Onko englanti täysin turha humanistinen oppiane?
Yliopiston humanistisia aineita ja niiden opiskelijoita haukutaan aina keskustelupalstoilla täysin turhiksi ja mitääntuottamattomiksi yhteiskunnan loisiksi. Onko esimerkiksi englannin kieli mielestäsi tällainen tyhjänpäiväinen humanistinen oppiaine, jota kenenkään ei kannattaisi opiskella?
Kommentit (22)
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 11:11"]
On.
[/quote]
Olisi kiva kuulla perustelut. Etkö sinä tarvitse englantia koskaan?
On.
t. FM, pääaineena englantilainen filologia
Ei tietenkään ole. Moni osaa englantia aika hyvin, mutta tosi harva todella hyvin. Erinomaista kielitaitoa vaaditaan esimerkiksi englannin opettajilta, kääntäjiltä jne. Varmaan Suomessa suuri osa ihmisistä ei pysty lukemaan kirjoja englanniksi. Heitä varten kirjoja täytyy kääntää. Ja tietty täytyy kääntää muista kielistä myös - ja vielä suuremmalla syyllä. Kääntäjien tulot pitäisi saada moninkertaisiksi nykyisestä. He tekevät todella arvokasta työtä.
Kysynpä tässä: Luetteko kirjoja englanniksi tai jollain muulla kielellä suomen lisäksi?
Kaikki paitsi elämä on turhaa...
Julkinen sektori, humanistit, suuret ikäluokat ovat turhaa...
Suamee ja enkkuahan ny ossaa jokkainen...
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 11:36"]
Ei tietenkään ole. Moni osaa englantia aika hyvin, mutta tosi harva todella hyvin. Erinomaista kielitaitoa vaaditaan esimerkiksi englannin opettajilta, kääntäjiltä jne. Varmaan Suomessa suuri osa ihmisistä ei pysty lukemaan kirjoja englanniksi. Heitä varten kirjoja täytyy kääntää. Ja tietty täytyy kääntää muista kielistä myös - ja vielä suuremmalla syyllä. Kääntäjien tulot pitäisi saada moninkertaisiksi nykyisestä. He tekevät todella arvokasta työtä.
Kysynpä tässä: Luetteko kirjoja englanniksi tai jollain muulla kielellä suomen lisäksi?
[/quote]
Olen tavallaan samaa mieltä. Kuitenkin esimerkiksi koulutusmäärissä voisi olla pienentämisen varaa, sillä englannin kääntämiseen ei enää läheskään niin usein vaadita korkeakouluopintojen tasoista osaamista mm. tv-sarjojen ja elokuvien kohdalla (ja ymmärtääkseni niissä jo usein käytetäänkin apuna amatöörejä, koska tulee halvemmaksi). Samoin yrityksien tarve palkata englannin tulkkeja ja kääntäjiä on viime vuosikymmeninä vähentynyt varmasti ihan minimiin. Kuitenkin vaikkapa kirjallisuuden kääntäjien ja opettajien tulee olla tietenkin yliopistotasoisesti koulutettuja, koska työn vaatimustaso on ihan eri luokkaa.
On se aika turha pääaineena. Englantia osaa moni suomalainen todella hyvin ilman filologian opiskeluakin. Jos haluat kääntäjäksi tai englannin opettajaksi, niin sitten toki... mutta kääntäjien palkkataso on surkea, joten en nyt ainakaan omille lapsilleni sitä suosittele. Lisäksi pelkän englannin kääntämisen taidolla ei pitkälle pötkitä.
Itse olen kääntäjä, enkä ole koskaan valmistunut yliopistosta, vaikka opintoja olenkin suorittanut paljon. Sitä tutkintotodistusta on harvoin kukaan kysellyt, koska työt tulevat sillä perusteella, että olen tehnyt töitä todella paljon ja ilmeisesti riittävän hyvin. Suomessa voi suorittaa auktorisoidun kääntäjän kielikokeen, joka erottelee kielitaitoiset amatööreistä melko hyvin. Jos ihmisellä on näyttää tämä paperi, se riittää useimmille asiakkaille. Kääntäjänä olen sitä mieltä, että niin sen pitääkin, koska kukaan kääntäjä ei pysty yliopistossa opiskelemaan kaikkia niitä aloja, joilta joutuu töitä tekemään.
Siitä olen samaa mieltä, että Suomessa osataan englantia kohtuullisesti, mutta kyllä ero kohtuullisen ja erinomaisen kielitaidon välillä on hyvin merkittävä siinä vaiheessa kun kielellä yritetään todella vaikuttaa. Tai edes viestiä 100-prosenttisen ymmärrettävästi.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 11:53"]
Itse olen kääntäjä, enkä ole koskaan valmistunut yliopistosta, vaikka opintoja olenkin suorittanut paljon. Sitä tutkintotodistusta on harvoin kukaan kysellyt, koska työt tulevat sillä perusteella, että olen tehnyt töitä todella paljon ja ilmeisesti riittävän hyvin. Suomessa voi suorittaa auktorisoidun kääntäjän kielikokeen, joka erottelee kielitaitoiset amatööreistä melko hyvin. Jos ihmisellä on näyttää tämä paperi, se riittää useimmille asiakkaille. Kääntäjänä olen sitä mieltä, että niin sen pitääkin, koska kukaan kääntäjä ei pysty yliopistossa opiskelemaan kaikkia niitä aloja, joilta joutuu töitä tekemään.
Siitä olen samaa mieltä, että Suomessa osataan englantia kohtuullisesti, mutta kyllä ero kohtuullisen ja erinomaisen kielitaidon välillä on hyvin merkittävä siinä vaiheessa kun kielellä yritetään todella vaikuttaa. Tai edes viestiä 100-prosenttisen ymmärrettävästi.
[/quote]
Olen toisaalta tavannut työelämässä maistereita, joilla on englanti ollut pääaineena, mutta käytännön suullisesssa kielitaidossa ei ole kehumista. Eikä esimerkiksi arkiseen elämään kuuluva terminologia mitenkään erinomaisesti hallussa. Mitä olivatkaan "auton takakontti" ja "upporasvassa keittäminen" englanniksi, arvon maisteri?
"Kysynpä tässä: Luetteko kirjoja englanniksi tai jollain muulla kielellä suomen lisäksi?"
Luen nykyään kirjat alkuperäiskielellä, jos ne ovat englanti tai suomi. Englanti ei tuota ongelmia kaunokirjallisuudessa. Olen siis parikymppinen nainen. Itseni ikäisissä on kai melko harvinaista, että joku ei osaa englantia hyvin vaikka tunnen muutaman sellaisen henkilön. Alkuperäiseen aiheeseen: kielet eivät ole mielestäni koskaan turhia.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 12:03"]
Mitä olivatkaan "auton takakontti" ja "upporasvassa keittäminen" englanniksi, arvon maisteri?
[/quote]
Kumpaa varieteettia haluat ensimmäisestä käytettävän: britti- vai amerikanenglanti (boot vs. trunk)? Ja deep frying nyt on kaikkien tiedossa!
Olen toisaalta tavannut työelämässä maistereita, joilla on englanti ollut pääaineena, mutta käytännön suullisesssa kielitaidossa ei ole kehumista. Eikä esimerkiksi arkiseen elämään kuuluva terminologia mitenkään erinomaisesti hallussa. Mitä olivatkaan "auton takakontti" ja "upporasvassa keittäminen" englanniksi, arvon maisteri?
[/quote]
Tuollainen tiettyyn tilanteeseen/alaan liittyvä sanasto tietysti tulee sen kautta, että tarvitsee juuri sitä. Aika helppo se on omaksua, kun sitä tarvitsee. Itse teen tuollaista täsmäkielitaidon kartutusta silloin tällöin. Olen ottanut haltuun juuri tuota ruoanlaittosanastoa, keinoina sanastojen selailu, ruokaohjesivustot jne. Samoin luontosanastoa, matkailusanastoa...
Erinomainen englanninkielen taito on todella pitkän ajan tuoma ellei kielitaitoa ole hankkinut lapsuuden herkkinä vuosina. Ehkä kannattaisi käyttää paremmin hyväksi lapsen kyky oppia kieltä lapsena. Siten vaikkapa englanti tulisi sujuvaksi jo ennen kouluikää. Mikä ihana taito lapselle.
Olen tuo ylempänä ilmoittautunut kääntäjä ja allekirjoitan täysin tuon väitteen, ettei yliopistossa opeteta ns. käytännön kielitaitoa lainkaan. Itse olin aikanaan aika shokissa kun muutin englanninkieliseen maahan ja aluksi oli vaikea jopa ymmärtää mitä minulle puhuttiin. Toisaalta muutaman vuoden jälkeen ei kukaan enää sanonut minulle kielestä mitään, ei kehuja eikä muutakaan kommenttia, ja pärjäsin omastakin mielestäni natiivitasoisesti. Se vaati muutaman vuoden oleskelun ja työskentelyn englanninkielisessä maassa, eikä tuollaista kokemusta voi mitenkään hankkia suomalaisessa yliopistossa. Hyvästä kielitaidostani huolimatta olen hyvin tietoinen siitä, että verrattuna kielellisesti lahjakkaaseen natiiviin on englantini melko pedestrian, enkä muuta väitä. Onneksi olen saanut tehdä töitä todella lahjakkaiden ja tarkkojen lingvistien kanssa jo pitkään, joten tiedostan omat rajoitteeni hyvin. Tätä ei voi sanoa suuresta osasta rivisuomalaisia, jotka omasta mielestään puhuvat englantia todella hyvin. Minkään kielen opetteleminen kirjoista kursseilla ei ole kovin tehokasta verrattuna paikan päällä tapahtuvaan immersioon.
Englantia pitäisi opiskella koulussa enemmän, ei niinkään yliopistossa. Lisäksi kouluihin pitäisi saada natiiviopettajia.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 13:03"]
Englantia pitäisi opiskella koulussa enemmän, ei niinkään yliopistossa. Lisäksi kouluihin pitäisi saada natiiviopettajia.
[/quote]
Natiiviopettajien kompetenssi tulee siitä, että he opiskelevat samat asiat kuin ei-natiivit opettajatkin, mm. kielioppisäännöt ja kielen oppimisen teoriat. Vai osaisitko sinä mennä opettamaan maahanmuuttajille suomea ilman, että pikkuisen kertaisit suoran ja käänteisen astevaihtelun eroja tai verbijohdoksia?
Ja miksi muuten englannin opiskelijoiden tulisi pyrkiä oppimaan natiivien johdolla, kun todennäköisimmin englannin kielitaitoa tarvitaan saksalaisten, kiinalaisten, italialaisten ja vaikkapa venäläisten kanssa keskusteltaessa?
Ei ole. Monet luulevat osaavansa englantia. Etenkin murrosikäisillä on kyseinen harhaluulo.
Englanti on sellainen kieli, että kaikki sitä kuvittelevat osaavansa natiivin veroisesti, mutta todellisuudessa suurin osa suomalaisista ei ymmärtäisi esim. yhtäkään Simpsonit-jaksoa täydellisesti ilman tekstitystä. Sen vuoksi enkun arvostuskin on aika heikkoa. Kääntäminen on toinen laji, jota kaikki kuvittelevat osaavansa, vaikka suurin osa suomalaisista ei kunnialla selviytyisi esim. jonkun monimutkaisen härpäkkeen käyttöohjeen suomentamisesta.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 11:36"]
Kysynpä tässä: Luetteko kirjoja englanniksi tai jollain muulla kielellä suomen lisäksi?
[/quote]
Luen mieluiten alkuperäisteokset englanniksi, koska käännökset ovat liian usein melko laaduttomia.
Englanninkieltä kannattaa opettaa mahdollisimman paljon se on bisneksen kieli, sen sijaan ruotsinkieli on aivan tarpeeton sitä ei tarvita missään ja konsernien pääkieli on aina englanti - ei koskaan ruotsi..
On.