Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka saada ymmärtämään, etten ole anorektikko?
07.04.2014 |
Olin koko lapsuuteni hyvin pyöreä ja teini-ikäisenä paino alkoi nousta vielä enemmän. Kotoa muuttamisen jälkeen herkkujen syönti lisääntyi, kun kukaan ei ollut rajoittamassa syömisiä, vaan sain itse ostaa omat ruokani. Painoin sitten pahimmillaan yli 90 kiloa. Sain otettua itseäni pari vuotta sitten niskasta kiinni. Jätin herkut pois ja muutin ruokavaliotani muutenkin terveellisemmäksi. En esimerkiksi syö enää pikaruokaa tai valmisruokaa vaan teen ruokani itse. Karkkilakossa olen kokonaan, koska se on minulle kuin huumetta. Jos otan yhdenkin karkin, en pysty lopettamaan.
Olen laihtunut parin vuoden aikana hiljalleen 30 kiloa. Painan nykyisin 62 kiloa ja vieläkin voisi muutaman kilon laihtua (mahasta ja jaloista löytyy vielä läskiä). Ongelmani on, että tuossa muutama kuukausi sitten eräs työkaveri on ollut erityisen kiinnostunut painostani. Hän kyselee, mitä olen syönyt ja etten vain sairastaisi anoreksiaa. Minua ottaa todella päähän, että kaiken tämän uurastuksen ja elämänmuutoksen jälkeen saan päälleni pelkkiä haukkuja ja epäilyjä anoreksiasta!
Sen sijaan kun olin runsaasti ylipainoinen ja hikoilin portaissa, ketään ei kiinnostanut. Kukaan ei ollut lainkaan kiinnostunut hyvinvoinnistani. Mutta jotenkin tämä "laihuus" on ilmeisesti niin hirveää ja epäterveellistä, että parempi olisi ollut ylipainoisena. Voin itse hyvin ehkä ensimmäistä kertaa elämäni aikana. On mahtavaa pukeutua kerrankin kauniisiin vaatteisiin ja näyttää niissä jopa hyvältä! Lisäksi kuntoni on parantunut ja en enää hengästy portaissa.
Minua ottaa oikeasti päähän tuo jatkuva vihjailu anoreksiasta. Tähän mennessä olen vain kohteliaasti yrittänyt ohittaa aihealueen, mutta en enää kestä, kun siitä täytyy puhua melkein joka ruokatauolla. Ja kaiken lisäksi hän ottaa tämän esille kaikkien kuullen. Jos oikeasti kärsisin anoreksiasta, niin olisiko se kohteliasta ottaa puheeksi kaikkien ruokalassa olevien kuullen? Mitä minun kannattaisi tehdä, että tämä työkaverini lopettaisi tuosta aiheesta puhumisen? En kehtaisi suoraankaan hermostua, vaan jotenkin yrittää kuitenkin napakasti sanottua niin, että hän ymmärtäisi. Mutta minähän olen toki niin sairas, että en ymmärrä parastani :D
Kommentit (21)
Kuinka daijuja ne oikein on? Jos ne näkee sut syömässä siinä missä muutkin, niin miten ne voi epäillä anoreksiaa? Printtaa niille wikipediasta vähän tietoja ja joltain anoreksiaa ihannoivalta sivulta vähän kuvia. Luulisi sillä tokenevan.
Onko nämä kyselijät itse ylipainoisia? Yleensä on niin, että laihat onnittelee, mutta lihavat alkaa kyräillä, kun joku laihtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaa napakasti, että kiitos huolenpidosta, olen lääkärin seurannassa, enkä halua puhua asiasta töissä.
Olen 166-senttinen, joten 62 kiloa ei ole vielä mikään anoreksian raja. Vaikka olenkin toki hoikka verrattuna siihen 90-kiloiseen vanhaan itseeni, niin en todellakaan ole mikään tikku vielä. En voi käsittää, miten joku voi luulla, että kärsin anoreksiasta. Syön ihan normaalista työpaikalla, kuten muutkin. Herkut jätän väliin, koska tiedän, että se laukaisisi minussa sen ahmimisen jälleen. Ehkä se sitten ärsyttää joitakin. Nämä epäilijät ovat tosiaan itse hivenen ylipainoisia, eivät mitään kauhean hoikkia, vatsaa löytyy.
-ap
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 20:33"]Mikä sun painoindeksi on?
[/quote]
Vastasitkin jo tuon pituuden eli et todellakaan ole anorektinen. Sano niille työkavereille, että huolehtivat omista kiloistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvän kuuloisissa mitoissa olet kyllä tällä hetkellä. Ehkä tämän jälkeen ei kuitenkaan enää kannattaisi laihduttaa, ehkä ennemminkin vain kiinteyttää?
Varmastikin on ärsyttävää, jos työkaverisi epäilee sinun olevan anorektikko, mutta ainakin tiedät, että hän välittää sinusta. Syömishäiriöitäkin on niin monenlaisia, kaikkia niitä sairastavat eivät ole luurangonlaihoja... Ei se liiallinen laihuuskaan iske yhdessä yössä.
En ymmärrä ylipäänsä näitä ihmisiä, jotka ottavat puheeksi toisten ihmisen painon. On se sitten alipaino tai ylipaino. Mikä tällaisia ihmisiä vaivaa? Jokainen tietää, että se on erittäin loukkaavaa. Te, ketkä tällaista teette, miksi teette näin?? On aika selvää, että joku puolituttu tai edes tuttukaan ei pysty vittuilulla toisen painoa saamaan kohoamaan tai laskemaan. Tätä on nimittäin tapahtunut minullekin paljon. Voisitte vähän miettiä mitä sanotte! Se on sitten kiva itkeä yksin kotona suruaan, kun ihmiset haukkuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoreksiahöpinä on vain tuollainen humoristinen tapa kateellisen irvailulle. Ainakin miehillä. Älä anna sen pilata päivääsi, kun kerran voit hyvin. Tai sitten sanot sille, ettet pidä siitä ja toivot, ettei se vain lisää vettä myllyyn.
Minustakin kuulostaa siltä, että työkaverisi on kateellinen.
Se on kumma juttu, että hoikkien painoa ja syömisiä saa arvostella päin naamaa, mutta lihavien ei.
Minä olen aina ollut todella laiha ja syön kyllä ihan normaalisti. olen 173cm pitkä ja painan 53kg. Näissä mitoissa olen ollut koko aikuisiän, eikä raskauksillakaan ole ollut mitään pysyviä vaikutuksia.
Myös minun painoani on arvosteltu usein ja annoskokoja työpaikalla ihmetelty. Ja tämä kyllä ihmetyttää ja loukkaakin. Tosin nyt tämä on jo loppunut, kun työkaverit ovat nähneet ruokailuani jo monta vuotta.
Onnea sinulle painonpudotuksesi johdosta ja tsemppiä jatkoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sä olet just sellasissa mitoissa missä mä haluaisin olla. Olen 163cm ja painan 54kg. Koko ikäni olen ollut pieni ja hoikka, vaikka kuinka syön, en liho. Olen myös koko aikuisikäni kuunnellut kaikkitietäviä ja sääliviä kommentteja laihuudestani ja näitä "voi kamala kun sä olet laiha, söisit jotain".
Miksi laihan painoa saa julkisesti päivitellä mutta lihavan painon arvostelu on töykeää? Raivostuttavaa!
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 20:40"]
Hyvän kuuloisissa mitoissa olet kyllä tällä hetkellä. Ehkä tämän jälkeen ei kuitenkaan enää kannattaisi laihduttaa, ehkä ennemminkin vain kiinteyttää?
Varmastikin on ärsyttävää, jos työkaverisi epäilee sinun olevan anorektikko, mutta ainakin tiedät, että hän välittää sinusta. Syömishäiriöitäkin on niin monenlaisia, kaikkia niitä sairastavat eivät ole luurangonlaihoja... Ei se liiallinen laihuuskaan iske yhdessä yössä.
[/quote]
No en nyt tiedä, onko kyse välittämisestä. Olemme kyllä työkavereita, juttelemme porukalla ruokatauoilla, mutta muuten emme kyllä ole läheisiä. Mutta jos häntä minun terveyteni niin kiinnostaa, niin ihmettelen todella, miksei hän ottanut sitä puheeksi, kun olin oikeasti epäterveellinen ja painoin sen runsaat 90 kiloa. Silloin minusta ainakin jo päälle päin näkyi, etten ole terve ja eiköhän se muillekin näkynyt, kun työajallakin söin suklaata ja herkuttelin.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lihava ihminen, sillä sellainenhan olit, on äärimmäisen helppo ohitettava kaikissa työasioissa. Tämä koskee myös ystävyyttä. Sinusta on tullut nyt uhka ja sinua pitää panetella.
Olen itse ollut aikoinaan lihava, samoissa lukemissa kuin sinä, ja sitten päätin että laihdun. Painan nyt 55kg ja olen 160cm. Paras ystäväni, siis ystävä ihan lapsuudesta saakka sitten itki kerran juovuspäissään miten ikävää on, kun minä saan kaiken huomion nykyään. Hänestä on VÄÄRIN, että olen hänen kiusakseen laihtunut ja hän ei enää saa loistaa.
Eli olin ihan puskurina hänelle yli 20 vuotta. Jäi sitten se ystävä kerralla.
Eli ap: Olet hyvännäköinen ja työkaveri on kateellinen. Onnea!
Itsekin normaalipainoisena miehenä kuullut sellaisia kommentteja. Raivostuttavinta siinä on se ettei tullut arvosteltua kommentoijan omaa vartaloa ja arvioitua hänen mielenterveyttään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 21:29"]Ei ole olemassa 60-kiloisia anorektikoita:)
[/quote]
Miksei olisi? Kyllä anoreksiaan voi sairastua minkä tahansa painoinen ihminen.
Riippunee pituudesta. Itselleni lähes 180-senttisenä tuo paino on jo normaalin alarajoilla.
Onnittelut ap:lle hurjasta itsekurista ja painonpudotuksesta! Taitaa työ"kavereita" harmittaa uusi sutjakka ulkomuotosi? Uskon myös että sisäinen itsetuntosi on kohonnut ja se näkyy myös. Älä välitä tuommoisista huomautteluista vaan nauti!
Minä olen 168/57 ja sairastan anorexiaa. Oon taistellut painoni ja järkeni kanssa jo vuosia, ikää kohta 30! Enkä oo edes liian laiha.
Mitäpä jos sanoisit työkaverillesi, että asia ei hänelle kuulu ja sanot, että on erittäin törkeää tulla väittämään sun terveydentilastasi yhtään mitään? Voit vaikka sanoa niin, että muutkin kuulevat. Ei sinun tarvitse saada ketää ymmärtämään yhtään mitään, koska sinä itse tiedät parhaiten oman terveydentilasi. Jos kyselyt ei lopu, niin kerro esimiehellesi asiasta. Täyttää varmasti jo työpaikkakiusaamisen rajat.
Alue: Aihe vapaa
Olet kaukana anorektisista mitoista (minkä pituinen olet?). Onko työkaverisi mahdollisesti kateellinen painonpudotuksestasi?