Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Entisaikaan suomalaisten ruokavalio koostui etupäässä juureksista ja rukiista jne jne". EI MUUTEN PIDÄ PAIKKAANSA!
22.11.2020 |
Tuhansista järvistä tuli kalaa vaikka miten paljon, metsistä sai metsästettyä vaikka mitä ja yksi ainoa teurastettu possu tai lammas riitti talokunnalle lähes vuodeksi (possussa lihaa joku 300 kiloa).
Mihin perustuu tuo sitkeä legenda, että Suomessa olisi tavallisessa taloudessa nähty lihaa tai kalaa luokkaa kerran vuodessa joulupöydässä?
Kommentit (237)
Vierailija kirjoitti:
Missä se possu sitten säilytettiin teurastuksen jälkeen??
Suolavedessä aitassa, iso kannellinen puutynnyri. Liika suola liotettiin pois ennen ruuanvalmistusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perimätiedon mukaan Lappi asutettiin valkolihaisen kalan voimin, eli turskan, ahvenen ja hauen. Mikä sinänsä on ihan luonnollistakin, sillä punalihainen ei isommin säilynyt kantokontissa (rasvakala pilaantuu helposti..) jos Väylältä tai Tenolta lähti paarustamaan jalkaisin sisämaahan. Toki matkan varrelta saattoi saada taimenta ja nieriää, mutta "varmuussapuska" oli kuivalihaa ja valkolohaista, rasvatonta (kuivattua) kalaa.
Näin siis isän äiteen puolelta perimätietoa 1800-luvun alusta asti, meänkielisiä Väylän kummaltakin puolelta.
Turska on niin harvinainen Itämeressä, että tuota en usko. Vai onko sekoitettu johonkin toiseen lajiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän vuosi tuo ”entisaikaan” olisi?
Ja missäpäin (nyky) Suomea?
On meinaan aikalailla kiinni alueesta ja vuosisadasta.
Käytännössä koko Suomessa koska tahansa. Juureksista ja rukiista koostuvaa ruokavaliota ei ole isolla osalla ollut!
Onhan se nyt täysin eri asia, puhutaanko 1800-vai 1900-luvuista. Ja puhutaanko 1900 luvun alku- vai loppupuolesta. Aina on ollut osa väestä niin köyhiä, että heillä ei ole ollut kalastukseen tai metsästykseen sopivia välineitä, ei venettä, verkkoja jne.
Marjastettu ja sienestetty Suomessa on pitkään, joten siitä on saatu vähän ruuanjatketta.
Itse asiassa sienestäminen oli hyvin harvinaista, etenkin lännessä. 1800-luvun katovuosina yritettiin opettaa kansaa sienien keräämisen mutta ihmiset olivat hyvin ennakkoluuloisia. Toki ymmärrettävääkin kun myrkytyksistä oli aina jollain tietoa tai kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruis saattoi oikeasti olla harvinaisempaa kuin riista. Karja laidunsi metsissä, syksy oli hyvää teurastusaikaa. Ei suomalaisilla ollut mahdollisuutta kasvissyöjinä pärjätä, koska talvella niitä kasveja oli aika vähän tarjolla.
Nimenomaan tämä. Suomen ankarat pitkät talvet ja syvä routa tuki nimenomaan lihan ja kalan säilytystä. Metsissä pyöri vaikka minkälaista vipeltäjää ja järviä, tai edes jokia tai lampia, oli tosiaan lähes joka nurkan takana. Vesistöjen ääreenhän nimenomaan asumuksetkin nousi.
Miettikääpä jossain Etelä-Euroopassa sama juttu aikana ennen jääkaappeja ja pakastimia...Nopeasti on kala tai liha täytynyt syödä, eikä niitä järviäkään ole ihan joka mutkan takana. Samoin isot metsätkin vähemmässä. Maanviljelyä sen sijaan etelän ilmasto tottakai tuki selvästi paremmin ja onkin paljon luultavampaa, että nimenomaan ETELÄSSÄ ruokavalio oli selvästi pohjoisen lihalla ja kalalla eläviä kansoja kasvis- ja viljapitoisempaa.
Suuret nälkävuodet on Suomessa johtunut aina katovuosista viljasadossa. Sitä ei ole voitu riistalla tai kalalla korvata. Esim. Kainuussa väestö kuoli lähes sukupuuttoon 1600-luvun katovuosina.
1800-luvun nälänhädän jälkeen ymmärrettiin tuotantoeläinten arvo, varsinkin lehmien pito yleistyi. Sen jälkeen ei nälänhätää ole ollut.
Kalaa ja lihaa on säilötty kuivaamalla, suolaamalla ja savustamalla jo tuhansia vuosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen sitä riistaa syöviä petojakin eli susia, karhuja ja ahmoja oli metsissä paljon, joten hirvet meni niiden suihin.
Olisikos jollakulla tähän jotain lähteitä vai onko kyseessä joku karppaajien unelma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sian lihapaino EI ole 300 kiloa, hyvä jos puolet tuosta.
Vierailija kirjoitti:
Missä se possu sitten säilytettiin teurastuksen jälkeen??
Suolattiin tiinuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Sikojen päiväannokset vaihtelevat iän ja kasvunopeuden mukaan 1 - 3,5 kg rehuseosta. Kolmella kilolla rehua sika tuottaa noin kilon lihaa. Noin 4,5 kuukauden ikäisenä sika painaa reilut 100 kiloa."
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…Mitähän sille sialle sitten syötettiin, plus hevoselle, lampaalle ja lehmälle jos päivät samoiltiin metsällä ja kalalla.
Aikanaan lehmät ja muut kotieläimet ruokittiin kesällä metsässä. Syksyllä ne söi sieniä ja kaikkea mitä metsästä irtosi. Talvella kuivaheinää. Lajikkeet oli vähän eri kuin nyt tuotannossa. Tätinikin kertoi, kuinka lehmät hakeutuivat pellonreunoihin jos siellä oli mitään heinää, heinä oli niille metsän antimia mieluisampaa ravintoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perimätiedon mukaan Lappi asutettiin valkolihaisen kalan voimin, eli turskan, ahvenen ja hauen. Mikä sinänsä on ihan luonnollistakin, sillä punalihainen ei isommin säilynyt kantokontissa (rasvakala pilaantuu helposti..) jos Väylältä tai Tenolta lähti paarustamaan jalkaisin sisämaahan. Toki matkan varrelta saattoi saada taimenta ja nieriää, mutta "varmuussapuska" oli kuivalihaa ja valkolohaista, rasvatonta (kuivattua) kalaa.
Näin siis isän äiteen puolelta perimätietoa 1800-luvun alusta asti, meänkielisiä Väylän kummaltakin puolelta.
Turska on niin harvinainen Itämeressä, että tuota en usko. Vai onko sekoitettu johonkin toiseen lajiin?
Lapista puhutaan. Eihän se Itämeri siellä ole. Turskaa sai Jäämerestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päivän naurut. 300 kg lihapossusta voi jo vetää omat johtopäätöksensä ap:n historiantuntemuksesta. Mutta tiesitkö ap että vielä 1900-luvun alkuun saakka suurin osa suomalaisista ei kuulunut talonpoikiin (porvareita puhumattakaan)? Oli piikoja, renkejä, torppareita, mäkitupalaisia, loisia, eri asteisesti köyhää työväkeä ja ylijäämäväestöä. Heidän ruokavalionsa ei to-del-la-kaan perustunut lihaan. Jopa mainitsemaasi ruista jatkettiin mm petulla, jäkälällä ja jopa oljilla. Eikä talonpoikienkaan ruokavalio lihaan perustunut. Ruokavalion perusta muodostui rukiista ja juureksista, peruna mukaan lukien.
Kumman paljon sitä sitten kuoltiin katovuosina nälkään jos ruokavalion perusta ei ollut vilja yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalaa oli jos oli järvi lähellä mutta metsästää ei aina voinut. Ei jokamiehenoikeudet olleet voimassa ennen muinoin. Jos kartano omisti maata vaikka 20 000 hehtaaria niin saattoi olla että kartano määräsi ettei sen mailla saa metsästää. No joku laittoi jänikselle ansalangan mutta salassa ja hipihiljaa ja toivoi ettei jää kiinni.
Vielä 1850 Suomessa oli vain 2 metsänvartijaa, joten kiinnijäämisen riski oli pieni.
Mikä on tietosi lähde? Naapuri, kateellinen kyläläinen jne. aina oli joku joka saattoi käräyttä vaikkapa palkkion toivossa.
Tietolähteenä on lukuisia metsähistoriallisia teoksia. Metsänvartija oli työtehtävä, siitä sai palkkaa. Naapurit ei käräyttäneet ketään, koska se oli omasta ruokapöydästä pois.
Oikeesti voi jestas tätä historiantuntemusta. Lukekaa vaikka Täällä Pohjantähden alla, niin saatte jotain käsitystä historiasta. Toki siinäkin on yksityiskohdissa virheitä (mm. 1. osan pärekattotalkoot ja sanomalehtikuva), mutta jotain rotia nyt tähän tietämättömyyteen.
Kivikaudella syötiin muistaakseni myös pähkinöitä ja hylkeitä.
Ennen ruis ja kaura kelpasivat vain eläinten rehuksi. Suomessa tosin oltiin niin köyhiä, että piti syödä mitä sai. Lihaa ja maitotuotteita arvostettiin. Perheen täytyi olla suhteellisen varakas, jos sillä oli oma lehmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perimätiedon mukaan Lappi asutettiin valkolihaisen kalan voimin, eli turskan, ahvenen ja hauen. Mikä sinänsä on ihan luonnollistakin, sillä punalihainen ei isommin säilynyt kantokontissa (rasvakala pilaantuu helposti..) jos Väylältä tai Tenolta lähti paarustamaan jalkaisin sisämaahan. Toki matkan varrelta saattoi saada taimenta ja nieriää, mutta "varmuussapuska" oli kuivalihaa ja valkolohaista, rasvatonta (kuivattua) kalaa.
Näin siis isän äiteen puolelta perimätietoa 1800-luvun alusta asti, meänkielisiä Väylän kummaltakin puolelta.
Turska on niin harvinainen Itämeressä, että tuota en usko. Vai onko sekoitettu johonkin toiseen lajiin?
Lapista puhutaan. Eihän se Itämeri siellä ole. Turskaa sai Jäämerestä.
Ok, meänkielisyys hämäsi, heitähän on ollut lähinnä Perämeren rannoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sikojen päiväannokset vaihtelevat iän ja kasvunopeuden mukaan 1 - 3,5 kg rehuseosta. Kolmella kilolla rehua sika tuottaa noin kilon lihaa. Noin 4,5 kuukauden ikäisenä sika painaa reilut 100 kiloa."
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…Mitähän sille sialle sitten syötettiin, plus hevoselle, lampaalle ja lehmälle jos päivät samoiltiin metsällä ja kalalla.
Aikanaan lehmät ja muut kotieläimet ruokittiin kesällä metsässä. Syksyllä ne söi sieniä ja kaikkea mitä metsästä irtosi. Talvella kuivaheinää. Lajikkeet oli vähän eri kuin nyt tuotannossa. Tätinikin kertoi, kuinka lehmät hakeutuivat pellonreunoihin jos siellä oli mitään heinää, heinä oli niille metsän antimia mieluisampaa ravintoa.
Kuitenkin kunnollinen karjanhoito vaati peltoa heinän viljelyyn.
Luonnonniityiltä heinän kerääminen on työlästä ja sato huono. Luonnonheinällä on myös hyönteisistä johtuvia katovuosia.
1700- luvulla karja hädintuskin selvisi hengissä talvesta.
Alue: Aihe vapaa
No mitäpä veikkaat oliko jossain savon, karjalan tai kainuun korvessa ketään kenelle käräyttää?