Lue keskustelun säännöt.
Onko epävakailla henkilöillä lääkitys? Millainen? Olen epäillyt että itselläni on epävaakaa persoonallisuus
Epävakaaolo
18.11.2020 |
Tämä näkyy nimenonaan parisuhteissani. Kavereille olen rauhallinen, fiksu, en käyttäydy heidän kanssaan mitenkään omituisesti. En ole heille hankala, en suorapuheinen töksäyttelijä tms.
Töissä olen ystävällinen ja kaikkien kanssa toimeentuleva.
Mutta kotona miehelle taas
suutun pikkuasioista. Jos meillä tulee kitkaa välillemme/ riitaa, en pysty miettimään mitään muuta ja ahdistaa esim olla töissä. Huonoina hetkinä on monena päivänä riitaa kun joku vanha asia on jäänyt kaivelemaan. Nämä vanhat asiat saamme usein selvitettyä myös ihan rauhallisella keskutelulla pois alta. Mies on ymmärtäväinen kun sanon että joku vanha asia vaivaa minua , ja keskustelemme sen pois.
Tunnetilani vaihtelevat. Apea, kiukkuinen mieli kestää joitain päiviä. Sitten tulee taas hyvä kausi.
Toisinaan olen herkällä tuulella jolloin kaipaan enemmän läheisyyttä jne, ja olen huomannut että juuri niinä päivinä kiukkuan miehelle ja se paisuu riidaksi; minä huudan jos koen että mies ei ymmärrä ja miehen mielestä suutun turhaan.
Esimerkki;
Halusin viettää yhteistä iltaa ennenkuin lähden yövuoroon. Tein ruokaa kun mies oli tullut töistä. Mies halusi lähteä ulkoilemaan, ja minä jäin yksin kokkaamaan. Emme sitten ruokailleet yhdessä. En ehdottanut yhteistä iltaa mutta aijempina päivinä olin puhunt että harmittaa kun viimepäivinä ei olla keretty ristiin menevien työvuorojen vuoksi viettämään ”parisuhde”-iltaa yhdessä. Olen kaivannut yhdessä oloa. Eli nimenomaan sellaista hempeää, yhdessä köllöttelyä, silittelyä ja seksiäkin. En voinut tehdä aloitetta eilen sen suhteen, koska kun tulin ennen koo 22 iltavuorosta kotiin, oli miehellä omia työjuttuja ( etänä) vielä kesken ja halsui alkaa sitten nukkumaan.
Minulla on välillä kausia, että tykkään olla yksikseni, kyhnöttää sohvan nurkalla ja lukea/ katsoa teeveetä enkä kaipaa toista lähelleni ollenkaan. En kaipaa noina aikoina seksiäkään. Nyt on vaihe että haluaisin olla lähekkäin ja tunnen vetoa ja voimakkaita romanttisia tunteita miestäni kohtaan. Nämä siis tulee ja menee, en tiedä liittyykö nämä naisen kuukautiskiertoon. Ymmärrettävää että aina parisuhteessa ei voi ” käydä kuumana” ja kokoaikaa haluta toista. Että elämä on välillä arkista.
On siis hetkiä , että olen sisäisesti rauhallinen ja onnellinen ja kaikki on hyvin. Suhteessamme on tuolloin raihallista ja tasaista.
Sitten on kausia , kun en ole tyytyväinen mihinkään ( en koe saavani tarpeeksi huomiota ja hellyyttä sekä seksiä), olen kiukkuinen ja suutun pikkuasioista. Suutuin kun mies halusi lähteä ulos eikä jäädä kanssani syömään ja viettämään yhteistä iltaa. Kysyin eikö olisi voinut lähteä illalla ulos sitten kun itsekin lähden töihin. Hän vastasi että ei halua liian myöhään ulkoilla ettei mene yöunet.
Olen kuin joku kontrolloiva pirttihirmu,vaikka en halua olla enkä tarkoita sitä.
Suuttunukseni on todella voimakasta, liiankin voimakasta suhteutettuna siihen asiaan. Eli liian voimakasta suuttunusta pienestä. Ja pienetkin adiat jäävät pyörimään mieleen. Kun ne on kunnolla selvitettu, sitten eivät enää pyöri. Mieskin ihmeissään usein kun alan jauhamaan jotain pientä asiaa joka on joskus vuosi sitten tapahtunut; eli mitä hän on tehnyt tai sanonut.
Mieleni on usein matalalla tämän takia.
Epäilen epävakaata persoonaa itselläni ja mietin tänään, että eikö hemmetti minä ole juurikin se henkilö joka tarvitsisi jonkun mieliala lääkityksen? Mieltä tasaavan lääkityksen, että en tuntisi näin voimakkaasti mitättömistä asioista.
Haen tällä ehkä vertaistukea ja kuulisin mielelläni mielipiteitänne tästä kirjoituksestani.
Kiitos ja anteeksi sekava teksti.
Kommentit (11)
Epävakaassa mielialat vaihtelevat päivittäin ja hetkittäin ja erittäin epävakaa ei edes kykene parisuhteeseen. Oletko miettinyt, että ehkä tuo on ihan normaalia herkän ihmisen tunnemyllerrystä? Sinulla on kuitenkin hyviä kausia.
Muita samantyyppisiä sairaustiloja ovat kaksisuuntainen mielialahäiriö ja adhd tai add. Käytös näissä voi muistuttaa epävakaata. Kaksisuuntaisessa on yleensä juurikin masennuksen ja ylivilkkauden vuorottelua, mutta näitä jaksoja on harvemmin ja yleensä on tasaista.
Adhd:ssa ei pysty kunnolla keskittymään ja vuorokausirytmin kanssakin voi olla vaikeaa joka aiheuttaa kiukkua. Unohtelee, on hajamielinen. Koulussa oppiminen voi olla vaikeaa. Toisaalta voi hullun lailla paneutua itseään kiinnostaviin asioihin.
Oletko nyt jossain pääpolin tutkimusjaksolla? Mielestäni voisit hyötyä jo pelkistä keskusteluista psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Minusta se on parasta, että voi jakaa ajatuksiaan ammattilaisen kanssa ilman sen kummempia pakkoja. Voi hieman reflektoida ajatuksia kun saa perspektiiviä niihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo voi kyllä liittyä kuukautiskiertoon ja hormoneihinkin. Kannattaisiko niitä tutkia?
En ole käynyt koskaan keskustelemassa missään.
Miten niitö tutkitaan ja hoidetaan jos kyse onkin hormoneista? Voiko sille edes sitten tehdä mitään..?
Minulla on hormonikierukka käytössä. En kyllä voi syyttää sitäkään, kyllä luonne on syvälle ohmiseen juurtunut.
Ap
Opettele pikkuhiljaa nätisti ilmaisemaan toiveitadi, suoraan, ja myös ymmärtämään että toisen toiveet voivat sillä hetkellä erilaiset. Eikö parisuhde ole juuri tätä, yritetään vastavuoroisesti toimia niin että molemmilla olisi enimmäkseen hyvä olla, ja puhumaan asioista?
Minusta nuo voi mennä hormonivaihteluiden ja kommunikaatiovaikeuksien piikkiin. Nukutko riittävästi?
Ja lisäksi parisuhteessa usein tulee esiin aiemman elämän kipupisteet ja mahdolliset aiemmat vaille jäämisen kokemukset. Silloin, kun suhde on turvallinen, kuten sinulla on?
Ei tuo kyllä sairaalta kuulosta. Ihan normaalia naisen käytöstä, koska hormonien takia me ollaan miehiä ailahtelevampia jo muutenkin. Lääke tähän on puhua riittävästi asioista. Älä ikinä oleta miehen ymmärtävän, se kokemusmaailma on eri. Puhu näistä myös terveydenhoidossa.
Kyllä normaali mies jotain ymmärtää, mutta suoraan kannattaa viestiä tyyliin "nyt on paha olla kulta, itkettää, olethan kotona tänään" tai "nyt olisi hyvä jos voisit kuunnella minua" sen sijaan, että patoaisi asioita sisään ja vetäisi yhtäkkiä täysin satunnaiset raivarit.
Älä yritä olla muuta kuin olet vaan anna tunteiden tulla ja mennä. Eivät ne sinua määritä vaan miten suhtaudut niihin. Jos jotkin tunteet tai hormonit tekevät sinusta välillä ailahtelevan niin sitten se on niin. Se kannattaa hyväksyä. Mies voi sen helposti hyväksyä jos kerrot miten asiat ovat. Ihan liikaa oikeastaan naisille myydään jotain suorittaja-mielikuvaa jossa ei ole tilaa oikealle naiseudelle hormonaalisille heittelyineen jne.
T: postaaja 2/4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ystävä on diagnosoitu epävakaa, ja kyllä se vaikuttaa ihan kaikkeen elämässä. Kaverit, suhteet, rahankäyttö, juominen ja impulsiivisuus. Jokainen epävakaa on tietysti omanlaisensa persoona mutta ei kuulosta ap aloituksen perusteella epävakaalta.
Vierailija kirjoitti:
Tuo voi kyllä liittyä kuukautiskiertoon ja hormoneihinkin. Kannattaisiko niitä tutkia?
Ja sitten voidaan todeta, että joo, hormonivaihteluja on ja ne seuraavat kuukautiskiertoa, naisen biologian mukaan.
Kyllä se on selvä, että naisena olo on hoidettava lääkkeillä.
Vakavasti puhuen, olen itse ollut nuorena ihan samanlainen kuin ap. Minä jopa niinä ärsyyntymis- ja erakoitumisaikoina usein jätin silloisen kumppanini, kun en keksinyt muutakaan ratkaisua. Silloin se tuntui oikealta, mutta kun olo myöhemmin tasaantui, kadutti, että olin jättänyt hyvän miehen. Ajoittain en tosiaan tuntenut mitään myönteistä saati romanttista tuota kumppania kohtaan, kaikki hänessä ärsytti.
Tiedän olevani melko herkkä, kaikin tavoin.
Nyt vanhana olen tasaantunut ja elämäkin on seesteistä. Tuskin tämmöistä "muutosta" olisi tullut, jos oikeasti olisin epävakaa tai bipo. Hormonit eivät enää heilahtele, niin mieli pysyy vakaana ja seesteisenä. Muuten, ehkäisypillerit eivät sopineet minulle ollenkaan! Oloni muuttui niistä tosi ärtyiseksi ja surkeaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mahdollisesti hormonaaliongelmaa, joka kuukautiskierron vaikutuksesta sitten aiheuttaa poukkoiluja, mutta myös tietoisuus omista ajatuksista ja tunteista vaikuttaisi olevan jokseenkin riittämätön. Olisi hyvä harjoittaa ajatus- ja tunnetietoisuutta, jotta elämä olisi tasaisempaa.
Kuulostaa siltä, että olet nainen, joka on syntynyt tähän miso gyyni seen maailmaan ja jolta vaaditaan
ed. johtuen tod. paljon. Lisäksi olet naimisissa. Tässä onkin jo syytä siihen, että olo on välillä kuin osuuskaupan hepparievulla. Paitsi sille annettiin ohria. Olet terve, sanoisin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskinpa on epävakaata tai mitään muutakaan diagnosoitavaa. Jossain voit toki käydä juttelemassa asiasta, jos koet että se helpottaa. Siis terapiassa. Mutta mielialalääkkeitä ei kannata syödä vain koska tuntee asioita vahvasti. Niitä ei ole tarkoitettu siihen. Voihan olla, että et yksinkertaisesti ole onnellinen parisuhteessasi ja kaipaat siihen jonkinlaista muutosta, että sinulla voi olla hyvä olla.
Minulla on masennus-ja pieni antipsykoottinen lääkitys, mutta terapia tähän on pääasiallinen hoito koska vika ei persoonallisuushäiriössä ole varsinaisesti välittäjäaineissa, mutta sen ohella voi olla kyllä vaikka masennusta kuten minulla