Apua kahdeksasluokkalainen ei tee läksyjä ja on todella aggressiivinen

Äänikirjat käyttöön oppikirjojen tueksi.

Kuulostaa siltä, että vaatimustaso on liian kova pojalla oleviin taitoihin nähden. Jos ei läksyjä pysty tekemään, vaikka vaatimustasoa on helpotettu kokeilla jne,olisi paras ratkaisu päästä pienryhmään, jossa jokaisella on Hojks ja tavoitteksi tulee peruskoulusta päättötodistuksen saaminen.

Lukivaikeus on pojalla todella vaikea ja jos näkisitte pojan kirjoituksia, ette saisi siitä mitään selvää. Kirjaimia puuttuu ja ne vaihtaa helposti paikkaa. Lukeminen on todella hidasta ja luetunymmärtäminen on tosi heikkoa. Poika itse turhautuu kun ei muista mitä on lukenut ja koska ei muista mitä on lukenut, ei ymmärrä kokonaisuuksia. Äänikirjat on käytössä lukuaineissa, ne auttaa todella paljon. Matematiikan tehtävissä tosiaan menee paljon aikaa itse tehtävän lukemiseen ja silti saattaa ymmärtää väärin. Siitä huolimatta että lukeminen on todella heikkoa ei halua apua läksyissä. Silloin harvoin kun suostuu siihen, läksytkin sujuu mukavammin. Selitän kysymykset auki, jolloin pojalla ei mene siihen aikaa. Tämä oli erkkaopen idea. Poika kyllä ehtii koulussa treenaamaan tehtävien lukemista ja ymmärtämistä. 

Ja olette oikeassa siinä, että läksyistä on tullut mörkö. Ei ne tilanteet ennenkään kovin helppoja ollut, mutta huomaa, että murrosikä lisää oikein kapuloita rattaisiin. Toivotaan, että se pian helpottaisi... :) ap

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että vaatimustaso on liian kova pojalla oleviin taitoihin nähden. Jos ei läksyjä pysty tekemään, vaikka vaatimustasoa on helpotettu kokeilla jne,olisi paras ratkaisu päästä pienryhmään, jossa jokaisella on Hojks ja tavoitteksi tulee peruskoulusta päättötodistuksen saaminen.

Tätä keskustelua ollaan koko syksy käyty. Tammikuussa on isompi palaveri, jossa tätä prosessia aletaan mahdollisesti (ja toivottavasti) käynnistelemään. Ollaan sitä opettajien kanssa tietoisesti lykätty, koska poika ottaa sen todella raskaasti. Ei halua olla erilainen ja luokkakaverit on todella tärkeitä. Opettajat näkevät, että tunneilla poika ei häiritse muita ja vaikeudet eivät siltä osin vaadi pienryhmään siirtymistä. Kuitenkin etenkin tämä läksypolitiikka on muuttunut tosi hankalaksi ja aiheuttaa pojalle valtavaa stressiä ja epäonnistumisia. Olisi kuitenkin mukavaa, että lapsikin voisi välillä kokea opetuksessa onnistumisiakin.. Nämä ei missään nimessä ole kyllä helppoja asioita. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että vaatimustaso on liian kova pojalla oleviin taitoihin nähden. Jos ei läksyjä pysty tekemään, vaikka vaatimustasoa on helpotettu kokeilla jne,olisi paras ratkaisu päästä pienryhmään, jossa jokaisella on Hojks ja tavoitteksi tulee peruskoulusta päättötodistuksen saaminen.

Tätä keskustelua ollaan koko syksy käyty. Tammikuussa on isompi palaveri, jossa tätä prosessia aletaan mahdollisesti (ja toivottavasti) käynnistelemään. Ollaan sitä opettajien kanssa tietoisesti lykätty, koska poika ottaa sen todella raskaasti. Ei halua olla erilainen ja luokkakaverit on todella tärkeitä. Opettajat näkevät, että tunneilla poika ei häiritse muita ja vaikeudet eivät siltä osin vaadi pienryhmään siirtymistä. Kuitenkin etenkin tämä läksypolitiikka on muuttunut tosi hankalaksi ja aiheuttaa pojalle valtavaa stressiä ja epäonnistumisia. Olisi kuitenkin mukavaa, että lapsikin voisi välillä kokea opetuksessa onnistumisiakin.. Nämä ei missään nimessä ole kyllä helppoja asioita. ap

Eli siis toisin sanoen asioilla on puolensa ja puolensa eikä mitään ole vielä lyöty lukkoon. Mutta tämä olisi varmasti paras ratkaisu, mutta myös pojan pitää saada vaikuttaa tähän asiaan. ap

Millaisia numeroita tuo kokeista ja millainen oli seiskaluokan todistus? Kokeiden helpottamisesra: opettajan pitäisi ottaa se alentavasti todistukseen huomioon verrattuna normitekemiseen vaikka kokeet eivät määrääkään todistusnumeroa. Tarkoitan, että helpotetun kokeen hyvä numero ei ole samalla viivalla kuin normikokeen numero. Kasin keväällä jää historian numero päättötodistukseen,,koska ysillä on yhteiskuntaoppia.

Mulla on kans kasiluokkalainen poika jolla vaikea lukihäiriö. Käy normiopetuksessa, vaikka mekin pienryhmäopetusta pohdittiin. Äänikirja auttaa tosiaan paljon, kuten myös joku palkinto kun on saanu tehtävät tehtyä. Tosiaan kuten joku ylhäällä sanoi, kärsivällisyyttä vaan. Pitää muistaa että lapsi ei ole tahallaan vaikea.

Toivotan sulle ap voimia. Ihan surettaa sun ja pojan puolesta. Jaksakaa halata myös toisianne ❤

Onko lapsesi saanut lukivaikeuteensa mitään kuntoutusta? Sitä voidaan lieventää aivoja harjoittamalla. Pois se ei häviä koskaan.

Sitä lukutaitoa vaan pitäisi nyt harjoitella, jotta ammattiopinnot ovat mahdollisia.

Ammattiala pitää myös miettiä tarkkaan. Työnantaja ei anna lukivaikeutta anteeksi, jos työssä pitää esimerkiksi selvitä paperisten ohjeiden kanssa.

Kiitos sinulle 28/30 :) Ei meillä (aina) helppoa ole ja välillä tuntuu, että arki on yhtä tervassa tarpomista, mutta kyllä meillä hyviäkin hetkiä on! 

Kokeet ovat siis helpotettuja kaikissa aineissa tai sitten ovat samoja kokeita, mutta arvioitu vain löysemmin. Ja joo, tiedämme (ja poika itsekin tietää), että ne eivät vastaa "normaaleja" numeroita, mutta toisaalta antavat pojalle enemmän onnistumisen kokemuksia kuin jokaisesta kokeesta saatava 5-5,5. Nyt arvosanat ovat yleensä siinä seiskan pintaan puolin ja toisin aineesta ja kokeesta riippuen. 

Ja joo pienestä pitäen on treenannut erilaisia lukemis- ja muistamisstrategioita sekä erkkaopen kanssa että neuropsykologilla. Pojalla on silti aika isoja haasteita lukemisen suhteen. Ja varmaan 30/30 tarkoitit ihan hyvällä, ei meidän pojan tapauksessa lukutaitoa niin vain harjoitella. Kyse ei ole siitä, että lapsi olisi laiska opiskelemaan tai hänellä olisi ollut huono opettaja, vaan siitä, että hänen aivot eivät toimi täysin normaalisti. Ammatinvalinnasta ei olla vielä paljoa puhuttu ja siihen ei me vanhemmat puututa. Opon kanssa kyllä saa käydä juttelemassa. ap

Hänestä ei selvästi tule lukumiestä :) 

Olin iste samanlainen nuorena. Mulla oli tosi paha luki häiriö joka on onneksi helpotanut kuntoutuksen myötä. Koulu oli mullekin stresaava paikka ja läksyt vaikeita. Ymmärrä ja ole tukena. Kannusta vain tekemään parhaansa äläkä vaadi laspelta liikoja. 

Voi rassu! Toivottavasti käteen ei ole mitään pahempaa sattunut! :( Voin vain kuvitella kuinka hankalaa ja työlästä opiskelu hänelle on. Ihana kun olette pohtineet eri vaihtoehtoja! Tuossa pienryhmään siirtymisessä on vain kiusatuksi tulemisen vaara, mitä lapsi varmaan itsekin pelkää eikä sen takia sitä halua, vaikka voisi olla hänelle itselleen mukavampi... Ei ole helppoja asioita. Kovasti voimia, onneksi pian on loma!

Vierailija kirjoitti:

Lukivaikeus on pojalla todella vaikea ja jos näkisitte pojan kirjoituksia, ette saisi siitä mitään selvää. Kirjaimia puuttuu ja ne vaihtaa helposti paikkaa. Lukeminen on todella hidasta ja luetunymmärtäminen on tosi heikkoa. Poika itse turhautuu kun ei muista mitä on lukenut ja koska ei muista mitä on lukenut, ei ymmärrä kokonaisuuksia. Äänikirjat on käytössä lukuaineissa, ne auttaa todella paljon. Matematiikan tehtävissä tosiaan menee paljon aikaa itse tehtävän lukemiseen ja silti saattaa ymmärtää väärin. Siitä huolimatta että lukeminen on todella heikkoa ei halua apua läksyissä. Silloin harvoin kun suostuu siihen, läksytkin sujuu mukavammin. Selitän kysymykset auki, jolloin pojalla ei mene siihen aikaa. Tämä oli erkkaopen idea. Poika kyllä ehtii koulussa treenaamaan tehtävien lukemista ja ymmärtämistä. 

Ja olette oikeassa siinä, että läksyistä on tullut mörkö. Ei ne tilanteet ennenkään kovin helppoja ollut, mutta huomaa, että murrosikä lisää oikein kapuloita rattaisiin. Toivotaan, että se pian helpottaisi... :) ap

Kokeeko hän, että pidät häntä tyhmänä, kun haluat auttaa läksyissä? Onko pojalle selitetty tarpeeksi ymmärrettävästi mitä lukihäiriö on ja miksi haluat häntä auttaa? Eli siksi, ettei energia mene tehtävän ymmärtämiseen eikä siksi, että hän ei osaisi tai itse pystyisi. Ehkä hänelle kannattaisi tämä selkeästi kertoa, jos ei ole jo tehty. Mutta hyvin taitaa pojalla olla asiat siinä mielessä, että on hyvä ja tukeva koti. ❤️

Vierailija kirjoitti:

Olin iste samanlainen nuorena. Mulla oli tosi paha luki häiriö joka on onneksi helpotanut kuntoutuksen myötä. Koulu oli mullekin stresaava paikka ja läksyt vaikeita. Ymmärrä ja ole tukena. Kannusta vain tekemään parhaansa äläkä vaadi laspelta liikoja. 

Kiitos! Tämä oli jotenkin lohduttava viesti. Olet ihan tosi rohkea kun uskallat kirjoittaa julkisesti! :)

Ja joo siinä ryhmän vaihdossa olisi varmaan puolensa ja puolensa. Varmaan lasta helpottaisi kun opetus olisi tunneilla varmasti "helpompaa" ja "hitaampaa". Ehkä myös se motivoisi kun huomaisi, että ei olisi luokan "huonoin" oppilas, vaan samalla viivalla muiden kanssa. Toisaalta kuten kirjoitin, poika itse vastustaa viimeiseen asti. Haluaa olla normaalilla luokalla ja omien kavereiden kanssa samalla luokalla. Koska poika ei häiritse tunneilla ja tuo ongelma vaikuttaa vain häneen, ei perusteita lapsen siirtämiseen pienryhmään ole. Lasta siis kuunnellaan. Tietysti opettajat ovat yrittäneet puhua lapselle, mutta kuten ehkä aloituksestakin huomasitte, pojalla on vahva luonne.

Ja minua ei 33/34 haittaa, vaikka lapsesta ei "lukumiestä" tule, rakas hän on ihan tuollaisenaan! ap

Erkkaope ei taida olla riittävän pätevä kuntouttamaan lukivaikeutta. Ensiapua voi antaa, mutta siihen se jää. Lukutaitoa voi kehittää vaikka lukivaikeus olisi kuinka paha.

Ammatinvalinta on sitten asia, johon teidän vanhempien pitää mahdollisesti puuttua. Nuorella itsellään ei välttämättä ole kovin realistiset käsitykset ja opo ei saa sanoa ei.

T: lukivaikeus itselläkin

Minulle tuli mieleen, että lapsi on siinä iässä jotta voi alkaa ajattelemaan itsestään olevansa tyhmä tai vammainen.

Tiedän vastaavan tapauksen ja nyt nuori aikuinen ja on puhunut epäilleensä olevan vammainen ja tyhmä toisiin verrattuna.

Kärsi kovasti asiasta ja ehkä olisi hyvä jutella mistä johtuu lukihäröt ym ettei se ole tyhmyyttä.

Psykiatrian puoli olisi hyvä selvittää myös, että olisiko apua sieltä

Uskon, että liittyy osittain tuohon, että kokee itsensä tyhmäksi. Ollaan kuitenkin paljon puhuttu siitä, että lukivaikeus ei johdu siitä että on tyhmä ja että avun pyytämistä ei tarvitse nolostella. Voi johtua myös siitä, että pojalla on tosi kova itsenäistymisen tarve ja hakee voimakkaasti omaa tilaa. Kun kuitenkin huomaa, että ei itse pärjää, se turhauttaa. Kiitos kauniista sanoista! :) Yritetään miehen kanssa joka päivä osoittaa ja kertoa, että rakastetaan, vaikka meidän täytyy aika kovasti vetää rajoja esimerkiksi näissä läksytilanteissa! 

Ja sinulle, joka myös kerroit kärsiväsi lukivaikeudesta: ymmärrän kaikki mitä tarkoitat, olet täysin oikeassa, että lukutaitoa voi ja pitääkin harjoitella, vaikka olisi lukivaikeus. Näin ollaan kuitenkin tehty jo vuosien ajan, mutta se ei oikein tahdo kehittyä. Neuropsykologillakin poika on käynyt ja erilaisia strategioita ollaan kokeiltu, mutta "läpimurtoa" ei ole tullut.. Ja joo, tottakai puututaan ammatinvalintaan, jos se näyttää täysin epärealistiselta, mutta tarkoitin, että ei sanella vaihtoehtoja, joista pitää valita. Toivottavasti ymmärrät mitä yritän sanoa. Kirjoitat muuten todella hyvin lukihäiriöiseksi, jotenkin todella kannustavaa :) ap

Kiristys käyttöön. Jos ei tuo kasia tai parempaa kokeesta, niin menettää etuuksia. Eiköhän ala lukeminen kiinnostaa. Näin teen omien poikien kohdalla. Toisella on lievä lukihäiriö, mutta ei se menoa haittaa. Taidat olla lellinyt lapsesi piloille...