Miten vanhaksi ajattelet eläväsi?

Mikäli ei tule mitään äkillistä maailmanloppua niin toivoisin että eläisin vielä sen 10 vuotta vähintään, joten olisin 40 v. Uskon että terveys pettää viimeistään 70 v jälkeen vaikka eläisinkin terveellisesti.

Tulevaisuudessahan rahat eivät riitä kaikkien hoitoon joten ihmisten elinikä laskee rajusti ja vain rikkaat voivat hoidattaa itseään

Olen nyt 45 niin luulen että noin kymmenen vuoden kuluttua olen kuollut.

Voisin kuvitella että ainakin 65v.

Ellen syöpään sitten sairastu.

Jos saan elämänhallinnan takaisin entiselleen, niin todennäköisesti ainakin yli kahdeksankymppiseksi menee. Toisaalta jos töitä tulee painettua enemmän tulevaisuudessa, niin samalla elämänhallinta ja terveys tulee kärsimään todella reippaasti. Sitten voi olla että vielä ainakin viisitoistavuotta.

Eli jotain 55v kuten mäkikotkalla.

Sen verran tuntuisi tuo työelämä verottavan pahasti terveyttä ja koko hyvinvointia.

Sanoin vaimolle, että tuskin 70 elinvuotta näen, kun on niin paljon sukurasitusta sydän- ja verisuonitauteihin. Pisti lupaamaan, että ainakin 85-vuotiaaksi pitää elää. Nyt on syöty jo kolme vuotta jotain helevatan ituja. Kyllä raavas mies lihaa tarvitsee ja mun pitää syödä sitä salaa.

80v äitini on hyväkuntoinen. Itse elän paljon terveellisemmin ja liikun, joten ainakin se 80, ehkä 90v asti

Mina ei tieta tohtori ei tietda Allah tietää vain aikani

Isäni kuoli perinnölliseen sydänsairauteen 65-vuotiaana. Saman sairauden perineenä tavoitteeni on elää vanhemmaksi kuin isä. Olen nyt 55 ja ajattelen, että mieluummin sydänperäinen äkkikuolema kuin hidas kuolema alzheimeriin, joka toisella vanhemmalla on.

Ajattelen, että olen nyt vähintään puolivälissä elämääni, ehkä vähän sen yli. Olen 29.

Sitä en ymmärrä, kun ihmiset sanovat, että elämä on niin lyhyt. Olen täysin toista mieltä. Tuntuu kuin olisin ollut täällä jo ikuisuuden. Elämä on aina tuntunut siltä kuin suossa tarpoisi. Ajatus siitä, että tämä kestäisi vielä jopa 50 vuotta, on uuvuttava. En minä jaksa niin pitkään.

Toisaalta toivon etten eläisi vanhaksi! Nykyinen vanhusten hoito on Suomessa niin huonoa!

No jaa, sitä voi kuolla tietenki jonkinikäisenä mutta ei sekään ihan varmaa oo, jos pääsee mukaan ylöstempaukseen ja yhtäkkiä vaan katoaa täältä, kuolematta ihmisaistein havaittavalla tavalla

Olin vielä 6 kuukautta sitten perusterve, urheilua harrastava 20v nuori. Nyt, lievän koronan jälkeen olo epävarma - munuaisongelmia ilmantunut, myös joitakin neurologisia oireita - outoja nivelsärkyjä ajoittain ja makuaisti hämmentää myös ajoittain. Muistihäiriöitä, kadotan välillä päivän tapahtumia - en vain muista että olisi tapahtunut.

Opiskelut kesken ja epävarmuus valtaa mielen. Valmistunko koskaan, joudunko sairaseläkkeelle ja missä vaiheessa? Elänkö yli 50 vuotiaaksi?

Vierailija kirjoitti:

Mikäli ei tule mitään äkillistä maailmanloppua niin toivoisin että eläisin vielä sen 10 vuotta vähintään, joten olisin 40 v. Uskon että terveys pettää viimeistään 70 v jälkeen vaikka eläisinkin terveellisesti.

Raamttu eiainakaan tue mitään äkkimaailmanloppua. Sen mukaan tämän maailmanajan alasajo on pitkällinen prosessi: salakin kenties ylöstempauksesta. Sitten täytyvät hoisiutua pois päiväjärjestyksestä vihan ajat,tuhatvuotiset valtakunnat (jolloin mm. nuorin kuolee satavuoitiaana). Välillä Seitana kaavaljeereineen päästetään mellastamaan maan päälle ja välillä se teljetään jonnekki arestiin. Sitten vielä lopputuomiot eli ihmiskunnan jako vuohiin ja lampaisiin ja sitten päättynee ajan ja paikan olemassaolo eli kenties koko maailmankaikkeus katojaa, oltuaan olemassa kenties sen 7000 vuotta. Sielut jatkavat itsetietoisina olemassaoloaan omissa tiloissaan, joko pimeällä tahi valoisalla puolella. Näin olen ymmärtänyt

werwer kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäli ei tule mitään äkillistä maailmanloppua niin toivoisin että eläisin vielä sen 10 vuotta vähintään, joten olisin 40 v. Uskon että terveys pettää viimeistään 70 v jälkeen vaikka eläisinkin terveellisesti.

Raamttu eiainakaan tue mitään äkkimaailmanloppua. Sen mukaan tämän maailmanajan alasajo on pitkällinen prosessi: salakin kenties ylöstempauksesta. Sitten täytyvät hoisiutua pois päiväjärjestyksestä vihan ajat,tuhatvuotiset valtakunnat (jolloin mm. nuorin kuolee satavuoitiaana). Välillä Seitana kaavaljeereineen päästetään mellastamaan maan päälle ja välillä se teljetään jonnekki arestiin. Sitten vielä lopputuomiot eli ihmiskunnan jako vuohiin ja lampaisiin ja sitten päättynee ajan ja paikan olemassaolo eli kenties koko maailmankaikkeus katojaa, oltuaan olemassa kenties sen 7000 vuotta. Sielut jatkavat itsetietoisina olemassaoloaan omissa tiloissaan, joko pimeällä tahi valoisalla puolella. Näin olen ymmärtänyt

No voi sun peräreikä, taas nää ussarit sotkemassa asiallista keskustelua. Suksikaa vittùùn nyt jo.

Vierailija kirjoitti:

Mikäli ei tule mitään äkillistä maailmanloppua niin toivoisin että eläisin vielä sen 10 vuotta vähintään, joten olisin 40 v. Uskon että terveys pettää viimeistään 70 v jälkeen vaikka eläisinkin terveellisesti.

Varmaan jotain 37,7 - 80-vuotiaaksi. Mitä hyötyä skepuloida asiaa?

Meillä suvun naiset on aika pitkäikäisiä, 90-100v asti elänyt. Itselläni tosin aika huonot elintavat (ylipaino, tupakointi) niin luulisin että 70v asti pääsisin itse ellen muuta elintapojani.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelen, että olen nyt vähintään puolivälissä elämääni, ehkä vähän sen yli. Olen 29.

Sitä en ymmärrä, kun ihmiset sanovat, että elämä on niin lyhyt. Olen täysin toista mieltä. Tuntuu kuin olisin ollut täällä jo ikuisuuden. Elämä on aina tuntunut siltä kuin suossa tarpoisi. Ajatus siitä, että tämä kestäisi vielä jopa 50 vuotta, on uuvuttava. En minä jaksa niin pitkään.

Jaksaa, jaksaa!

Tuskinpa eläkkeelle asti selviydyn. Puolet suvusta on kuopassa ennen tuota ikää.

Pahoin pelkään, että kitumista riittää lähemmäs 100v saakka mikäli pappojen eliniät antaa mitään suuntaa. Olen vasta 40v.

Varmaan lähemmäs 90-vuotiaaksi. Olen nyt 24v, kaikki isovanhempani ovat yhä elossa, ikähaitari heillä on 80-87-vuotta. Jotkut ovat paremmassa kunnossa kuin toiset. Ukkini (joka on nyt 87v) vanhin sisko eli 102-vuotiaaksi. Myös muut ukin sisarukset ovat edelleen elossa, samoin mummini sisarus. Ja mummini äiti eli hänkin 90-vuotiaaksi ja muistan hänet hyvin lapsuudestani. 

Voi tietysti olla että joku sairaus tai tapaturma kaataa ennenaikaiseen hautaan. En ehkä itse tahtoisi elää kovin raihnaisena tai muistisairaana pitkään.