Karjalasta evakuoidut kalastajat eivät saaneet mennä rannikoille jatkamaan elinkeinoaan ruotsinkielisten rasismin vuoksi

"Kielipykälä asetettiin suojelemaan suomenruotsalaisia"

"Pykälä oli naamioitu kielten suhteen tasapuoliseksi, mutta todellisuudessa se tarkoitti, että ruotsin kielen asema ei saanut huonontua missään kunnassa; olivathan evakot suomenkielisiä, eivät ruotsinkielisiä."

"Pykälä oli erityisesti ruotsalaisen kansanpuolueen mieleen, joka ohjelmansa mukaisesti halusi "säilyttää ruotsalaisten asuma-alueet ja ruotsalaisen maanomistuksen".

"Maanhankintalain ruotsalaispykälä koitui erityisen kohtalokkaaksi karjalaisille kalastajille: heitä ei voitu ruotsalaispykälän takia sijoittaa Uudenmaan rannikolle eikä saaristoon, eikä heitä tilojen kokoon perustuvista syistä voitu sijoittaa myöskään Pohjanmaan rannikolle. Niinpä heidän lähetystönsä kävi vielä vuonna 1949 valittamassa asiasta pääministeri Karl August Fagerholmille , mutta asialle ei enää siinä vaiheessa voitu tehdä mitään."