Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksei valtioille voitais vain painaa ylimääräistä rahaa?

Vierailija
26.03.2014 |

Sitten valtion velat ei ois kenenkään yksittäisen ihmisen kukkarosta pois ja kaikki sais mitä tarvis.

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
26.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

tota mäki oon miettinyt. ihan vaik salaa vaan kertomatta Angela Merkelille

Vierailija
2/9 |
26.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja jos sen rahan alkuperä ois ongelma, niin voitais vaikka maailmanlaajuisesti päättää että se ns. tipahtais taivaalta. Voitais määrittää vaikka joku tietty summa minkä jokaiselle valtiolle painettais vuosittain tipahtamaan taivaalta, niin ei tulis eripuraa, ei tarvis lainailla jne.

 

-ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
26.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei voida painaa rahaa koska inflaatio. Ja Merkelille ei kannata ainakaan vihjaista, sillä saksalaisilla on pahoja traumoja hyperinflaatiosta.

 

Mutta Yhdysvalloissa FED tekee juuri tuota eli hoitaa taloutta setelirahoituksella, koska muitakaan rahapoliittisia keinoja ei oikein ole enää käytettävissä...

Vierailija
4/9 |
26.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Höh. Eihän se seteli eli paperi itsessään ole arvokas, vaan jokaista painettua seteliä vastaan on kultavarantoa Suomen keskuspankissa.

 

Eli ei se raha painamalla tule rahaksi, vaan sitä vastaan on oltava jokaisen maan keskuspankissa kultaa. Jos joku maa painaa rahaa ilman, että saman verran kultaa löytyy sen keskuspankista, niin sen seurauksena rahan arvo romahtaa ja seuraa hyperinflaatio.

 

Tämä nähtiin esimerkiksi 1920-30-luvun Saksassa ja hyperinflaation seuraukset myös poliittiseen elämään olivat katastrofaaliset (populistinatsi Hitler tuli valituksi valtaan).

 

Vierailija
5/9 |
26.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hehee, kultakanta on purettu jo 70-luvulla... :D Nykyinen rahajärjestelmä pohjautuu ainoastaan luottamukseen sekä toiveeseen siitä, että keskuspankit pelastavat romahtamisvaarassa olevat pankit, suuryritykset ja valtiot. Suomen pankilla on kyllä olemassa kultavarantoja, mutta ne eivät vastaa lähellekään valuutan määrää (sitäpaitsi valtion omistamaa kultaa ei edes säilytetä Suomessa). t.4

Vierailija
6/9 |
26.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rahan alkuperä voitais selittää sillä että pienennettiin lapsi lisiä. Jokaista yhtä lapsilisästä vähennettyä euroa kohti painettaisiin yksi euro sivussa lisää. SItten vaan se raha kiertoon jotenkin rahanpesuna.

Kyllähän ne osaa.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
8/9 |
26.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="26.03.2014 klo 04:11"]http://rahanvalhe.puheenvuoro.uusisuomi.fi/83712-miksi-valtion-pitaisi-painaa-rahaa

[/quote]

Huoh. Onneksi av-mammat tai tuo puheenvuoronpitäjä eivät ole päättävissä elimissä.

Ap, minä mietin viimeksi ehkä ala-asteikäisenä miksi rahaa ei vain paineta ihan tuhottomasti. Luuletko todella, että oikeasti naruista vetelevät tyypit eivät sitä tekisi, jos siinä olidi jotakin järkeä? Hohhoijaa..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
07.06.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="26.03.2014 klo 03:04"]

Höh. Eihän se seteli eli paperi itsessään ole arvokas, vaan jokaista painettua seteliä vastaan on kultavarantoa Suomen keskuspankissa.

 

Eli ei se raha painamalla tule rahaksi, vaan sitä vastaan on oltava jokaisen maan keskuspankissa kultaa. Jos joku maa painaa rahaa ilman, että saman verran kultaa löytyy sen keskuspankista, niin sen seurauksena rahan arvo romahtaa ja seuraa hyperinflaatio.

 

Tämä nähtiin esimerkiksi 1920-30-luvun Saksassa ja hyperinflaation seuraukset myös poliittiseen elämään olivat katastrofaaliset (populistinatsi Hitler tuli valituksi valtaan).

 

[/quote]

Kultakantaa ei ole ollut enää neljäänkymmeneen vuoteen. Rahalla ja kullalla ei ole enää mitään tekemistä keskenään. Rahaa nykyään vaan painetaan ilman mitään yhteyttä fyysiseen maailmaan. 

 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän neljä kahdeksan