Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Entisaikaan suomalaisten ruokavalio koostui etupäässä juureksista ja rukiista jne jne". EI MUUTEN PIDÄ PAIKKAANSA!
22.11.2020 |
Tuhansista järvistä tuli kalaa vaikka miten paljon, metsistä sai metsästettyä vaikka mitä ja yksi ainoa teurastettu possu tai lammas riitti talokunnalle lähes vuodeksi (possussa lihaa joku 300 kiloa).
Mihin perustuu tuo sitkeä legenda, että Suomessa olisi tavallisessa taloudessa nähty lihaa tai kalaa luokkaa kerran vuodessa joulupöydässä?
Kommentit (237)
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sikojen päiväannokset vaihtelevat iän ja kasvunopeuden mukaan 1 - 3,5 kg rehuseosta. Kolmella kilolla rehua sika tuottaa noin kilon lihaa. Noin 4,5 kuukauden ikäisenä sika painaa reilut 100 kiloa."
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…Mitähän sille sialle sitten syötettiin, plus hevoselle, lampaalle ja lehmälle jos päivät samoiltiin metsällä ja kalalla.
Aikanaan lehmät ja muut kotieläimet ruokittiin kesällä metsässä. Syksyllä ne söi sieniä ja kaikkea mitä metsästä irtosi. Talvella kuivaheinää. Lajikkeet oli vähän eri kuin nyt tuotannossa. Tätinikin kertoi, kuinka lehmät hakeutuivat pellonreunoihin jos siellä oli mitään heinää, heinä oli niille metsän antimia mieluisampaa ravintoa.
Kuitenkin kunnollinen karjanhoito vaati peltoa heinän viljelyyn.
Luonnonniityiltä heinän kerääminen on työlästä ja sato huono. Luonnonheinällä on myös hyönteisistä johtuvia katovuosia.
1700- luvulla karja hädintuskin selvisi hengissä talvesta.
Omasta suvusta tieto on viime vuosisadan alkupuolelta Kainuusta. Lehmiä oli alle kymmenen. Peltoa heillä oli heinää varten joka säilöttiin talveksi, sinne ei kesällä päästetty lehmiä ennen kuin heinä oli korjattu kuivumaan. Lehmistä huolehdittiin joka aamu lypsyllä ja pesulla, täti muistaa vieläkin jokaisen lehmän nimen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päivän naurut. 300 kg lihapossusta voi jo vetää omat johtopäätöksensä ap:n historiantuntemuksesta. Mutta tiesitkö ap että vielä 1900-luvun alkuun saakka suurin osa suomalaisista ei kuulunut talonpoikiin (porvareita puhumattakaan)? Oli piikoja, renkejä, torppareita, mäkitupalaisia, loisia, eri asteisesti köyhää työväkeä ja ylijäämäväestöä. Heidän ruokavalionsa ei to-del-la-kaan perustunut lihaan. Jopa mainitsemaasi ruista jatkettiin mm petulla, jäkälällä ja jopa oljilla. Eikä talonpoikienkaan ruokavalio lihaan perustunut. Ruokavalion perusta muodostui rukiista ja juureksista, peruna mukaan lukien.
Jep, olen maanviljelijä, isäni oli maanviljelijä, hänen isänsä oli keski-iästä lähtien maanviljelijä asutustilan ansiosta, mutta....
Isäni isä syntyi mäkitupalaismökkiin 1898.
Isäni äiti vastaaviin oloihin Kainuussa 1902, lähti 13- vuotiaana piiaksi pohjois-pohjalaiselle maatilalle.
Nousu 1900- luvun alusta on ollut hurja.
Isoisäni oli vain n. 150cm pitkä, ilmeisesti lapsena koetun aliravitsemuksen tähden.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sikojen päiväannokset vaihtelevat iän ja kasvunopeuden mukaan 1 - 3,5 kg rehuseosta. Kolmella kilolla rehua sika tuottaa noin kilon lihaa. Noin 4,5 kuukauden ikäisenä sika painaa reilut 100 kiloa."
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…Mitähän sille sialle sitten syötettiin, plus hevoselle, lampaalle ja lehmälle jos päivät samoiltiin metsällä ja kalalla.
Aikanaan lehmät ja muut kotieläimet ruokittiin kesällä metsässä. Syksyllä ne söi sieniä ja kaikkea mitä metsästä irtosi. Talvella kuivaheinää. Lajikkeet oli vähän eri kuin nyt tuotannossa. Tätinikin kertoi, kuinka lehmät hakeutuivat pellonreunoihin jos siellä oli mitään heinää, heinä oli niille metsän antimia mieluisampaa ravintoa.
Kuitenkin kunnollinen karjanhoito vaati peltoa heinän viljelyyn.
Luonnonniityiltä heinän kerääminen on työlästä ja sato huono. Luonnonheinällä on myös hyönteisistä johtuvia katovuosia.
1700- luvulla karja hädintuskin selvisi hengissä talvesta.Omasta suvusta tieto on viime vuosisadan alkupuolelta Kainuusta. Lehmiä oli alle kymmenen. Peltoa heillä oli heinää varten joka säilöttiin talveksi, sinne ei kesällä päästetty lehmiä ennen kuin heinä oli korjattu kuivumaan. Lehmistä huolehdittiin joka aamu lypsyllä ja pesulla, täti muistaa vieläkin jokaisen lehmän nimen.
Joo mutta sitä heinää ei viljelty aiemmin. 1900-luvulla viljeltiin jo yleisesti, mutta aiemmin lehmien selviytyminen perustui luonnossa kasvavaan ravintoon.
- eri
Jos maatalous ja vilja eivät muka olleet tärkein ravinnon lähde, niin miksi katovuodet aiheuttivat täällä suurta nälänhätää? Esim. kylmän 1600-luvun aikana Suomen väkiluku polki paikallaan ja paikoittain harvenikin. 1700-luvun lämpimänä jaksona sadot paranivat ja väkiluku nousi. 1860-luvun nälkävuosina nälänhätä johtui nimenomaan viljan puutteesta. Eipä ilmeisesti riittäneet metsien riista ja vesistöjen fisut.
Mistä ap repi tämän 300 kg painoisen sian? Ei ne entisajan elukat nykyistä isompia ja lihaisampia ainakaan olleet, päinvastoin pieniä ja hoikkia. Ei ollut jalostusta eikä kovin hyvää ravintoakaan tarjolla kotieläimille. Sika oli muutenkin turhin kotieläin, jota ei edes välttämättä ruokittu, vaan se sai itse etsiä luonnosta ravintonsa.
Tietysti riistasta ja kalasta saatiin lisäravintoa viljan kylkeen, mutta kyllä nälkää pidettiin loitolla viljaa syömällä.
Suolasilakka oli rannikon lähellä todellinen pelastus. Aikakirjoista tehty tutkimuskin kertoo että länsirannikolla oli hyödyllistä saada kaksoset, todennäköisesti lapset jäivät eloon. Sisämaassa taas se oli epäedullista huonon ravinnonsaannin takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sikojen päiväannokset vaihtelevat iän ja kasvunopeuden mukaan 1 - 3,5 kg rehuseosta. Kolmella kilolla rehua sika tuottaa noin kilon lihaa. Noin 4,5 kuukauden ikäisenä sika painaa reilut 100 kiloa."
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…Mitähän sille sialle sitten syötettiin, plus hevoselle, lampaalle ja lehmälle jos päivät samoiltiin metsällä ja kalalla.
Aikanaan lehmät ja muut kotieläimet ruokittiin kesällä metsässä. Syksyllä ne söi sieniä ja kaikkea mitä metsästä irtosi. Talvella kuivaheinää. Lajikkeet oli vähän eri kuin nyt tuotannossa. Tätinikin kertoi, kuinka lehmät hakeutuivat pellonreunoihin jos siellä oli mitään heinää, heinä oli niille metsän antimia mieluisampaa ravintoa.
Kuitenkin kunnollinen karjanhoito vaati peltoa heinän viljelyyn.
Luonnonniityiltä heinän kerääminen on työlästä ja sato huono. Luonnonheinällä on myös hyönteisistä johtuvia katovuosia.
1700- luvulla karja hädintuskin selvisi hengissä talvesta.Omasta suvusta tieto on viime vuosisadan alkupuolelta Kainuusta. Lehmiä oli alle kymmenen. Peltoa heillä oli heinää varten joka säilöttiin talveksi, sinne ei kesällä päästetty lehmiä ennen kuin heinä oli korjattu kuivumaan. Lehmistä huolehdittiin joka aamu lypsyllä ja pesulla, täti muistaa vieläkin jokaisen lehmän nimen.
Joo mutta sitä heinää ei viljelty aiemmin. 1900-luvulla viljeltiin jo yleisesti, mutta aiemmin lehmien selviytyminen perustui luonnossa kasvavaan ravintoon.
- eri
Mitä lienee tuo vuosisadan alku....
Kuulostaa Kainuun olosuhteissa ökytalolta, jos on kyse 1920- luvusta. Vielä 1980- luvun alussa siellä oli 5:n lehmän karjoja.
Ettei sukunsa tietojen muistelija puhu 50-60- luvusta vuosisadan alkuna.
Onkohan muuten tämmöinen entisaikojen Suomi se, mikä halutaan takaisin? Köyhää ja kurjaa elämää, jossa koko ajan saa pelätä nälkäkuolemaa tai lapsen sairastumista ja kuolemista. Siis tavallisella kansalla.
Kannattaa lukea kirjallisuutta tuon ajan elämästä tuon ajan kirjoittajien kirjoittamana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lehmäthän oli koko talven navetassa ja niitä piti ruokkia se aika. Silti ne lopettivat lypsämisen talvella. Keväällä ne suunnilleen kannettiin laitumelle kun oli niin huonossa kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sikojen päiväannokset vaihtelevat iän ja kasvunopeuden mukaan 1 - 3,5 kg rehuseosta. Kolmella kilolla rehua sika tuottaa noin kilon lihaa. Noin 4,5 kuukauden ikäisenä sika painaa reilut 100 kiloa."
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…Mitähän sille sialle sitten syötettiin, plus hevoselle, lampaalle ja lehmälle jos päivät samoiltiin metsällä ja kalalla.
Aikanaan lehmät ja muut kotieläimet ruokittiin kesällä metsässä. Syksyllä ne söi sieniä ja kaikkea mitä metsästä irtosi. Talvella kuivaheinää. Lajikkeet oli vähän eri kuin nyt tuotannossa. Tätinikin kertoi, kuinka lehmät hakeutuivat pellonreunoihin jos siellä oli mitään heinää, heinä oli niille metsän antimia mieluisampaa ravintoa.
Kuitenkin kunnollinen karjanhoito vaati peltoa heinän viljelyyn.
Luonnonniityiltä heinän kerääminen on työlästä ja sato huono. Luonnonheinällä on myös hyönteisistä johtuvia katovuosia.
1700- luvulla karja hädintuskin selvisi hengissä talvesta.Omasta suvusta tieto on viime vuosisadan alkupuolelta Kainuusta. Lehmiä oli alle kymmenen. Peltoa heillä oli heinää varten joka säilöttiin talveksi, sinne ei kesällä päästetty lehmiä ennen kuin heinä oli korjattu kuivumaan. Lehmistä huolehdittiin joka aamu lypsyllä ja pesulla, täti muistaa vieläkin jokaisen lehmän nimen.
Täti taitaa olla melkoisen vanha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos maatalous ja vilja eivät muka olleet tärkein ravinnon lähde, niin miksi katovuodet aiheuttivat täällä suurta nälänhätää? Esim. kylmän 1600-luvun aikana Suomen väkiluku polki paikallaan ja paikoittain harvenikin. 1700-luvun lämpimänä jaksona sadot paranivat ja väkiluku nousi. 1860-luvun nälkävuosina nälänhätä johtui nimenomaan viljan puutteesta. Eipä ilmeisesti riittäneet metsien riista ja vesistöjen fisut.
Mistä ap repi tämän 300 kg painoisen sian? Ei ne entisajan elukat nykyistä isompia ja lihaisampia ainakaan olleet, päinvastoin pieniä ja hoikkia. Ei ollut jalostusta eikä kovin hyvää ravintoakaan tarjolla kotieläimille. Sika oli muutenkin turhin kotieläin, jota ei edes välttämättä ruokittu, vaan se sai itse etsiä luonnosta ravintonsa.
Tietysti riistasta ja kalasta saatiin lisäravintoa viljan kylkeen, mutta kyllä nälkää pidettiin loitolla viljaa syömällä.
Sian pitäminen tuli kalliiksi joten ei niitä paljoa köyhissä taloissa ollut. Sikakaan ei pärjää luonnossa vaan tarttee ruokintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sikojen päiväannokset vaihtelevat iän ja kasvunopeuden mukaan 1 - 3,5 kg rehuseosta. Kolmella kilolla rehua sika tuottaa noin kilon lihaa. Noin 4,5 kuukauden ikäisenä sika painaa reilut 100 kiloa."
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…Mitähän sille sialle sitten syötettiin, plus hevoselle, lampaalle ja lehmälle jos päivät samoiltiin metsällä ja kalalla.
Aikanaan lehmät ja muut kotieläimet ruokittiin kesällä metsässä. Syksyllä ne söi sieniä ja kaikkea mitä metsästä irtosi. Talvella kuivaheinää. Lajikkeet oli vähän eri kuin nyt tuotannossa. Tätinikin kertoi, kuinka lehmät hakeutuivat pellonreunoihin jos siellä oli mitään heinää, heinä oli niille metsän antimia mieluisampaa ravintoa.
Kuitenkin kunnollinen karjanhoito vaati peltoa heinän viljelyyn.
Luonnonniityiltä heinän kerääminen on työlästä ja sato huono. Luonnonheinällä on myös hyönteisistä johtuvia katovuosia.
1700- luvulla karja hädintuskin selvisi hengissä talvesta.Omasta suvusta tieto on viime vuosisadan alkupuolelta Kainuusta. Lehmiä oli alle kymmenen. Peltoa heillä oli heinää varten joka säilöttiin talveksi, sinne ei kesällä päästetty lehmiä ennen kuin heinä oli korjattu kuivumaan. Lehmistä huolehdittiin joka aamu lypsyllä ja pesulla, täti muistaa vieläkin jokaisen lehmän nimen.
Joo mutta sitä heinää ei viljelty aiemmin. 1900-luvulla viljeltiin jo yleisesti, mutta aiemmin lehmien selviytyminen perustui luonnossa kasvavaan ravintoon.
- eri
Jep, ostosiemen heinään tuli aika myöhään.
Pitkälle 1950- luvulle heinää haalittiin suoniityiltä matkojen päästä ainakin täällä pohjoisessa. Tehtiin heinäsuova, josta sitä hevosella haettiin talvella. Isäni muistelee joskus talvista heinänhakumaatkaansa vuonna 1950, isänsä kun oli tubiparantolassa.
Oli 10- vuotiaalla maalaisromantiikka kaukana siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Okei, tuo possun paino meni vähän pieleen mutta älkää takertuko yhteen triviaaliin yksityiskohtaan. Perustunee varmaan vierailuun paikallisella maatilalla, jossa oli tosi isoja possuja.
Kyllä on vähän outoa jos Suomessa muka ihan oikeasti ollaan oltu täysin riippuvaisia sellaisesta ravinnosta, jonka kasvattaminen karussa pohjolassa on hyvin, hyvin riskialtista. Miten tuollaiseen tilanteeseen on ylipäätänsä voitu ajautua?
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos maatalous ja vilja eivät muka olleet tärkein ravinnon lähde, niin miksi katovuodet aiheuttivat täällä suurta nälänhätää? Esim. kylmän 1600-luvun aikana Suomen väkiluku polki paikallaan ja paikoittain harvenikin. 1700-luvun lämpimänä jaksona sadot paranivat ja väkiluku nousi. 1860-luvun nälkävuosina nälänhätä johtui nimenomaan viljan puutteesta. Eipä ilmeisesti riittäneet metsien riista ja vesistöjen fisut.
Mistä ap repi tämän 300 kg painoisen sian? Ei ne entisajan elukat nykyistä isompia ja lihaisampia ainakaan olleet, päinvastoin pieniä ja hoikkia. Ei ollut jalostusta eikä kovin hyvää ravintoakaan tarjolla kotieläimille. Sika oli muutenkin turhin kotieläin, jota ei edes välttämättä ruokittu, vaan se sai itse etsiä luonnosta ravintonsa.
Tietysti riistasta ja kalasta saatiin lisäravintoa viljan kylkeen, mutta kyllä nälkää pidettiin loitolla viljaa syömällä.Sian pitäminen tuli kalliiksi joten ei niitä paljoa köyhissä taloissa ollut. Sikakaan ei pärjää luonnossa vaan tarttee ruokintaa.
Sian ruokaan saatettiin sekoittaa hevosenpaskaa.
Jossain annettiin sikojen syödä puuceen alusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten lehmä pärjäisi luonnon kasveilla, ei sitä saada millään talveksi tarpeeksi.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos maatalous ja vilja eivät muka olleet tärkein ravinnon lähde, niin miksi katovuodet aiheuttivat täällä suurta nälänhätää? Esim. kylmän 1600-luvun aikana Suomen väkiluku polki paikallaan ja paikoittain harvenikin. 1700-luvun lämpimänä jaksona sadot paranivat ja väkiluku nousi. 1860-luvun nälkävuosina nälänhätä johtui nimenomaan viljan puutteesta. Eipä ilmeisesti riittäneet metsien riista ja vesistöjen fisut.
Mistä ap repi tämän 300 kg painoisen sian? Ei ne entisajan elukat nykyistä isompia ja lihaisampia ainakaan olleet, päinvastoin pieniä ja hoikkia. Ei ollut jalostusta eikä kovin hyvää ravintoakaan tarjolla kotieläimille. Sika oli muutenkin turhin kotieläin, jota ei edes välttämättä ruokittu, vaan se sai itse etsiä luonnosta ravintonsa.
Tietysti riistasta ja kalasta saatiin lisäravintoa viljan kylkeen, mutta kyllä nälkää pidettiin loitolla viljaa syömällä.Sian pitäminen tuli kalliiksi joten ei niitä paljoa köyhissä taloissa ollut. Sikakaan ei pärjää luonnossa vaan tarttee ruokintaa.
Sian ruokaan saatettiin sekoittaa hevosenpaskaa.
Jossain annettiin sikojen syödä puuceen alusta.
Ei se sikakaan elä pelkällä pas kalla.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan muuten tämmöinen entisaikojen Suomi se, mikä halutaan takaisin? Köyhää ja kurjaa elämää, jossa koko ajan saa pelätä nälkäkuolemaa tai lapsen sairastumista ja kuolemista. Siis tavallisella kansalla.
Kannattaa lukea kirjallisuutta tuon ajan elämästä tuon ajan kirjoittajien kirjoittamana.
Kalle Päätalon Iijoki- sarjan alkupää vaikka.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sikojen päiväannokset vaihtelevat iän ja kasvunopeuden mukaan 1 - 3,5 kg rehuseosta. Kolmella kilolla rehua sika tuottaa noin kilon lihaa. Noin 4,5 kuukauden ikäisenä sika painaa reilut 100 kiloa."
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…Mitähän sille sialle sitten syötettiin, plus hevoselle, lampaalle ja lehmälle jos päivät samoiltiin metsällä ja kalalla.
Aikanaan lehmät ja muut kotieläimet ruokittiin kesällä metsässä. Syksyllä ne söi sieniä ja kaikkea mitä metsästä irtosi. Talvella kuivaheinää. Lajikkeet oli vähän eri kuin nyt tuotannossa. Tätinikin kertoi, kuinka lehmät hakeutuivat pellonreunoihin jos siellä oli mitään heinää, heinä oli niille metsän antimia mieluisampaa ravintoa.
Kuitenkin kunnollinen karjanhoito vaati peltoa heinän viljelyyn.
Luonnonniityiltä heinän kerääminen on työlästä ja sato huono. Luonnonheinällä on myös hyönteisistä johtuvia katovuosia.
1700- luvulla karja hädintuskin selvisi hengissä talvesta.Omasta suvusta tieto on viime vuosisadan alkupuolelta Kainuusta. Lehmiä oli alle kymmenen. Peltoa heillä oli heinää varten joka säilöttiin talveksi, sinne ei kesällä päästetty lehmiä ennen kuin heinä oli korjattu kuivumaan. Lehmistä huolehdittiin joka aamu lypsyllä ja pesulla, täti muistaa vieläkin jokaisen lehmän nimen.
Oho, kyseessä on ollut vauras talo. Yhden tai kahden lehmän pientilat olivat tuohon aikaan paljon yleisempiä.
Vierailija kirjoitti:
Okei, tuo possun paino meni vähän pieleen mutta älkää takertuko yhteen triviaaliin yksityiskohtaan. Perustunee varmaan vierailuun paikallisella maatilalla, jossa oli tosi isoja possuja.
Kyllä on vähän outoa jos Suomessa muka ihan oikeasti ollaan oltu täysin riippuvaisia sellaisesta ravinnosta, jonka kasvattaminen karussa pohjolassa on hyvin, hyvin riskialtista. Miten tuollaiseen tilanteeseen on ylipäätänsä voitu ajautua?
AP
Miten voi olla näin pihalla? Suomi on maatalousmaa ollut jo tuhansia vuosia. Kivikaudella luonnonantimet elätti joitakin tuhansia ihmisiä. Väkiluku alkoi kasvaa vasta kun opittiin viljelemään maata mikä mahdollisti myös karjan pitämisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä se possu sitten säilytettiin teurastuksen jälkeen??
Teurastat loppusyksystä, niin hyvin säilyy ulkosalla. Tai vaikka maakellarissa. Yritäppä samaa etelä- tai keski-euroopassa.
Ei. Sika suolattiin. Paloina.
Alue: Aihe vapaa
No nyt on taas vedetty mutkat suoriksi. Ei nälänhädän johtuneet siitä, että ihmiset eivät olisi "ymmärtäneet" tuotantoeläinten arvoa. Suuri osa väestöä oli niin köyhää, että ei ollut varaa omaan lehmään. Ei kaikki olleet talollisia - eikä ne talolliset yleensä nälkään kuolleet.
Sitä paitsi, se köyhän ainoa lehmä meni "umpeen" eli ei tuottanut maitoa, kun vasikoinnista oli tarpeeksi pitkä aika. Sen ajan lehmät eivät olleet jalostettuja maidontuotantokoneita, vaan huomattavasti vaatimattomampia elikoita, jotka eivät nauttineet AIV-säilötystä rehusta talvella.