Lue keskustelun säännöt.
Miten oppia sietämään anoppia? Vinkkejä?
28.03.2014 |
Eli siis anoppini on aika haastava persoona. Ujo ja hiljainen minun seurassani, mutta miehelleni sitten aina kyläilyn jälkeen avautuu kaikesta mikä meillä on hänen mielestään pielessä. Anoppi on siivoushullu, joten aina ennen hänen kyläilyään saa siivota kämpän lattiasta kattoon. Kerran anoppi valitti vessaharjasta, kerran roskis oli kuulemma likainen yms... Mikään ei siis riitä! Stressaan aina kamalasti anopin vierailua ja se raastaa jo parisuhdetta ku en pysty rentoutumaan anopin seurassa. Viimeksi kun anoppi oli kylässä ja lapset levittivät legot kopasta lattialle niin anoppi säntäsi viivana keräämään niitä takaisin laatikkoon?! Huoh!
Vinkkejä miten saisin oman fiiliksen pidettyä hyvänä kun kuitenkin haluan lasteni näkevän anoppia useinkin :)
Kommentit (38)
Voisit suhtautua huumorilla. Kun kerta hänen käytökselleen ei mitää mahda. Ja anoppi on kyllä tosi tahditon ja epäkohtelias kun noin kitisee toisten asioista.
Voisitte vaikka koittaa yhdessä miehesi kanssa naureskella sille anopille ja vaikka yhdessä oikein ripotella roskia kämppäänne kun anoppi on tulossa käymään niin anopin olo olisi epämukava vierailun koittaessa mutta sinun ei tarvitsisi stressata siivouksesta.
Meillä on se tilanne että mieheni on neuroottisempi siivouksen suhteen kuin minä, ja jotta kestämme toisiamme pitää myös pystyä naureskelemaan sekä toisen tavalle kylvää sekasortoa ympärilleen että toisen neuroottisuudelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 13:59"]
Anteeksi nyt, mutta alkoi jo naurattaa tuo, että anoppisi on kommentoinut vessaharjaanne. Siis mitä hittoa? :D Onko rouvalla itsellään joku kullattu ja ruusuntuoksuinen wc-harja, vai?
[/quote]
en ainakaan ole huomannut, mutta ilmeisesti ne ovat ruusuntuoksuisia (roskis ja wcharja) ja ainakin helvetin kiiltäviä! ;) anopin vierailusta saa kyllä aina hyvät kahvipöytäkeskustelut kun kavereiden kanssa puin noita sen juttuja. -ap
Oletko kokeillut sanoa esim. "Ai on likainen vai, tuolla on pesu tarvikkeet joilla voi putsata."?
oma äitini teki näin joskus omalle äidilleen.
mummo valitti että on pölyä, äitini antoi pölyhuiskun käteen ja sanoi "tässä, jos häiritsee".
jäi pölyt pyyhkimättä, ja seuraavalla kerralla sai kahvitella ihan rauhassa.
jos anoppi kestää rakentavaa kritiikkiä, niin voithan tietysti yståvällisesti sanoa, että miltä tuo hänen touhunsa sinusta tuntuu.
onneksi oma anoppini ei ole kuvioissa, mieheni ei tule hänen kanssaan toimeen.
en tiedä miten suhtautuisin ap:n tilanteeseen.
mutta tsemppiä!!
Oletko kokeillut sanoa esim. "Ai on likainen vai, tuolla on pesu tarvikkeet joilla voi putsata."?
oma äitini teki näin joskus omalle äidilleen.
mummo valitti että on pölyä, äitini antoi pölyhuiskun käteen ja sanoi "tässä, jos häiritsee".
jäi pölyt pyyhkimättä, ja seuraavalla kerralla sai kahvitella ihan rauhassa.
jos anoppi kestää rakentavaa kritiikkiä, niin voithan tietysti yståvällisesti sanoa, että miltä tuo hänen touhunsa sinusta tuntuu.
onneksi oma anoppini ei ole kuvioissa, mieheni ei tule hänen kanssaan toimeen.
en tiedä miten suhtautuisin ap:n tilanteeseen.
mutta tsemppiä!!
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 14:02"]
Voisit suhtautua huumorilla. Kun kerta hänen käytökselleen ei mitää mahda. Ja anoppi on kyllä tosi tahditon ja epäkohtelias kun noin kitisee toisten asioista.
Voisitte vaikka koittaa yhdessä miehesi kanssa naureskella sille anopille ja vaikka yhdessä oikein ripotella roskia kämppäänne kun anoppi on tulossa käymään niin anopin olo olisi epämukava vierailun koittaessa mutta sinun ei tarvitsisi stressata siivouksesta.
Meillä on se tilanne että mieheni on neuroottisempi siivouksen suhteen kuin minä, ja jotta kestämme toisiamme pitää myös pystyä naureskelemaan sekä toisen tavalle kylvää sekasortoa ympärilleen että toisen neuroottisuudelle.
[/quote]
kyllä minä voisin hyvinkin oikein tahallaan lasten kanssa sotkea, mutta mies ei ihan tuota huumoria ymmärrä... Meillä on siis kaksoset (3v) ja 1v + yksi tulossa niin ei meillä ikinä vaan voi olla täydellisen siistiä ja mä tajuan sen :) -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 14:04"]
Oletko kokeillut sanoa esim. "Ai on likainen vai, tuolla on pesu tarvikkeet joilla voi putsata."?
oma äitini teki näin joskus omalle äidilleen.
mummo valitti että on pölyä, äitini antoi pölyhuiskun käteen ja sanoi "tässä, jos häiritsee".
jäi pölyt pyyhkimättä, ja seuraavalla kerralla sai kahvitella ihan rauhassa.
jos anoppi kestää rakentavaa kritiikkiä, niin voithan tietysti yståvällisesti sanoa, että miltä tuo hänen touhunsa sinusta tuntuu.
onneksi oma anoppini ei ole kuvioissa, mieheni ei tule hänen kanssaan toimeen.
en tiedä miten suhtautuisin ap:n tilanteeseen.
mutta tsemppiä!!
[/quote]
Anoppi ei ikinä meillä ääneen paikalla sano mitään, mutta muuten olisin tuota kyllä kokeillut! -ap
Anoppihan on vain ihminen, kuten sinäkin. Ei uutta ihmistä ole aina helppo ottaa läheiseksi, suree varmasti poikansa menetystä, kukaan ei voi korvata äitiä... Munkin anoppi aloitti suhteemme noin, mutta annoin tulla meille ilmoittamatta, siivota ja järjestellä mielensä mukaan. Teki sen hyvää tarkoittaen, vaikkei silloin tuntunut siltä. Huomauttelut meidän erityylisestä elämästä ja lasten kasvatuksesta otin vastaan ja kiittelin, hammasta kiristellen, mutta tein asiat omalla tavallani. Nyt 20-v avioliiton jälkeen olen läheisempi anopin kuin oman äitini kanssa. Anoppi sentään oli kiinnostunut meidän elämästä, poikansa ja lastenlastensa hyvinvoinnista. Jälkeenpäin anoppini on kertonut yrittäneensä savustaa mut ulos suvusta, mutta saavutin hänen hyväksyntänsä sinnikkyydellä. En ollutkaan se hepsankeikka, joksi mua luuli. Antakaa miestenne äidin tutustua teihin ja teidän tapoihinne rauhassa ja jaksakaa te tutustua ja kiinnostua hänen elämästään. Ei ollut helppoa minulla, melkein 5-v meni, mutta kannatti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppihan on vain ihminen, kuten sinäkin. Ei uutta ihmistä ole aina helppo ottaa läheiseksi, suree varmasti poikansa menetystä, kukaan ei voi korvata äitiä... Munkin anoppi aloitti suhteemme noin, mutta annoin tulla meille ilmoittamatta, siivota ja järjestellä mielensä mukaan. Teki sen hyvää tarkoittaen, vaikkei silloin tuntunut siltä. Huomauttelut meidän erityylisestä elämästä ja lasten kasvatuksesta otin vastaan ja kiittelin, hammasta kiristellen, mutta tein asiat omalla tavallani. Nyt 20-v avioliiton jälkeen olen läheisempi anopin kuin oman äitini kanssa. Anoppi sentään oli kiinnostunut meidän elämästä, poikansa ja lastenlastensa hyvinvoinnista. Jälkeenpäin anoppini on kertonut yrittäneensä savustaa mut ulos suvusta, mutta saavutin hänen hyväksyntänsä sinnikkyydellä. En ollutkaan se hepsankeikka, joksi mua luuli. Antakaa miestenne äidin tutustua teihin ja teidän tapoihinne rauhassa ja jaksakaa te tutustua ja kiinnostua hänen elämästään. Ei ollut helppoa minulla, melkein 5-v meni, mutta kannatti!
Olen ollut mieheni kanssa yhdessä 25v joista naimisissa 20v, joten luulisi anopin jo hyväksyvän mut sukuun, mutta ei sitten varmaan. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota asia siltä kannalta, että nyt sulla on anoppi. Tarkastele tilannetta vähän ulkopuolisesti ja nauti. Ajattele, nyt sä kuulut siihen ryhmään joka voi valittaa anopista! Ja se kevyt tissuttelu sitten kun vauva-aika on ohi. Kyllä se siitä.
Minulla myös anoppi joka saattaa alkaa siivoamaan jopa komeroita järjestelemään vierailulla. Ja asioista huomauttelee, samoin kuin sinun anoppisi.
Minulla on auttanut se että keksin jonkin kauppa tai virastoreissun jos anoppi tulee meille puuhailemaan ja siivoilemaan. Ei tarvitse nähdä niin ei ärsytä. Jos huohauttaa jostain niin huudan välittömästi paikalle mieheni ja anoppi saa kertoa asiansa hänelle. Keskustelen vain neutraaleista asioista tyyliin sää tai tv ohjelmat, niin ei pääse arvostelemaan. Pakenen kotitöihin ja lastenhoitoon niin ei tarvi aina sitäkään vähää puhua.
Viime vuosina anoppi on muuten siivoilunsa ja huomauttelunsa jättänyt kun ei ole niillä huomiota saanut. Ja hyvin tullaan nykyään toimeen koska jos positiivisista asioista juttelee nin saa vastakaikuakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanot anopillesi suoraan että tämä on meidän kotimme ja jos ei kestä lasten leikkiä tai sun/teidän tapaa huushollata, ei sitten vaan tule kylään enää.
Ei noita tarvitse sietää.
Mun mies sanoi aikalailla heti meidän suhteen alussa, että hänen äitinsä kanssa on vaikea tulla toimeen, koska äitin mielestä kukaan ei ole tarpeeksi hyvä hänen rakkaille pojilleen. Mies lupasi laittaa pisteen äitinsä käytökselle jos se menee yli. Tulimme kuitenkin heti alusta asti juttuun anopin kanssa, tosin lähinnä niin, että minä kuuntelin kun hän puhui.
Kolme vuotta ehdimme miehen kanssa seurustella kun anoppi taisi yhtäkkiä tajuta, että tuo on tullut jäädäkseen. Anoppi aloitti kunnon kampanjan ja puhui minulle miehestäni jatkuvasti hänen selkänsä takana pahaa ja suoranaisesti valehteli joistakin asioista, jotta saisi mieheni näyttämään minun silmissäni kamalalta ihmiseltä. En oikein alkuun tiennyt, miten reagoisin, joten en kommentoinut hänen mustamaalaamiseensa mitään vaan vaihdoin aina puheenaihetta. Kerroin miehelleni äitinsä käytöksestä ja mies kuittasi sen sanomalla, että no älä siitä välitä. Jossain vaiheessa anoppi oli sitten yrittänyt puhua minusta pahaa miehelleni, jolloin mies ilmoitti äidilleen hyvin napakasti, että "Minun ei ole mitenkään vaikeaa valita jos pitää valita oma vaimo tai oma äiti. Voit pitää suusi sitä mukaa, koska tiedät tasan tarkkaan, kumman teistä valitsen elämääni jos sellaisen paikan eteen minut laitat." Siihen loppui anopin paskanpuhumiset suuntaan tai toiseen ilman, että minun tarvitsi itse sanoa halaistua sanaa suuntaan tai toiseen.
Kuitenkin viime kesänä anoppi pamahti kutsumatta kylään, aloitti samantien riidan mieheni kanssa jostakin aivan tyhjänpäiväisestä asiasta. Hetken he siinä kinastelivat ja minä lähdin toiseen huoneeseen kun ajattelin, että äidin ja pojan riidat eivät minulle kuulu varsinkin kun riitelivät asioista, joihin minä en voisi mitenkään vaikuttaa. Sitten kuulin yhtäkkiä, miten anoppi aloitti paahtamisen minusta (varmasti tiesi, että kuulen, sillä olin viereisessä huoneessa ja huoneiden välinen ovi oli auki). Kuuntelin kaksi lausetta, joista toinen oli: "Eihän tuollaista ämmää voi tosissaan kukaan ottaa." Siinä vaiheessa menin itse takaisin samaan huoneeseen heidän kanssaan ja näin, että mieheni oli räjähtämäisillään raivosta. Sanoin hänelle, että vetää henkeä ja että minä voin kyllä vastata itse. Ilmoitin anopille hyvin tiukasti, että en aio kuunnella perusteettomia syytöksiä, haukkumisia paskan puhumista tai hänen marttyyriasennettaan enää ikinä ja että poikansa kanssa saavat minun puolestani riidellä keskenään, mutta silloin kun kuulen, että minusta riidellään tai minusta puhutaan pahaa niin varmasti puutun asiaan ja sanon sanottavani asiaa yhtään kaunistelematta. Muutaman kerran anoppi yritti sanoa väliin jotain, jolloin ilmoitin, että nyt on vihdoinkin minun puheenvuoroni ja muiden sietäisi pitää suunsa kiinni sillä aikaa. En huutanut, en korottanut ääntäni enkä räyhännyt tai puhunut rumasti. Pidin ääneni kovalla taistelulla rauhallisena ja pidin vain puoleni. Sain sanottua sanani ja piirrettyä rajan, jonka yli ei tarvitse enää koskaan kokeilla kepillä jäätä. Puheenvuoroni päätyttyä mieheni sanoi äidilleen: "Noniin, nyt näet, että Tiinallakin (nimi muutettu ;)) on kivekset. Voit alkaa käyttäytyä Tiinaa kohtaan kuin vertaistasi ja lopettaa tuon pelleilyn."
Siitä hetkestä lähtien anoppi ei ole enää koskaan yrittänyt sekoittaa meidän soppaa. Mieheni on sitä mieltä, että anopille piti vain osoittaa, että en ole rätti enkä lapanen vain tarpeen tullen pidän puoleni ja varmistan, että kukaan ei kävele ylitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä itse olen myös anopille huutanut. En tosin tuosta siivouksesta, mutta jos arvostelee tapaani toimia lasten kanssa niin silloin räjähdän! Esim kerran oli illalla meillä ja lapset alkoivat väsymään klo 18.. Anoppi totesi ettei lapsia vielä voi laittaa yöunille ja siitä suutuin niin, että anoppi lähti ja vauhdilla kotiin :D kiltti anoppi on kuitenkin ja hänen kanssaan voi jutella arkisista asioista, mutta ei muusta.
Kiitos kaikille vinkeistä ja omien kokemusten jakamisesta! :) helpottaa kun tietää ettei ole yksin vaan on muitakin anoppeihin kypsiä minijöitä! -ap
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 15:29"]
Kyllä itse olen myös anopille huutanut. En tosin tuosta siivouksesta, mutta jos arvostelee tapaani toimia lasten kanssa niin silloin räjähdän! Esim kerran oli illalla meillä ja lapset alkoivat väsymään klo 18.. Anoppi totesi ettei lapsia vielä voi laittaa yöunille ja siitä suutuin niin, että anoppi lähti ja vauhdilla kotiin :D kiltti anoppi on kuitenkin ja hänen kanssaan voi jutella arkisista asioista, mutta ei muusta.
Kiitos kaikille vinkeistä ja omien kokemusten jakamisesta! :) helpottaa kun tietää ettei ole yksin vaan on muitakin anoppeihin kypsiä minijöitä! -ap
[/quote]
En halua puolustaa anoppiasi millään lailla, mutta tuo että kerrot räjähtäväsi siitä, että joku sanoo, että lapsia ei voi laittaa siihen aikaan nukkumaan, herättää kyllä ihmettelyni sinun käytöksestä.
Täytyykö siitä räjähtää? En tajua. Ehkä kaikki "vika" ei ole vain anopissa. Ainakin kuulostat tässä vikassa vastauksessasi hyvin herkkähipiäiseltä.
Etkö voi todeta nätisti, miten asia on, että laitat jo nyt koska ovat niin väsyneitä.
Välillä ihmettelen kyllä tätä, että kun joku kyseenalaistaa jotakin, niin siitä hermostutaan. Ei kai joka kommenttia ole pakko ottaa niin tosissaan?
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 15:52"][quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 15:29"]
Kyllä itse olen myös anopille huutanut. En tosin tuosta siivouksesta, mutta jos arvostelee tapaani toimia lasten kanssa niin silloin räjähdän! Esim kerran oli illalla meillä ja lapset alkoivat väsymään klo 18.. Anoppi totesi ettei lapsia vielä voi laittaa yöunille ja siitä suutuin niin, että anoppi lähti ja vauhdilla kotiin :D kiltti anoppi on kuitenkin ja hänen kanssaan voi jutella arkisista asioista, mutta ei muusta.
Kiitos kaikille vinkeistä ja omien kokemusten jakamisesta! :) helpottaa kun tietää ettei ole yksin vaan on muitakin anoppeihin kypsiä minijöitä! -ap
[/quote]
En halua puolustaa anoppiasi millään lailla, mutta tuo että kerrot räjähtäväsi siitä, että joku sanoo, että lapsia ei voi laittaa siihen aikaan nukkumaan, herättää kyllä ihmettelyni sinun käytöksestä.
Täytyykö siitä räjähtää? En tajua. Ehkä kaikki "vika" ei ole vain anopissa. Ainakin kuulostat tässä vikassa vastauksessasi hyvin herkkähipiäiseltä.
Etkö voi todeta nätisti, miten asia on, että laitat jo nyt koska ovat niin väsyneitä.
Välillä ihmettelen kyllä tätä, että kun joku kyseenalaistaa jotakin, niin siitä hermostutaan. Ei kai joka kommenttia ole pakko ottaa niin tosissaan?
[/quote]
Olen kyllä arka sanomaan asioista joten mun räjähdys tarkoittaa siis sitä että korotin ääntäni (en huuda lasten kuullen) ja senkin tein vasta kun anoppi oli noin viisi kertaa sanonut ettei vielä nukkumaan kun heräävät liian aikaisin. Ääntä korottaen sanoin, "ei sillä sulle ole väliä koska lapset herää kun minä niiden kanssa nousen", silti anoppi selitti että älä vielä laita, joten pyysin "voitko lähteä niin saan lapset unille". Ei tosissaan kaikkea saa ottaa, mutta anoppikin voisi vähän katsoa mitä puhuu :) -ap
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 15:52"][quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 15:29"]
Kyllä itse olen myös anopille huutanut. En tosin tuosta siivouksesta, mutta jos arvostelee tapaani toimia lasten kanssa niin silloin räjähdän! Esim kerran oli illalla meillä ja lapset alkoivat väsymään klo 18.. Anoppi totesi ettei lapsia vielä voi laittaa yöunille ja siitä suutuin niin, että anoppi lähti ja vauhdilla kotiin :D kiltti anoppi on kuitenkin ja hänen kanssaan voi jutella arkisista asioista, mutta ei muusta.
Kiitos kaikille vinkeistä ja omien kokemusten jakamisesta! :) helpottaa kun tietää ettei ole yksin vaan on muitakin anoppeihin kypsiä minijöitä! -ap
[/quote]
En halua puolustaa anoppiasi millään lailla, mutta tuo että kerrot räjähtäväsi siitä, että joku sanoo, että lapsia ei voi laittaa siihen aikaan nukkumaan, herättää kyllä ihmettelyni sinun käytöksestä.
Täytyykö siitä räjähtää? En tajua. Ehkä kaikki "vika" ei ole vain anopissa. Ainakin kuulostat tässä vikassa vastauksessasi hyvin herkkähipiäiseltä.
Etkö voi todeta nätisti, miten asia on, että laitat jo nyt koska ovat niin väsyneitä.
Välillä ihmettelen kyllä tätä, että kun joku kyseenalaistaa jotakin, niin siitä hermostutaan. Ei kai joka kommenttia ole pakko ottaa niin tosissaan?
[/quote]
Olen kyllä arka sanomaan asioista joten mun räjähdys tarkoittaa siis sitä että korotin ääntäni (en huuda lasten kuullen) ja senkin tein vasta kun anoppi oli noin viisi kertaa sanonut ettei vielä nukkumaan kun heräävät liian aikaisin. Ääntä korottaen sanoin, "ei sillä sulle ole väliä koska lapset herää kun minä niiden kanssa nousen", silti anoppi selitti että älä vielä laita, joten pyysin "voitko lähteä niin saan lapset unille". Ei tosissaan kaikkea saa ottaa, mutta anoppikin voisi vähän katsoa mitä puhuu :) -ap
Anteeksi nyt, mutta alkoi jo naurattaa tuo, että anoppisi on kommentoinut vessaharjaanne. Siis mitä hittoa? :D Onko rouvalla itsellään joku kullattu ja ruusuntuoksuinen wc-harja, vai?