä jalat ja siivet irti ja katsotaan kun se surisee. Tuossa tapauksessa lapsukaiset ottivat kohteekseen vaan toverinsa, kun eivät ymmärtäneet eroa.
[/quote]
Todella typerä kommentti. Toivottavasti sinä menet kahtia junaradalla perse täynnä pattereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyi vittu, miten 10-vuotiaat voi tehdä tuollaista? Aivan käsittämätöntä.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 23:23"]
Hyi vittu, miten 10-vuotiaat voi tehdä tuollaista? Aivan käsittämätöntä.
[/quote]
Psykopaatit pystyvät ihan mihin tahansa julmuuksiin. Kun ei ole omaatuntoa, niin voi tehdä mitä vain. Ei ole sitä ääntä pään sisällä sanomassa, että on väärin kiduttaa pikkupoika hengiltä.
Mä haluaisin nyt jonkun oikean alan asiantuntijan, psykologin tai muun vastaavan, selityksen tästä. Ei vaan kertakaikkiaan mene jakeluun, miten kymmenenvuotiaat kykenevät tollaseen? En tajua. Ahdistaa. Hirveetä.
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 23:33"]
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 23:23"]
Hyi vittu, miten 10-vuotiaat voi tehdä tuollaista? Aivan käsittämätöntä.
[/quote]
Psykopaatit pystyvät ihan mihin tahansa julmuuksiin. Kun ei ole omaatuntoa, niin voi tehdä mitä vain. Ei ole sitä ääntä pään sisällä sanomassa, että on väärin kiduttaa pikkupoika hengiltä.
[/quote]
No mutta voiko ihminen vaan syntyä psykopaatiksi vai liittyykö aina jotenkin kuitenkin ympäristö ja kasvatus ym. tohon?
Voiko joku siis vaan SYNTYÄ noin sairaaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.04.2014 klo 23:35"]
Mä haluaisin nyt jonkun oikean alan asiantuntijan, psykologin tai muun vastaavan, selityksen tästä. Ei vaan kertakaikkiaan mene jakeluun, miten kymmenenvuotiaat kykenevät tollaseen? En tajua. Ahdistaa. Hirveetä.
[/quote]
Mulla sama juttu. Tämä tapaus ei ole jättänyt mua rauhaan siitä lähtien kun kuulin tästä. Ei ole järjellä ymmärrettävissä.
Jotkut lapset syntyvät psykopaattisina. Tästä on paljon esimerkkejä, ja asiaa on tutkittu tieteellisesti. Psykopatia ei myöskään ole parannettavissa, koska kyseessä on luonnehäiriö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten tekemät henkirikokset ja raiskaukset on varmaan pahimpia. Jotenkin haluaisin uskoa, että tekijän oma kotitausta selittäisi tämän. Paljon vaikeampi uskoa synnynnäiseen pahuuteen.
Itseäni eniten on järkyttänyt Kannelmäen bunkkerisurma, joka tapahtui Helsingissä -84. Viidesluokkalainen poika tappoi luokkakaverinsa puukottamalla ja puukoniskuja oli ilmeisesti kymmeniä. Kuolleen pojan isä löysi lapsensa bunkkerista Kannelmäestä. Surmaajan etsinnöissä oli mukana myös sen pojan vanhemmat, joka lopulta paljastui tekijäksi. Ja tuokin tekijä kai elelee nykyisin keskuudessamme uuden henkilöllisyyden turvin.
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 08:47"]
Mitä tuossa oli taustalla? Lellittyjä lapsia vai kuitenkin jotain pahoinpitelyä kotona?
[/quote]'
No sekä että.
Se "pulloposkinen, lellityn näköinen" Thompson oli kaikkea muuta kuin lellitty. Tuli alaluokkaisesta, moniongelmaisesta perheestä, joutui vanhempien veljiensä raiskaamaksi ja pahoinpitelemäksi, kasvoi kovikseksi, katujen kasvatiksi, ulkonäkö todella hämää, piti pintansa poliisikuulusteluissa, ainoa, mikä häntä tuntui häiritsevän oli viittaukset tuohon uhrin sukupuolielinten ja anuksen vahingoittamiseen liittyvät asiat, murtui noissa kohdissa kuulustelua, oikeudenkäynnissä ilmeetön, yleisesti oltiin sitä mieltä, että psykiatrien lausunnossa mainittu "toinen pojista osoittaa psykopaattisia piirteitä" tarkoitti nimenomaan Thompsonia, jonka katsottiin olleet liideri ja tapahtumien todellinen alkuunpanija.
Venables tuli keskiluokkaisesta ja myös moniongelmaisesta perheestä, hänen taustansa oli silti paratiisi verrattuna Thompsoniin. Itki ja parkui kuulusteluissa, vakuutti nimenomaan mukana olleelle äidilleen, ettei ole tehnyt mitään, ja kun äiti sanoi hysteerisesti itkeneelle pojalleen, että olet joka tapauksessa rakas, vaikka mitä olet tehnyt, itku loppui ja Venables tunnusti kaiken, oli oikeudenkäynnissä välillä itkuinen, välillä hymyilevä, antoi kuvan helposti ylipuhuttavissa olevasta, ei niin välkystä-tyypistä. Pidettiin Thompsonin harhaan johtamana reppanana.
(Toisia mielipiteitäkin oli: jotkin todisteet puhuivat sen puolesta, että se olikin nimenomaan Venables, joka oli alkuunpaneva voima tässä uhrin kaappauksessa ja samoin ole joitakin viitteitä, että Thompson olisi halunnut jossain vaiheessa ns. poistua paikalta. )
Poikien myöhemmistä vaiheista tiedetään seuraavaa:
Thompson oli lastenkotiin saapuessaan pikku kovis, joka tiesi oikeutensa, seurasi uutisia lähes pakonomaisesti. Sopeutui kuitenkin nopeasti laitoksen sääntöihin, osoittautui älykkääksi niin sosiaalisesti kuin muutenkin. Hän ei juuri aiheuttanut hankaluuksia, mutta jos niitä tuli, pienikokoisenakin hän oli paha vastus, muut hoidokit jättivät hänet pian suosiolla rauhaan, ja henkilökunnalta hän sai erioikeuksia. Thompsonista tuli laitoksen tähti ja nuorten hoidokkien keskuudessa johtaja. Pärjäsi hyvin koulussa. Hoitojakson jälkeisestä elämästä on vain huhuja: useimpien niiden mukaan Thompson olisi parisuhteessa miehen kanssa ja töissä ja haluaa pitää erittäin matalaa profiilia.
Venables pärjäsi myös koulussa ihan hyvin, ei aiheuttanut sen kummempia hankaluuksia. Vapauteen päästyään ja uuden nimen saatuaan kaikki ei mennyt kuitenkaan ihan putkeen. Alkoholismi ja huumeet sekä pakonomaisuutta lähentelevä tarve paljastaa itsensä muille (ettekste tiiä kuka mä oon?) sekä väkivaltaisuus aiheutti ensin harmia ja toi tuomion pahoinpitelystä, myöhemmin kuvaan tuli mukaan lapsiporno ja tuomiot siitä.
Että semmoista. Toinen on kylmänviileä, älykäs manipuloija ja toinen vaikutuksille altis, miellyttämishaluinen provoaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoista ja samalla ahdistavaa.
Itselläni on tästä tapauksesta kaksi kirjaa. Ralph Bulgerin kirjoittama My James, ehkäpä surullisin kirja ikinä. Toinen hyllystäni löytyvä on juurikin tuo The Sleep of Reason. Molemmat ovat lukemisen arvoisia kirjoja, The Sleep of Reason paneutuu tarkemmin murhaajien taustoihin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyi saatana. Häiriintyneimmät lapset, mistä olen ikinä kuullut :(
Tässä on koko teksti Minfosta. Hyi saatana, millaisia ihmisiä tässä maailmassa onkaan.
"Thompson ja Venables repivät poikani kappaleiksi kuin kaksi villikoiraa ja sitten palasivat kotiinsa teelle ja hänen pieni ruumiinsa lojui heitettynä junaradalle.
Kidutus alkoi kun he kävelyttivät häntä useiden mailien matkan ostoskeskuksesta junaradan varteen jossa he lopulta tappaisivat hänet. He pudottivat hänet päälleen, heittelivät häntä kivillä ja kepeillä ja nauroivat kun hän huusi äitiään ja isäänsä. He heittivät sinistä maalia hänen kasvoilleen ja silmiinsä ja pakottivat hänet juomaan loput maalista kun hän oli vielä tajuissaan. Voin edelleen kuulla hänen itkunsa ja kuinka hän rukoilee heitä lopettamaan, heidän silmänsä täynnä vihaa kun he pilkkasivat häntä.Tämä on ollut yksi viimeisistä poikani näkemistä kuvista ennenkuin hän kuoli.
Tunsin että räjähtäisin kun yksityiskohdat alkoivat selvitä minulle. Koko vartaloni vapisi. Kuuntelin epäuskoisena kuinka he olivat käyttäneet rautaputkia ja tiiliä hakatakseen hänet kappaleiksi. He tallasivat hänen kasvojaan saappaillaan ja kun hänen verinen kallonsa oli murskattu kappaleiksi he olivat paljastaneet osia hänen aivoistaan. He pieksivät häntä radan varresta löytämillään lankuilla joihin oli kiinnitetty rautapultteja. Viimeisenä häväistyksenä he riisuivat hänen alavartalonsa, repivät hänen sukupuolielimensä ja tyonsivät pattereita hänen peräsuoleensa. Kun kidutus oli valmis he ottivat hänen elottoman ruumiinsa ja asettivat sen junaradalle odottamaan että juna tulee ja katkaisee hänet kahtia. Jamesin uskotaan olleen vielä elossa mutta tajuton ja reagoimaton tuolla hetkellä, mutta hänet tutkineen patologin mukaan hän kuoli ennenkuin ruumis katkesi kahtia.
Tämä on minkä kanssa joudun elämään joka päivä siitä hetkestä kun avaan silmäni. Kerro minulle mikä mies, mikä isä pystyy elämää tietäen tällaisen pahuuden? James oli niin nuori ja viaton. Hän ei voinut taistella vastaan, ja he tiesivät sen. Siksi he tappoivat hänet - koska he pystyivät.
Yksityiskohdat Jamesin kokemasta kidutuksesta lähes tuhosivat minut. Aloin nähdä kauheita painajaisia Tompsonista ja Venablesista seisomassa Jamesin veren kyllästämällä haudalla, nauramassa teoilleen. Olen luonut mielessäni kuvan pojista jossa heidän kasvonsa ovat tyhjät, lähes kuin naamiot, mutta heidän silmänsä leimuavat vihaa ja heidän suunsa murisevina kuin villieläimillä. Herään hikisenä ja kuvittelen poikani hautakiven läpimärkänä verestä. Kipu oli kuin tuore ammottava haava joka ei suostunut paranemaan. En koskaan pystynyt tukahduttamaan Jamesin kuolinhuutojen ääniraitaa."