Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä helkkari muo vaivaa?
08.04.2014 |
Rupesin tässä miettimään tänään kun valehtelin taas lapsille että mummi ja ukki lähettivät synttärilahjan (olin itse ostanut), että miksi edelleen toimin näin? Miksen osaa lopettaa?
Jo lapsena hoidin vanhemmilleni kuuluvia asioita ja annoin heille kunnian siitä. Esim kun minulla oli yökylävieras, heräsin ennen häntä kattamaan aamiaispöydän ja menimme sitten yhdessä syömään ja sanoin että äiti kattoi sen. Tai kun järjestin omat synttärini kakkua myöten ja kehuin miten äiti teki hyviä herkkuja. Tosi asiassahan vanhempiani ei kiinnostanut. He eivät olleet alkohloisteja tai väkivaltaisia, mutta elivät omissa maailmoissan ja olivat täysin välinpitämättömiä.
Kun sain omia lapsia, ajattelin, että he viimein heltyisivät. Lapset olivat niin ihania. Mutta mitä vielä. Kerran pari vuodessa vääntäytyvät näyttämään hapanta naamaa ja passattavaksi. Ikinä en ole apua saanut, ikinä ei ole lapsistani iloittu. Nytkin kun kysyin tulevatko kuopuksen synttäreille, niin vastaus oli,että on saunavuoro juuri samana päivänä. Että näin. Ja silti mulla on joku pakkomielle, että he välittäisivät minusta ja lapsista. Siksi lähettelen näitä kortteja ja ostan lahjoja, joiden sanon tulevan heiltä ja kerron että he ikävöivät lapsia jne. Tiedän että tämäon väärin ja sairasta, mutta miten lopettaa?
Kommentit (8)
Meillä on päin vastoin. Kortteja ja etenkin LAHJOJA satelee kuin vettä mätäkuussa, kaikki muutkin muodollisuudet oikein vimpanpäälle, mutta tosiasiassa ei kiinnosta muu kuin se että on kaikkien silmissä hieno isovanhempi. Vanhemmuus oli samanlaista kulissia, todellisuudessa etäiset alkoholistivanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 21:29"]
Meillä on päin vastoin. Kortteja ja etenkin LAHJOJA satelee kuin vettä mätäkuussa, kaikki muutkin muodollisuudet oikein vimpanpäälle, mutta tosiasiassa ei kiinnosta muu kuin se että on kaikkien silmissä hieno isovanhempi. Vanhemmuus oli samanlaista kulissia, todellisuudessa etäiset alkoholistivanhemmat.
[/quote]
voimia sinne päin. Mietin, että minähän tavallaan itse ylläpidin lapsena kulissia että vanhemmat olisivat hyviä vanhempia (todellisuudessa evvk) ja nyt aikuisena että olisivat hyviä isovanhempia (todellisuudessa evvk). Mikähän ruuvi mulla on löysällä, miksi jaksan välittää...
Ap, olet sairas. Hae hoitoa. Tuo ei ole normaalia, ei lähelläkään. Sairasta.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2014 klo 21:37"]Ap, olet sairas. Hae hoitoa. Tuo ei ole normaalia, ei lähelläkään. Sairasta.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi sua. Meillä anoppi on samanlainen kuin sinä: appea EVVK mutta anopin lahjoissa lukee aina ekaksi apen nimi, vaikkei appiukko edes vaivaudu sitä itse kirjoittamaan. Olen ajatellut että on jonkinlaista läheisriippuvuutta.
Vähitellen lopetat ja annat heidän jäädä unohduksiin. Lopetat heistä puhumisen tietoisesti, soitat sinne suuntaa kun itse halua, mutta et välttämättä vastaa sieltä mahdollisesti tuleviin puheluihin. Ilmoitat vaikka, että soitat kuukauden ekana maanantaina ja sillä siisti.
Alue: Aihe vapaa
Ala tehdä karppiherkkuja ja ota niistä kunnia itsellesi