Miksi Sunnuntain on aina pakko olla niin ankea ja masentava päivä?

Olen töissä pe-su, joten sunnuntai tuntuu perjantailta. Syön töiden jälkeen jotain parempaa ruokaa, ja maanantaina nukun pitkään. 

Normaalissa viikkoaikataulussa päivä menisi sen murehtimiseen ja stressaamiseen, että kohta pitää aloittaa taas uusi maanantai. Ymmärrän aloittajaa. 

Vierailija kirjoitti:

Tuleva viikko masentaa ja kohtaamiset pomon kanssa pelottaa etukäteen. Ei tosin tänä sunnuntaina, koska pomo on poissa ensi viikon. Jippii!

Jee! Tiedän tunteen. Mut on pelastanut etäily. Työnteko ei tunnu niin pahalta kun ei tarvitse olla pomon kanssa samassa tilassa.

Ryyppäätkö edeltävästi?

Mun mielestä sunnuntait on ihania! Lempparipäivä heti lauantain jälkeen.

Itse en ryyppää.

Tänään on 1. adventtisunnuntai. Joulu lähestyy. Jospa se edes vähän piristäisi tätä ankeutta.

Minä luulen, että se tunnelma kantaa kouluajoilta. Lapsena alkoi jo sunnuntait tuntua ankeilta, kun kiva viikonloppu taas päättyi liian nopeasti ja mielessä pyörii vaan seuraava koulupäivä/viikko.

Minullakin tämä tunne sunnuntaisin ollut myös lomilla ja työttömänä. Nyt työssä käyvänä tuntuu vielä ekstra ahdistavalta.