Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Älkää tuoko niitä mieshuolianne TYÖPAIKOILLE, kiitos!
20.03.2014 |
Mikä helvetti siinä suoraan sanottuna on, että naiset tuo miesongelmansa töihin, ja nämä tapaukset vaan lisääntyy?
Eräällä on-off suhde omasta tahdosta ex-mieheensä mutta töissä kiukutellaan siitä mitä mies sanoi ja mitä mies teki ja kun mies ei tykännyt hänen huulipunasta ja valitti että vessa epäsiisti, vaikka ei ole edes ex-miehen kämppä niin silti tulee kuulemma sinne valittamaan kaikesta.
Eräs ei saa mieheltään haluamiaan huonekaluja ja koruja joten on alkanut uhkailemaan erolla tai että hakee rikkaamman miehen, ja tulee aina kiukkuisena ja krapulaisen näköisenä töihin joten häntä ei uskalla "häiritä" työasioilla.
Eräs marttyyri kokee että avomies matkustelee vain hänen rahoillaan koska miehellä ei vakityötä vaan pelkkää satunnaista keikkaa, ja tämä nainen on itse halunnut Thaimaan lomalle ja on sanonut että haluaa miehen mukaansa ja ottaa molempien matkat luottokortille, ja nyt valittaa sekä miehestä että rahasta meille, joka päivä ruoka- ja kahvitunneilla.
Kaikkien näiden mieshuolet vaikuttavat työntekoon ja se ärsyttää eniten, lisäksi eräs lintsaa "sairaana" miehen kanssa kotona koska satumme tietämään että kyseinen mies mustasukkainen, jopa siitä kun vaimo lähtee töihin jossa paikan päällä muita miehiä.
Miten teillä, onko vastaavia kokemuksia?
Kommentit (9)
Mä en muutenkaan tajua sellaisia ihmisiä jotka huutelee kaikki perheen sisäiset asiat muille työpaikalla olijoille, kuten että "Kun meidän Pertillä on niitä peräpukamia niin niiden kanssa on ollut vaikeaa, ja kun meidän Pasi käy kohta sen vaimonsa kanssa hedelmöityshoidoissa kun lapsenlapsia ei vaan ala kuulumaan!" Siis haloo, jotain rajaa!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meille tuli nainen esimieheksi niin heti esittelyssä selosti kaikille että oli eronnut miehestään jokunen vuosi sitten ja että miten eivät ole väleissä tänä päivänä edes lasten takia.
meiltä meni hänen uskottavuus johtamiseen tuossa kohtaa, kieltämättä.
Mä rakastan tai eikun lähestulkoon jumaloin ihmisiä, jotka käsittävät että työpaikka on työpaikka. T y ö p a i k k a. Ei lisättävää tähän. Voi työkaverinkin kanssa tietenkin ystävystyä, jos siis oikein tosi hyvä tuuri sattuu käymään, mutta siitä mä itse aina lähtisin, että on kauaskantoisen viisasta toimintaa pitää hedelmiä a i n a hieman eri koreissa, eli ei todellakaan tunkea elämässä kaikkea yhteen ja samaan koriin sekaantumaan iloisesti.
Mä en myöskään sekaantuisi mihinkään työpaikkaromanssiin, koska sepä vasta mukavaa olisikin jakaa sitten se sama työpaikka, mikäli rakkauteen tulisi pahasti ryppyjä.
Mutta niin. Koen olevani vähemmistössä tässäkin asiassa, koska keskimäärin aika monet naiset mitä minä työelämässä olen kohdannut, ovat halunneet pitää työpaikkaa suunnilleen luottoystävän asemassa tai päiväkirjana, jonne suolletaan aika pitkälti kaikki.
Tuli mieleen tapaus kun samanikäinen kolmekymppinen naispuolinen työkaveri meni naimisiin viime syksynä, niin kaikki pari-kolmekymppiset (minä myös) naiset riensivät onnittelemaan ja ihastelemaan sormusta ja hääkuvaa kun palasi häämatkalta, mutta kaikki eronneet ja karanneet neli-viisi-kuusikymppiset naiset hymähtelivät vaan eivätkä vaivautuneet onnittelemaan koska "ei se tule kuitenkaan kestämään, eroavat varmaan viiden vuoden sisällä kuten kaikki muutkin parit!" Miten noin miehiin katkeria ämmiä voi olla olemassa?!?!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä taas työpaikalla yksi perheellinen 30v nainen, josta näkee naamasta ja kuulee erittäin selvästi jos miehen kanssa kotona riitaa tai asiat ei onnistu. Mielestäni tuollaiset asiat pitää jättää kotiin eikä tuoda töihin. Ymmärrän toki että voi ilmaista että huono päivä on mutta ei niin että kaikki on varpaillaan että millon tuo räjähtää..
Meillä on tätä että kaikki puhuu miehistään että meidän Olli ja meidän Mika ja meidän Jukka ja meidän Ari, ja minä olen pitkään sanonut vain että "minun mies" koska
a) en tunne heidän miehiä enkä ole koskaan edes nähnyt, mutta kutsukoot heitä nimillä jos se on heille helpompaa
b) he eivät tunne minun miestä, eivät ole häntä koskaan nähnyt
Jossain vaiheessa joku huomautti että kai sillä sun miehelläs nimi on, mutta sanoin että en tiedä että haluaako hän että kerron teille ja että pitää kysyä häneltä ensin :D
PS. Nämä on juuri noita em. tapauksia jotka kertoo kaikki miestensä intiimiasiat muille ja minua ei kiinnosta että oliko Arilla lapamato tai Ollin toinen kivespussi alempana!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kanssa meni ruokahalut kun työkaveri kertoili joka ruokatunnilla teini-ikäisen tyttärensä polycystisistä munasarjoista ja hoidoista. Viikkokaupalla vieraan ihmisen munasarjoja ruokailun aikana - yäk.
Menee pikkasen aiheen vierestä, sori.
Alue: Aihe vapaa
Meillä on ärtyisä ja komenteleva täti työpaikalla joka on vuosia hokenut että miten ovat miehen kanssa yhdessä enää koirien takia. Lapsetkin muuttaneet pois kotoa. Jaksaa valittaa 1-3 kertaa viikossa meille muille että miten rasittava mies on ja mitä ärsyttävää sanoi tai teki taas.
Alkuvuodesta kun viimeinenkin koira kuoli vanhuuteen niin kävivät yhdessä ostamassa uuden koiran ja sama valitus jatkuu tottakai. Ihan sairasta!