Raskauspahoinvointi ja lapsen sukupuoli

Eka raskaus meni hyvin vähillä pahoinvoinneilla, ei oikeastaan ollut yhtään. Toisen raskauden aikana piti kulkea koko ajan oksupussi varmuuden vuoksi käsillä. 

Molemmat tyttöjä, toinen kilon painavampi kuin eka ja toisessa raskaudessa istukka oli aluksi osittain kohdunsuun päällä.

En, molemmat löytyy ja raskauspahoinvointia molemmilta.

Ei pidä paikkaansa. Ihan sattumanvaraista näyttäis olevan oman ja lähipiirin kokemuksen perusteella, ei mitään yhteyttä lapsen sukupuoleen. 

Kukaan ei ole ollut raskaana satoja kertoja, eikä yhtään pienemmällä otoksella voi kyllä mitään yhteyksiä vetää.

Huom, en nyt kuvittelekaan että asiasta voisi mitään oikeita johtopäätöksiä vetää. Kuten sanoin ihan vaan mielenkiinnosta pohdin kun hyvin alussa olen ja tämä on hyvin erilaiselta tuntuva raskaus kuin edellinen, ei käytännössä mitään oireita.

En. Mutta kolmesta raskaudesta kahdessa oksensin rv 20-22 asti ja voin todella huonosti. Keskimmäistä odottaessa ei mitään. Keskimmäinen näyttää aivan minulta. Nämä 2 muuta on isänsä näköiset. Hän on myös kaikkein kiintynein minuun. Oli myös ylihelppo vauva kun nämä oksettajat oli koliikkivauvoja. Kaikki on poikia.

Mulla piti paikkansa, pojasta olsentelua 6kk ja tytöistä (siis useampi tyttö) koko 9kk. Mutta ei sitä tietenkään alussa voinut päätellä kumpi on kun laatta lensi alussa molemmista sukupuolista. En sanoisi tätä kovin tieteelliseksi tutkimustulokseksi kun otanta n=1. :)

Minulla on kaksi poikaa. Ensimmäisessä raskaudessa pahoinvointia oli aamuisin, toisessa pahoinvointia oli ympäri vuorokauden, mutta ei aamulla.

Itselläni ja lähipiirissä selvästi tytöistä enemmän raskauspahointia, pojista ei juuri mitään. Myös raskauskiloja tyttöraskauksissa tulee selvästi enemmän.

Sairaan huonossa kunnossa kaksi raskautta. Kaksi poikaa tuli.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ja lähipiirissä selvästi tytöistä enemmän raskauspahointia, pojista ei juuri mitään. Myös raskauskiloja tyttöraskauksissa tulee selvästi enemmän.

Itselläni ja lähipiirilläni näin ei ole, joten täyttä huuhaata. Mitään ei muutenkaan voi päätellä omasta lähipiiristä

Minä odotan nyt kolmatta rv 12. Kaikissa raskauksissa olen kärsinyt voimakkaasta pahoinvoinnista, esikoiseni on tyttö ja olo oli kamalin. En oikeastaan muista koko siitä alkuraskaudesta mitään, makasin vaan sängynpohjalla ja tuntui että kuolen.

Toista odottaessani (poika) pahoinvointi oli myös kurjaa, mutta välillä oli hieman parempiakin hetkiä ja olin toimintakykyisempi. Kummassakaan raskaudessa en kamalasti oksennellut mutta se huono olo oli aika lamaannuttavaa.

Tässä kolmannessa raskaudessa olo on ollut samantyyppinen kuin toisessa raskaudessakin, poikkeuksena se, että olen oksennellut huomattavasti enemmän eli päivittäin useita kertoja. Olo kuitenkin on vaihdellut ja on ollut parempiakin hetkiä. Saa nähdä kumpi tällä kertaa tulee.

Mulla vain yksi poika. Ei yhtään pahoinvointia. Oli isokokoinen mutta äärimmäisen helppo vauva; kunhan söi ja nukkui 😊.

Itse ”näin” vahvan enneunen että on poika kun olin noin 4kk raskaana ja siitä hetkestä olin varma että onkin. En edes uskonut näihin höpötyksiin ennen tuota.

Meillä on tyttö ja poika. Kummassakaan raskaudessa ei ollut pahoinvointia. Painoin loppuraskaudessa tasan saman molemmilla kerroilla. Pojasta maha oli viimeisillä viikoilla vähän suurempi koska poika painoi syntyessään 4 kg ja tyttö 2.9 kg. Mutta sydänäänissä oli selvä ero. Pojalla nakutti n. 140 ja tytöllä n. 160.

Tyttö syntyi 39+5 ja poika 40+1 eli molemmat syntyi melkein laskettuna päivänä. Tytöstä arvasin alusta asti että on tyttö ja tunne oli vahva. Pojasta en ollut varma ihan aluksi mutta aika äkkiä tuli tunne että on poika mutta en oikein uskaltanut ajatella asiaa kun toivoin niin poikaa.

Kaksi poikaa ja ihan hirveä olo oli molemmissa raskauksissa. Siksi lapsiluku jäi kahteen.

Kaksi tyttöä ja kaksi poikaa, ja kaikkien kohdalla aivan jäätävät pahoinvoinnit viikolle 12 asti. Todellakaan ei mitään eroa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni ja lähipiirissä selvästi tytöistä enemmän raskauspahointia, pojista ei juuri mitään. Myös raskauskiloja tyttöraskauksissa tulee selvästi enemmän.

Itselläni ja lähipiirilläni näin ei ole, joten täyttä huuhaata. Mitään ei muutenkaan voi päätellä omasta lähipiiristä

Arvasin, että olisi pitänyt painottaa enemmän, että kyseessä VAIN oma kokemukseni VAIN itseni ja oman lähipiirin raskauksista, ettei näitä vastauksia tulisi :)

Ensimmäisen raskauden aikana voin mainiosti. Ei pahoinvointia eikä mitään muitakaan vaivoja. Olo oli mainio. Kukaan ei edes huomannu mun olevan raskaana. Mitä nyt vaatteet hieman kiristi.... :D 

Toinen raskaus oli jotain ihan muuta. Aivan järkyttävän paha olo monta kuukautta ja muitakin vaivoja ilmaantui sitten raskauden edetessä. Huh...vieläkin nousee kylmä hiki otsalle, kun muistelee tuota aikaa. 

Molemmat tyttöjä

Molemmissa raskauksissani arvasin sukupuolen oikein. Ensimmäisessä lähinnä intuition perusteella ja toisessa olikin oireet hyvinkin erilaiset, joten tiesin, että nyt tulee toista sukupuolta oleva lapsi.

Pahoinvoinnista ja oksentelusta kärsin silti molemmissa raskauksissani, vaikka se olikin erilaista. Olen myös lapsesta asti kärsinyt matkapahoinvoinnista, joten osasin odottaa myös raskauspahoinvointia. Kun taas siskoni, jolla on myös tyttö ja poika, niin ei kärsinyt lainkaan odotusaikoina raskauspahoinvoinnista eikä ole eläessään kärsinyt myöskään matkapahoinvoinnista.

Ensimmäisen raskauden kohdalla pahoinvointi alkoi jo rv 4-5 ja se tunne oli jatkuvasti kurkussa, että laattaa lentää hetkenä milloin hyvänsä. En kuitenkaan loppujen lopuksi oksentanut kovin usein (0-2 kertaa päivässä), mutta silloin kun oksensin niin se lensi kaaressa vain ulos enkä todellakaan ehtinyt mennä vessaan tms. Lisäksi esikoista odottaessa kärsin jatkuvasta huimauksesta ja pyörtyilystä. Pyörryin jo raskausviikolla 4 enkä voinut koko raskauden aikana seisoa 10 minuuttia kauempaa kerralla pyörtymättä. Ja tosiaan poika tuli.

Toisen raskauden kohdalla pahoinvointi alkoi vasta rv 7-8. Se ei myöskään tuntunut kurkussa, vaan lähinnä vatsassa ja aina ennen oksentamista suuhun alkoi kertyä sylkeä enemmän, jolloin osasin ajoissa mennä vessaan. Oksensin kuitenkin paljon useammin eli 1-10 kertaa päivässä ja tosiaan toisina päivinä oksensin jokaisen syömisen ja juomisen ulos. Tässä raskaudessa ei kuitenkaan ollut huimausta eikä pyörtyilyä eli tämä raskaus oli itselleni paljon ensimmäistä helpompi. Olo oli runsaammasta oksentelusta huolimatta paljon parempi. Tyttö tuli näillä oireilla.

Yhteisiäkin raskausoireita on molemmista ollut, kuten säännölliset nenäverenvuodot, matala verenpaine ja pahoinvoinnin kestäminen 8:lle kuukaudelle asti. Poikaa odottaessa hemoglobiinini oli n. 100 ja tyttöä odottaessa 130.

Neljä raskautta, kaksi ekaa tyttöä ja kaksi viimeistä poikaa.

Tytöistä voin pahoin, pojista en ollenkaan. Vieläpä tuosta meidän supertyttömäisestä tytöstämme enemmän. (Väitän täysin epätieteellisesti, että mulla oli silloin niin älytön estrogeenimäärä, että oksetti.)

Tytöistä sykkeet korkeammat kuin pojista.

Tytöistä kertyi enemmän raskauskiloja ja erilaisia -vaivoja esim. liitoskivut ja hermopinne.